Lue keskustelun säännöt.
Ikityötön ja kouluttamaton kaverini halveksii työtäni
10.05.2022 |
Itse asiassa hän on halveksinut jo vuosikausia. Hän ei kuulemma kykenisi niin tylsään ja "aivokuolleeseen" apinanhommaan (asiantuntijatyö IT-alalla). Hän pitää minua muutenkin itseään selvästi tyhmempänä mm. siksi, kun kykenen puuduttaviin töihin ja aktiviteetteihin. Hän on myös halveksinut opintojani yliopistossa ja yksi opiskelupaikkani oli yhteinen naurunaihe hänelle ja yhteiselle toiselle kaverillemme, kun sinne oli kuulemma liian helppo päästä opiskelemaan (sekin viittasi tyhmyyteeni). Lisäksi hän vinoilee siitäkin, jos on saanut perheenlisäystä. Kun olin raskaana, hän ei koskaan onnitellut. Muuten kaverini on ihan mukavaa seuraa, vaikka joskus haukkuu minua muutenkin. Miten jaksaisin olla välittämättä hänen käytöksestään?
Kommentit (67)
> Miten jaksaisin olla välittämättä hänen käytöksestään?
Olematta kertomatta keksittyä tarinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhemmin hain kahdellekin vaikeapääsyiselle alalle yliopistoon ja pääsin molempiin sisään. Ensimmäisen paikan kohdalla hän ei onnitellut taaskaan, mutta sanoi, että kaipa luovun siitä paikasta, kun "eihän sua kuitenkaan oikeasti kiinnosta se ala". Ja toisen kohdalla sanoi, että "joskus niihin pääsee tuurilla sisään, vaikkei osaakaan mitään". Ei onnitellut tuolloinkaan ja kuulosti lähinnä siltä, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa tai ilahduttakaan se asia. Voisin katkeroitua, mutta en oikein haluaisi ja toisaalta mulla on niin vähän läheisiä ystäviä, että haluaisin niistä vähemmänkin kivoista pitää kiinni.
Vierailija kirjoitti:
> Miten jaksaisin olla välittämättä hänen käytöksestään?
Olematta kertomatta keksittyä tarinaa.
Ei ole keksitty tarina ja ollaan tunnettu toisemme lapsuudesta lähtien. Nuo kommentit ovat pientä, sillä hän on toisinaan huutohaukkunut mut aivan totaalisesti jostain ihan pienestä epäkohdasta. Mutta en niitä hänen raivareitaan jaksa nyt tässä miettiä kummemmin - ne liittyvät hänen omaan muuhun vointiinsa.
Ap
Tollasia kateellisia luusereita on paljon ihan työssäkäyvissäkin. "Pomot turhia ei ne tee mittää oikeita töitä!!!"
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin hain kahdellekin vaikeapääsyiselle alalle yliopistoon ja pääsin molempiin sisään. Ensimmäisen paikan kohdalla hän ei onnitellut taaskaan, mutta sanoi, että kaipa luovun siitä paikasta, kun "eihän sua kuitenkaan oikeasti kiinnosta se ala". Ja toisen kohdalla sanoi, että "joskus niihin pääsee tuurilla sisään, vaikkei osaakaan mitään". Ei onnitellut tuolloinkaan ja kuulosti lähinnä siltä, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa tai ilahduttakaan se asia. Voisin katkeroitua, mutta en oikein haluaisi ja toisaalta mulla on niin vähän läheisiä ystäviä, että haluaisin niistä vähemmänkin kivoista pitää kiinni.
Ok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankit itsetunnon.
Ja se tarkoittaa käytännössä mitä? Miten hyväitsetuntoinen suhtautuisi? Mulla on aivan umpisurkea itsetunto ollut suunnilleen koko elämäni ajan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit itsetunnon.
Ja se tarkoittaa käytännössä mitä? Miten hyväitsetuntoinen suhtautuisi? Mulla on aivan umpisurkea itsetunto ollut suunnilleen koko elämäni ajan.
Ap
Laittaisi rumat sanat, jne sanojan puutteellisuuden piikkiin ja olisi heivannut tuollaisen ystävän elämästään vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin hain kahdellekin vaikeapääsyiselle alalle yliopistoon ja pääsin molempiin sisään. Ensimmäisen paikan kohdalla hän ei onnitellut taaskaan, mutta sanoi, että kaipa luovun siitä paikasta, kun "eihän sua kuitenkaan oikeasti kiinnosta se ala". Ja toisen kohdalla sanoi, että "joskus niihin pääsee tuurilla sisään, vaikkei osaakaan mitään". Ei onnitellut tuolloinkaan ja kuulosti lähinnä siltä, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa tai ilahduttakaan se asia. Voisin katkeroitua, mutta en oikein haluaisi ja toisaalta mulla on niin vähän läheisiä ystäviä, että haluaisin niistä vähemmänkin kivoista pitää kiinni.
Ok
No on hän todella kiva ja kiinnostavaa seuraa siis aina välillä, mutta mistään onnistumisistani ei välitä pätkääkään tai iloitse niistä. Ja periaatteessa on selvä juttu, että olen hänen mielestään jotenkin huimasti hänen alapuolellaan henkisiltä kyvyiltäni ja ulkonäöllisesti jne.
Ap
Ai hän on noin muuten kiva kaveri ja mukavaa seuraa? Sori nyt, mutta en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit itsetunnon.
Ja se tarkoittaa käytännössä mitä? Miten hyväitsetuntoinen suhtautuisi? Mulla on aivan umpisurkea itsetunto ollut suunnilleen koko elämäni ajan.
Ap
No ei ihme että on, sun kaveri on ankkuri sun kaulassa joka vaan vetää sut mukanaan pohjalle.
Vierailija kirjoitti:
Tollasia kateellisia luusereita on paljon ihan työssäkäyvissäkin. "Pomot turhia ei ne tee mittää oikeita töitä!!!"
En usko, että hän on kateellinenkaan. Ei hän ole koskaan sanonut olevansa kateellinen kenellekään. Oletan, että hän on melko tyytyväinen omaan elämäänsä ja itseensä. Muut eivät vain ole hänen tasollaan ja täytä hänen kriteereitään ja toiveitaan. Hänellä itsellään on paljon ystäviä ja sosiaalista elämää, tosin osaa niistä muistakin hän nälvii selän takana minulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai hän on noin muuten kiva kaveri ja mukavaa seuraa? Sori nyt, mutta en usko.
Hyvällä tuulellaan hän on kiinnostava ihminen. Mutta anti ollakaan, jos teen jotain oikeasti hienoa, niin hän palauttaa mut maan pinnalle nopeasti ja korostaa, miten fiksu ja osaava juuri hän on. Ja miten puolivillainen yrittelijätavis itse olen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin hain kahdellekin vaikeapääsyiselle alalle yliopistoon ja pääsin molempiin sisään. Ensimmäisen paikan kohdalla hän ei onnitellut taaskaan, mutta sanoi, että kaipa luovun siitä paikasta, kun "eihän sua kuitenkaan oikeasti kiinnosta se ala". Ja toisen kohdalla sanoi, että "joskus niihin pääsee tuurilla sisään, vaikkei osaakaan mitään". Ei onnitellut tuolloinkaan ja kuulosti lähinnä siltä, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa tai ilahduttakaan se asia. Voisin katkeroitua, mutta en oikein haluaisi ja toisaalta mulla on niin vähän läheisiä ystäviä, että haluaisin niistä vähemmänkin kivoista pitää kiinni.
Ok
No on hän todella kiva ja kiinnostavaa seuraa siis aina välillä, mutta mistään onnistumisistani ei välitä pätkääkään tai iloitse niistä. Ja periaatteessa on selvä juttu, että olen hänen mielestään jotenkin huimasti hänen alapuolellaan henkisiltä kyvyiltäni ja ulkonäöllisesti jne.
Ap
Ok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukapa sinua ja työtäsi ei halveksisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit itsetunnon.
Ja se tarkoittaa käytännössä mitä? Miten hyväitsetuntoinen suhtautuisi? Mulla on aivan umpisurkea itsetunto ollut suunnilleen koko elämäni ajan.
Ap
Ihan varmasti itsetuntosi on surkea, jos koko ikäsi olet tuota ns. ystävääsi kuunnellut. Eikä hänellä ole hyvä itsetunto, hän vain ylläpitää surkeaa egoaan painamalla sinua. Minusta tuntuu, että hän on sisimmässään ihan vihertävänkalpea kateudesta ja purkaa sen näin, kun tietää heikot kohtasi. Itse asiassa pohjimmiltasi taidat ollakin aika vahva, kun pilkasta huolimatta olet opiskellut ja hankkinut työtä alalta, jolle itse olet hakeutunut. Mietipä asioita uudesta näkökulmasta ja hanki parempaa seuraa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Miten jaksaisin olla välittämättä hänen käytöksestään?
Olematta kertomatta keksittyä tarinaa.
Ei ole keksitty tarina ja ollaan tunnettu toisemme lapsuudesta lähtien. Nuo kommentit ovat pientä, sillä hän on toisinaan huutohaukkunut mut aivan totaalisesti jostain ihan pienestä epäkohdasta. Mutta en niitä hänen raivareitaan jaksa nyt tässä miettiä kummemmin - ne liittyvät hänen omaan muuhun vointiinsa.
Ap
Tuollaiset ihmiset eivät ole kavereita. Pidä ympärilläsi vain mukavia ihmisiä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit itsetunnon.
Ja se tarkoittaa käytännössä mitä? Miten hyväitsetuntoinen suhtautuisi? Mulla on aivan umpisurkea itsetunto ollut suunnilleen koko elämäni ajan.
Ap
No ei ihme että on, sun kaveri on ankkuri sun kaulassa joka vaan vetää sut mukanaan pohjalle.
En osaa jostain syystä olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka suhtautuvat välittävästi tai käyttäytyvät tasaisen luotettavasti. Sellaisten ilkeiden ja minut varpaillaan pitävien seurassa on jotenkin kotoisampaa olla. Olen itse siinä mielessä tylsän tasainen, että jopa törkeät draamailijat ovat minulle kiinnostavampaa seuraa myös.
Ap
Emma K. kirjoitti:
Kukapa sinua ja työtäsi ei halveksisi.
Eli muutkin halveksivat. Miksi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin hain kahdellekin vaikeapääsyiselle alalle yliopistoon ja pääsin molempiin sisään. Ensimmäisen paikan kohdalla hän ei onnitellut taaskaan, mutta sanoi, että kaipa luovun siitä paikasta, kun "eihän sua kuitenkaan oikeasti kiinnosta se ala". Ja toisen kohdalla sanoi, että "joskus niihin pääsee tuurilla sisään, vaikkei osaakaan mitään". Ei onnitellut tuolloinkaan ja kuulosti lähinnä siltä, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa tai ilahduttakaan se asia. Voisin katkeroitua, mutta en oikein haluaisi ja toisaalta mulla on niin vähän läheisiä ystäviä, että haluaisin niistä vähemmänkin kivoista pitää kiinni.
Ok
No on hän todella kiva ja kiinnostavaa seuraa siis aina välillä, mutta mistään onnistumisistani ei välitä pätkääkään tai iloitse niistä. Ja periaatteessa on selvä juttu, että olen hänen mielestään jotenkin huimasti hänen alapuolellaan henkisiltä kyvyiltäni ja ulkonäöllisesti jne.
Ap
Onhan sun oltavakin, koska olet alistunut hänen sylkykupikseen.
Hankit itsetunnon.