Edunvalvontavaltuutus

Digi- ja väestötietovirastossa. Aloin äitini edunvalvojaksi. Hakemuksen jätöstä päätökseen kesti 9kk!

Unohtui sanoa, että maksoi 130

Pankissa vanhempani teki valtuutuksen joka tulee lääkärinlausunnolla voimaan kun on tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Digi- ja väestötietovirastossa. Aloin äitini edunvalvojaksi. Hakemuksen jätöstä päätökseen kesti 9kk!

Nyt puhut eri asiasta. Esunvalvontavaltuutus tehdään ennen edunvalvojaksi hakeutumista. Niitä ei tehdä Digi- ja väestötietovirastossa, vaan täällä tehdään päätökset vain. Edunvalvontavaltuutus voidaan tehdä esim. lakitoimistossa. Itse teetin eräässä perheoikeuteen erikoistuneessa lakiasiainfirmassa.

Vierailija kirjoitti:

Digi- ja väestötietovirastossa. Aloin äitini edunvalvojaksi. Hakemuksen jätöstä päätökseen kesti 9kk!

Edunvalvonta valtakirja on kevyempi versio, kuin varsinainen edunvalvonta.

Edunvalvonnassa luovutetaan toiselle henkilölle  kaikki oikeudet omaa itseään kohtaan.

Edunvalvonta tarkoitaa samaa, kuin olla holhouksen alainen.

Vierailija kirjoitti:

Pankissa vanhempani teki valtuutuksen joka tulee lääkärinlausunnolla voimaan kun on tarvetta.

Sen valtuutuksen voi toki tehdä vaikka pankissa, mutta sitten tarvitaan lääkärinlausunto ja vasta sitten hakemus digi- ja väestötietovirastoon.

Edunvalvontavaltuutettuna oleminen on kevyempää kuin edunvalvojana oleminen.

Sen paperin voi kai tehdä itsekin tai sitten lakimiehen kanssa tai pankin lakimiehen kanssa. Pankki sinänsä eu liity siihen mitenkään. Sitten lääkärinlausunto ja hakemus lähetetään digi- ja väestötietovirastoon.

Olen tehnyt, edunvalvontavaltuutuksen, lakimiehen luona, maksoi 125 euroa.

Tietenkin pitää ensin sopia ja kysyä lupa siltä ihmiseltä, jonka haluaa asioitaan hoitavan, sitten kun ei enää itse siihen pysty.

Ja tehdä se edunvalvontakirja hänen nimelleen. Siinä pitää edunvalvontavalvonta pitää olla sen sen valtuutetun nimi ja henkilötunnus.

Sehän on oikeudellinen asiakirja jolla voi valtuuttaa toisen myös toisen myymään vaikka mitä omaisuuttaankin.

Edunvalvojana oleminen on valtavan työlästä. Jokainen ostos ym pitää korjata ja ilmoittaa.

Edunvalvontavaltuutettu ei joudu olemaan niin tarkka. Luulen, että siinä tehdään alkutili ja lopputili. En ole varma.

Älkää sekoittako edunvalvojaa ja edunvalvontavaltuutettua.

tilanteesta riippuen voi myös miettiä, jos ihan normaali yleisvaltakirja riittäisi, silloin ei tarvitsisi tehdä vuosittain ilmoitusta maistraattiin eikä tarvitsisi väliaikaista edunvalvojaa tapauksiin, joissa on osallisena sekä edunvalvoja että holhottava. Joskus toki hyvä, että joku ulkopuolinen vahtii asioita tällaisissa tapauksissa, mutta joskus siitä voi olla isoa riesaa eikä aina olisi tarvetta, että joku ulkopuolinen vahtii asioita. Se voi tulla kalliiksi ja hankaloittaa monia ihan normaaleja asioita, koska maistraatti ja väliaikainen edunvalvoja, joka johinkin toimiin ehkä vaaditaan, ei oikeasti tiedä eikä välitä siitä, mikä on todellinen käytännön tilanne, he vain lukevat lakitekstiä ja vaativat/estävät toimenpiteitä, jotka kaiken järjen mukaan olisi järkevin ja paras tapa toimia, myös sen edunvalvottavan kannalta, jos hän itse voisi asiasta päättää.

 Vaimollani oli tehtynä tuo paperi hänen äitinsä edunvalvontavaltuutetuksi, mutta sitten kun sille tuli oikeasti tarvettä (kunto ja henkiset kyvyt romahtivat syövän takia), äiti ehti kuolla ennenkuin DVV ehti käsitellä asiaa. Käsittelyaika on kuukausia.

Itse olen äitini edunvalvoja, kun äitini ei koskaan tajunnut pahenevaa sairauttaan, eikä koskaan suostunut tuollaisen valtuutuksen tekoon. Sitten kun kunto dementian takia romahti, ainoa keino oli hakea käräjäoikeuden kautta määrätyksi edunvalvojaksi DVVn kautta. Onnistui kyllä ihan ok. Tuosta on vaan aika paljon työtä/vaivaa, kun pitää pitää kirjanpitoa ja tehdä vuotuinen vuositili DVVlle yms. mutta eipä muuta vaihtoehtoa oikeasti ollut eikä ole.

Aina välillä tulee kunnon face-palm kokemuksia, kun esimerkiksi Nordeassa äidin asioita hoitaessa (moni asia ei onnistu kuin paikan päällä) pankkivirkailijat eivät tiedä mikä edunvalvoja on, ja ehdottavat äitini tulemista hoitamaan omia asioitaan (joihin hänellä ei ole holhousrekisterissä olevana oikeutta, ja vaikka äitini pyörätuolissa kärräisi paikalle, se alle 10 sekunnin lähimuisti ei kauheasti asiaa auttaisi). Samoin verottaja ei tunnu ymmärtävän mikä on edunvalvoja, kun he jättävät käsittelemättä lähettämiäni veroilmoituksia, vaikka tiedän niiden menneen perille, kun lähetän viralliset paprut aika kirjattuna kirjeenä. No, ne ovat olleet aina äitini eduksi, joten olen vaan naureskellut asialle.

Tavallisella valtakirjalla selviää pitkälle, eikä varsinaista holhouksenalaisuutta tarvitse käytännössä muut kuin muistisairaat ja mielisairaat, eikä se tule yllättäen toisin kuin mihin asioidenhoitovaltuutusta yleisimmin tarvittaisiin. Nyt on vaan jokin valtiontahon ennakoi-uhka-kampanja käynnissä ikään kuin koko ikääntyvä väestö olisi äkkiarvaamatta pöhelöitymässä boomereiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisella valtakirjalla selviää pitkälle, eikä varsinaista holhouksenalaisuutta tarvitse käytännössä muut kuin muistisairaat ja mielisairaat, eikä se tule yllättäen toisin kuin mihin asioidenhoitovaltuutusta yleisimmin tarvittaisiin. Nyt on vaan jokin valtiontahon ennakoi-uhka-kampanja käynnissä ikään kuin koko ikääntyvä väestö olisi äkkiarvaamatta pöhelöitymässä boomereiksi.

Moni ei tajua sitä, että sairaan verkkopankkitunnuksilla (tai vahvalla tunnistautumisella) ei saa toinen henkilö hoitaa sen sairaan henkilön puolesta asioita. Se on rikos. Moni puoliso oikeasti tekee noin, joko käytännön pakosta tai ymmärtämättömyyttään, mutta jos jää kiinni (ja moni jää), siitä tulee vahingonkorvausvastuu ja tuomio käräjiltä.

Hoitakaa se edunvalvonta(valtuutus) kuntoon, niin saa hoitaa sairaan asioista laillisesti. Ei se ole niin vaikeaa.

Sen valtuutuspaperin voi tehdä itse. Malleja on netissä.

Edunvalvontavaltuutus pitäisi olla tehtynä jokaisella aikuisella, se on paljon kevyempi juttu kuin virallinen edunvalvonta. Harmi, että termit sekoitetaan usein. Valtuutuksella voi itse määrätä sen henkilön, johon luottaa ja jonka haluaa asioitaan hoitavan siinä tapauksessa, ettei itse pysty.

Eikä se onnistu, että läheiset, edes oma aviopuoliso hoitaa siinä vaiheessa, kun ihminen on tajuton tai muistisairas. Monet luulevat että voi, mutta ei se niin mene.

Testamentit ja avioehdot ovat toiset jutut, minkä kanssa tulee isoja yllätyksiä, kun ei olla perillä asioista,

Edunvalvontavaltuutus tekee asioista kevyempää ja helpompaa valtuutetulle. Ei esimerkiksi tarvitse erikseen hakea DVVn lupaa, jos myy valtuuttajan puolesta kiinteistön/asunto-osakkeen (jos niin ei valtakirjassa erikseen mainita) eikä tarvitse tehdä tiliä DVVlle niin säännöllisesti. Säästyy turhalta byrokratialta ja sen voi tehdä myös itse ilmaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankissa vanhempani teki valtuutuksen joka tulee lääkärinlausunnolla voimaan kun on tarvetta.

Sen valtuutuksen voi toki tehdä vaikka pankissa, mutta sitten tarvitaan lääkärinlausunto ja vasta sitten hakemus digi- ja väestötietovirastoon.

Ei valtuutusta mihinkään lähetetä hakemuksena, ja sen voi tehdä ilman lakimiehen apuakin. Lääkärille sitten hakeudutaan valtuutuksen kanssa vaikka vuosien päästä, kun edunvalvonnan tarve on tullut ajankohtaiseksi, ja sitten lääkäri tekee DVV:lle edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista koskevan lausunnon.

Me teimme sen ihan itse , valtuutus pojalle ja hänen puolisolle sekä kolmas on perheen ulkopuolinen. Lakimies luki ja oli ok.

Ei niille tarvi tehdä nyt mitään,jos ei tule meille iäkkäille sellaista kremppaa, ettei itse pystytä hoitamaan. Sitten tietysti digi ja viestintävirastossa paperi käytetään.

Testamentti kunnossa-.hoitotahto kunnossa.

Nykyisinkin me on suomi.fi kautta valtuutettu kaikki mahdollinen asia hoitaa toistemme puolesta ja sama valtuus on pojalla terveysasioihin , apteekkiin , sairaaloihin omassa kaupungissa ect.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen äitini edunvalvoja, kun äitini ei koskaan tajunnut pahenevaa sairauttaan, eikä koskaan suostunut tuollaisen valtuutuksen tekoon. Sitten kun kunto dementian takia romahti, ainoa keino oli hakea käräjäoikeuden kautta määrätyksi edunvalvojaksi DVVn kautta. Onnistui kyllä ihan ok. Tuosta on vaan aika paljon työtä/vaivaa, kun pitää pitää kirjanpitoa ja tehdä vuotuinen vuositili DVVlle yms. mutta eipä muuta vaihtoehtoa oikeasti ollut eikä ole.

Itsellä on juuri meneillään tilanne, että muistisairautensa kieltävä äiti vastustaa edunvalvontavaltuutuksen tekoa. Hyvä kuulla, että oikeudenkin kautta edunvalvojuuden saaminen on omaiselle mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Tavallisella valtakirjalla selviää pitkälle, eikä varsinaista holhouksenalaisuutta tarvitse käytännössä muut kuin muistisairaat ja mielisairaat, eikä se tule yllättäen toisin kuin mihin asioidenhoitovaltuutusta yleisimmin tarvittaisiin. Nyt on vaan jokin valtiontahon ennakoi-uhka-kampanja käynnissä ikään kuin koko ikääntyvä väestö olisi äkkiarvaamatta pöhelöitymässä boomereiksi.

Näin on. Olen jo vuosia hoitanut äitini asioita näin. Tosin tarvitsee useamman valtakirjan, esim verottajalle, kelaan, asunnon hallintaan...samoin pankkiin laajat käyttöoikeudet. Kannattaa tehdä ajoissa.