Edunvalvontavaltuutus

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontavaltuutus tekee asioista kevyempää ja helpompaa valtuutetulle. Ei esimerkiksi tarvitse erikseen hakea DVVn lupaa, jos myy valtuuttajan puolesta kiinteistön/asunto-osakkeen (jos niin ei valtakirjassa erikseen mainita) eikä tarvitse tehdä tiliä DVVlle niin säännöllisesti. Säästyy turhalta byrokratialta ja sen voi tehdä myös itse ilmaiseksi. 

Haluaisin tästä enemmän tietoa millaista käytännössä on toimia edunvalvontavaltuutettuna. Äitini toivoisi, että voisin tarvittaessa toimia hänen edunvalvontavaltuutettunaan, mutta aprikoi, miten se onnistuu kun asutaan ihan eri puolilla maata.

Vierailija kirjoitti:

Sen valtuutuspaperin voi tehdä itse. Malleja on netissä.

Edunvalvontavaltuutus pitäisi olla tehtynä jokaisella aikuisella, se on paljon kevyempi juttu kuin virallinen edunvalvonta. Harmi, että termit sekoitetaan usein. Valtuutuksella voi itse määrätä sen henkilön, johon luottaa ja jonka haluaa asioitaan hoitavan siinä tapauksessa, ettei itse pysty.

Eikä se onnistu, että läheiset, edes oma aviopuoliso hoitaa siinä vaiheessa, kun ihminen on tajuton tai muistisairas. Monet luulevat että voi, mutta ei se niin mene.

Testamentit ja avioehdot ovat toiset jutut, minkä kanssa tulee isoja yllätyksiä, kun ei olla perillä asioista,

Toki voi tehdä itse mutta silloin on hyvä tietää mitä on tekemässä. Talonkin voi rakentaa itse, jos tietää mitä tekee. Jos osaaminen on sillä tasolla, että pitää kopioida pohja netistä, niin kannattaa ottaa yhteys, vaikka omaan pankkiin ja maksaa kiltisti muutama satanen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edunvalvontavaltuutetulla taitaa haastavin vaihe olla se lopputilin teko muille perillisille.

Edunvalvontavaltuutuksen tekijä voi itse määrätä, että valtuutetun ei tarvitse tehdä kirjanpitoa eikä loppuselvitystä perillisille. Se kirjataan valtuutukseen.

Meillä on myös tilanne, missä muistisairauden edetessä henkilö ei suostunut valtuutusta tekemään. Nyt lähes vuosi meni, kun DVV vitkasteli ja lopulta ja käräjäoikeuden päätöksellä saatiin hänelle määrättyä virallinen edunvalvoja, mikä on paljon hankalampi ja kalliimpikin juttu kuin jos joku läheisistä olisi ollut valtuutettuna.

Läheisen voi määrätä edunvalvojaksi myös käräjäoikeus. Se tosin edellyttää sitä, että kaikki läheiset ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että hyväksyvät edunvalvojaksi hänet, joka siihen hommaan suostuu. Siinä ilmoituslomakkeessakin kysytään ehdotusta edunvalvojaksi ja siihen voi hyvin kirjoittaa "NN, joka on tähän saakka huolehtinut hänen raha-asioistaan".

Muiden läheisten mielipiteellä ei ole MITÄÄN merkitystä, eikä niitä edes kysytä.

Yksi läheinen hakee edunvalvontaa ja joku ehdotetaan edunvalvojaksi (joka suostuu siihen), ja DVV käsittelee anomuksen (tarvittaessa haastattelee kohteen), ja käräjäoikeus määrää edunvalvojan. Kukaan muu "läheinen" ei liity asiaan mitenkään.

Kannattaa katsoa DVV sivuilta lomake, jolla ilmoitetaan ilmeisestä edunvalvonnan tarpeesta.

Tuo edunvalvontavaltuutuksen saa nykyään ohjatusti ainakin valtuutukseni.fi 40€ maksoi. Ilmaseks tein siellä myös hoitotahdon samalla (https://valtuutukseni.fi/hoitotahto/

Olen itse laatimut tuon. On allekirjoitettu js oikeaksi todistettu. Tulee voimaan sitten kun tarve vaatii.

Olen tehnyt itse. Suomi.fi -sivuilla on yksinkertaiset ohjeet ja fraasit valtuutukseen. Hyödynsin niitä vaikka olen juristi itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse laatimut tuon. On allekirjoitettu js oikeaksi todistettu. Tulee voimaan sitten kun tarve vaatii.

Kirjoituskykysi on jo mennyt.

Edunvalvonta lienee tarpeen pikaisesti

aggressiivisen muistisairauden takia? E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisella valtakirjalla selviää pitkälle, eikä varsinaista holhouksenalaisuutta tarvitse käytännössä muut kuin muistisairaat ja mielisairaat, eikä se tule yllättäen toisin kuin mihin asioidenhoitovaltuutusta yleisimmin tarvittaisiin. Nyt on vaan jokin valtiontahon ennakoi-uhka-kampanja käynnissä ikään kuin koko ikääntyvä väestö olisi äkkiarvaamatta pöhelöitymässä boomereiksi.

Moni ei tajua sitä, että sairaan verkkopankkitunnuksilla (tai vahvalla tunnistautumisella) ei saa toinen henkilö hoitaa sen sairaan henkilön puolesta asioita. Se on rikos. Moni puoliso oikeasti tekee noin, joko käytännön pakosta tai ymmärtämättömyyttään, mutta jos jää kiinni (ja moni jää), siitä tulee vahingonkorvausvastuu ja tuomio käräjiltä.

Hoitakaa se edunvalvonta(valtuutus) kuntoon, niin saa hoitaa sairaan asioista laillisesti. Ei se ole niin vaikeaa.

Minä hoidin äitini pankkiasiat varmaan 30 vuotta ilman mitään edunvalvonta-asiakirjoja. Minulla oli käyttöoikeus äitini pankkitileille ja äidilläni oli myös käyttöoikeus minun tileilleni siltä varalta, että minulle jotain sattuisi (olen sinkku). Vaikka pankkikortin tunnuslukua ei saisi toiselle luovuttaa luovutimme kuitenkin ja hyvä niin, sillä siihen aikaan, kun käteistä vielä käytin minulle tuli pari kertaa musta hetki pankkiautomaatilla enkä muistanut omaa tunnuslukuani ja piti soittaa äidille ja kysyä sitä häneltä. Niin kauan kuin on ollut mahdollista olen hoitanut omat ja hoidin myös äitini asiat netissä eikä siinä silloin kukaan kysellyt mitään valtuutuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallisella valtakirjalla selviää pitkälle, eikä varsinaista holhouksenalaisuutta tarvitse käytännössä muut kuin muistisairaat ja mielisairaat, eikä se tule yllättäen toisin kuin mihin asioidenhoitovaltuutusta yleisimmin tarvittaisiin. Nyt on vaan jokin valtiontahon ennakoi-uhka-kampanja käynnissä ikään kuin koko ikääntyvä väestö olisi äkkiarvaamatta pöhelöitymässä boomereiksi.

Moni ei tajua sitä, että sairaan verkkopankkitunnuksilla (tai vahvalla tunnistautumisella) ei saa toinen henkilö hoitaa sen sairaan henkilön puolesta asioita. Se on rikos. Moni puoliso oikeasti tekee noin, joko käytännön pakosta tai ymmärtämättömyyttään, mutta jos jää kiinni (ja moni jää), siitä tulee vahingonkorvausvastuu ja tuomio käräjiltä.

Hoitakaa se edunvalvonta(valtuutus) kuntoon, niin saa hoitaa sairaan asioista laillisesti. Ei se ole niin vaikeaa.

Minä hoidin äitini pankkiasiat varmaan 30 vuotta ilman mitään edunvalvonta-asiakirjoja. Minulla oli käyttöoikeus äitini pankkitileille ja äidilläni oli myös käyttöoikeus minun tileilleni siltä varalta, että minulle jotain sattuisi (olen sinkku). Vaikka pankkikortin tunnuslukua ei saisi toiselle luovuttaa luovutimme kuitenkin ja hyvä niin, sillä siihen aikaan, kun käteistä vielä käytin minulle tuli pari kertaa musta hetki pankkiautomaatilla enkä muistanut omaa tunnuslukuani ja piti soittaa äidille ja kysyä sitä häneltä. Niin kauan kuin on ollut mahdollista olen hoitanut omat ja hoidin myös äitini asiat netissä eikä siinä silloin kukaan kysellyt mitään valtuutuksia. 

Minäkin olen käyttänyt puolisoni ja yhden lapseni tilejä - OMILLA pankkitunnuksillani. 

Tilit voidaan sulkea, jos tunnuksia käytetään väärin, ja tietenkin myös ne tunnukset. Miksi ihmeessä että tee valtuutusta niin, että saatte käyttää omia tunnuksianne?

Ihan turhaa maksaa satasia tai edes kymppejä edunvalvontavaltuutuksesta, jos ei ole paljon omaisuutta ja muuta erityisen vaativaa hoidettavaa. Lomakkeen tulostus maksaa muutamia euroja, jos tulostaa kirjastossa tai muussa maksullisessa paikassa.