Suomi lapset ja ruma pukeutuminen
Olen tässä puolen vuoden Suomessa asumisen jälkeen huomannut että Suomessa lapset puetaan ihan kamalan rumasti! (anteeksi jos loukkaan jotakuta)
-Kuoma jokasää saappaat (yäk)
-Rumat kokohaalarit (kivoja kaupoista tosin löytyy mutta harva ostaa muksuilleen)
-kypärämalliset myssyt tupsuja päälaella (apua)
kaikki värit kirjossaan keskenään näyttää ihan kamalalta. Ymmärrän sääolosuhteet jne totta kai mutta miksi pitää valmistaa/ostaa niin kamalaa tavaraa?
Olen asunut neljässä eri maassa, myös naapurissamme, ja koskaan en ole törmännyt niin rumiin vaatteisiin, sekä lasten että aikuisten!
Mielipiteitä
Kommentit (100)
Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä väreistä.Etenkin pojille (koululaisille) on melkein mahdotonta löytää värikkäitä ja kauniita vaatteita.Lisäksi valikoimaa on vähän (samoin kenkien kanssa).
Totta,ettei ne Reiman haalarit ole mitään kauniita.Silti käytännöllisyys on mielestäni tärkeää ulkoilupukeutumisessa,siksi meidän lapsilla on Reimaa,mutta ainoastaan pihalla.Kaupunkivaatteet on erikseen.Suomen talvi on aika erilainen vrt. Keski-Euroopan talveen.
Kunnon kamppeet pitää olla.Täällä kun ulkoillaan säällä kuin säällä.
Etta ihan kun se ois joku synti, tai osottais turhamiasuutta, tuhlaavaisuutta, rikkautta, epakaytannollisyytta, huonoja elamanarvoja jne. jos variinKIN kiinnittaa huomiota. Siis tuo ystavasi/tuttusi kommenti oli viattomuudessaan koko yleista asennetta minun mielestani oikein hyvin kuvaava. Jotenkin tuntuu etta laatuun on OK satsata, mutta jos vahankaan ajattelee esteettisyytta, niin jotain on kylla pielessa.
No, kuitenkin, minusta kun taas olisi ihan hoperoa jos on samanlaisia saatavilla monta varia etteiko sita valitisi strategisesti muihin vaatteisiin sopivaksi. Harvoin saman mallin eri vareilla on eri hinnat!
Toistan, etta hankalampaa on tietty jos kayttaa vain, ja monilta perittyja kayttettyja vaatteita.
mennas:
Se mikä minua todellakin ärsyttää, kun katsoo suomalaisten lasten vaatteita on värivalikoiman suppeus. Ja se miten niitä värejä valitaan lapselle sukupuolen mukaan. Miksi ihmeessä pojalle voi suomalaisen näkökulmasta pukea vain ja ainoastaan sinisen, harmaan ja vihreän sävyisiä vaatteita? Ja tytöile sitten vähän enemmän värejä. Mutta miksi pojalle ei voisi pukea vaaleanpunaista paitaa ja lilan värisiä housuja? Miksi ihmeessä ei?
No tämä käsitys " poikien" ja " tyttöjen" väreistä ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö! Tuttu hollantilainen äiti ei voinut ostaa tyttärelleen violettia ensi-polkupyörää sen takia, että pikkuveli ei sitten voisi käyttää sitä myöhemmin!
Minä itse tykkään kyllä kaikista väreistä, mutta mulla nyt sattuu olemaan tytär, joka haluaa aina kaikkein mieluiten vaalenpunaista, että se siitä sitten...
Taalla on toinen pinkkifanin " uhri" . Valilla vaannetaan oikein kunnolla katta etta tytto laittaisi paalleen muutakin kuin pinkkia, mutta kylla se variskaala aika tyttomainen on silti... Nyt olen keksinyt etta jos vaatteessa on jotain muuta tyttomaista (esim. rusetteja tai royheloita) niin sitten se voi olla melkein minka varinen vaan ja lapi menee. Ostin juuri suloisen tummansinisen mekon jossa royhelohelma ja niiden royheloiden ansiosta meidan pinkkifani suostuu pitamaan sita!
erikoista lukea mielipiteitänne suomalaisten lasten rumasta
vaatetyylistä. Olen erimieltä asiasta.
Kesällä pisti erikoisesti silmään Helsingissä miten
kauniisti sävy sävyyn ja tyylikkäästi pienet vauvat ja lapset
olivat puettuina. Sävyinä nyt muotisävyt, ruskeat ja muut
maanläheiset värit. Minusta lapset suomessa puetaan myös
enemmän unisex väreihin, kuin esimerkiksi omassa kotimaassani, jossa tytöt ovat aina pinkeissä ja pojat sinisissä.
Toki ihmettelin, miten yli 20 asteen lämmössä
oli jo paksua pipoa taaperon päässä, mutta
ainakin me suomalaiset osaamme pukea lämpöisesti lapsemme
toisin kuin moni muu kansa.
Minusta taas reimatecit ovat tosi söpöjä vaatteita pienille
lapsille, värit ovat kivoja, raikkaita ja pirteitä ja voi vain kuvitella
miten kevyt olo niissä haalareissa pienillä on. Minulta
kysellään usein mistä reimateceja saa, ja olenkin monelle
antanut heidän nettisivunsa, jotka ovat todella monella kielellä.
Pitääkö vauvat ja lapset sitten mielestänne pukea 6kk ikäisesetä
lähtien glitterihousuihin ja duffelitakkiin? Eikö vauva ja taapero saa näyttää ikäiseltään, niiden isojen tyttöjen ja poikien vaatteiden aika
tulee kyllä aikanaan.
" Pitääkö vauvat ja lapset sitten mielestänne pukea 6kk ikäisesetä
lähtien glitterihousuihin ja duffelitakkiin?"
Antakaa mulle jarru, tämäkö on sitten se ainut vaihtoehto Reimatecille? Jos ei halua pukea lastaan suomalaiseen " univormuun" , niin vaihtoehtona on epäkäytännöllinen, mauton asu?
Käytännöllisiä, toimivia ja kevyitä lastenvaatteita valmistaa moni firma, vaikka ulkomaalaisia ovatkin, niin pahuksen laadukkaitakin onnistuvat tuotteistaan saamaan. Eipä ole vielä kertaakaan tarvinnut mennä laskettelurinteeseen tai pulkkamäkeen glitterihousuissa, duffelikin on saanut jäädä kaappiin odottelemaan pyhätakin seuraavaa virkavuoroa.
Hyvä ystäväni on lastentarhanopettaja Suomessa ja kiroaa tätä " suuren suomalaisen vaatevalmistajan" haalarimallia. Se kun ei hänen mukaansa ole, tuotelupauksistaan huolimatta, kosteudenpitävä, lisäksi sitä ei saa laittaa kuivuriin. Tarhan lapsukaiset ulkoilevatkin iltapäivisin sitten kosteassa toppapuvussa, mutta merkki on ainakin " oikea" .
ei tartte sentään vetää hernettä nenään
yhdestä vertauksesta. En mielestäni kirjoittanut
että reimatec on ainut ja oikea vaate. Taisit
lukea tekstini puolihuolimattomasti. Mutta itseasiassa
en ole edes vertaillut tai katsellut muunlaisia lastenvaatteita,
joten en tiedä muista ulkoilupuvuista tuon taivaallista.
Tämän keskustelun pohjalta vain vedin johtopäätöksen siitä
että reimatecit ovat rumia monien mielestä ja sitä myös kummastelen edelleen. Makunsa kullakin.
Niin, no varmasti ystävälläsi lastentarhanopettajalla
on asiasta omat näkemykset tuoteen kestävyydestä
ja käytännöllisyydestä. Minulle tällä hetkellä
merkitsee enemmän se, että vaate on ns. helppohoitoinen,
helposti puettava, mukava lapselle, hengittävä ja selviän
yhdellä haalarilla pari vuodenaikaa puistoleikeissä.
Ja koska minulla ei ole kymmeniä lapsia vahdittavana, onneksi,
pystyn myös valvomaan ettei lapseni istu tuntikausia
lätäkössä kastellen vaatteita. Täten puku on kuiva meillä
myös iltapäivällä. Kaatosalteella emme istu väen vängällä
hiekkalaatikolla. En miellä reimateciä
suomalaisuuden uniformuksi. Kumma kommentti.
Ostin puvun suomalaisen ystäväni suosituksesta,
asumme maassa, jossa on kuiva ja kylmä talvi.
Minä lukeudun niihin, jotka katsovat aika tarkkaan mitä lapsielle laitetaan päälle niin kotimaassa kuin täällä Englannissakin. Tykkään pukea lapset kauniisti varsinkin ihmisten ilmoille ja en ymmärrä vanhempia, jotka eivät katso mitä lapsilleen päälle pukevat vaikkapa toisten synttäreille tai ravintolaan jne.
Reimatechin välikausihaalarit kyllä ostimme Suomen reissulta. Yhtään en epäile etteikö täältä saisi hyviä paikalliseen talveen sopivia vaatteita, silmiin vain ei ole sattunut nyt vastaavia. Meillä reimatechit on todettu hyviksi, asiakaspalvelu tehtaalta myös, uusia malleja saa jo kuivata rummussa ja muutenkan käyttöä en ole 3 vuoden kokemuksella kokenut ongelmaksi. Minusta ne ovat ulkoiluhaalareiksi myös kivan näköiset.
Täällä lastenvaatevalikoima on aivan ihana varsinkin Suomeen verrattuna. Eikä niiden nyt mitään kauhean epämukavia tai epäkäytännöllisiä tarvitse olla ollakseen kauniita.
Joskus tuntuu, että askel parempaan suuntaan joillakin perheillä tässä pukeutumisasiassa olisi, jos vaatteet olisivat edes ehjiä, puhtaita ja oikean kokoisia.
Juu, en vetele herneitä nenään keskustelun johdosta (hauska sanonta muuten, joskin sitä viljellään ehkä turhan tiheään jokaisesta kommentista, joka ei myhäile omaa mielipidettä), kirjoituksesi edusti melko mustavalkoista käsitystä, että jos olet erimieltä suomalaislasten pukeutumisesta, niin ainoana vaihtoehtona on pukea lapsi epäkäytännöllisesti ja tilanteeseen sopimattomasti. (" Pitääkö vauvat ja lapset sitten mielestänne pukea 6kk ikäisesetä
lähtien glitterihousuihin ja duffelitakkiin? Eikö vauva ja taapero saa näyttää ikäiseltään, niiden isojen tyttöjen ja poikien vaatteiden aika
tulee kyllä aikanaan." )
Tuo univormuvertaus on jatkoa ajatusmallille, että on vain yksi oikea tapa (tai sitten lapsesi kulkee tosiaankin Britney Spearsin keikka-asussa 3 vuotiaana, näin kärjistetysti), tämähän tuntuu olevan aika valloillaan Suomessa aiheesta kuin aiheesta.
Reimatecit eivät sinänsä synnytä minussa sen kummempaa intohimoa suuntaan tai toiseen, ovat kohdallani jääneet kaupan hyllyyn aikoinaan ihan ulkonäkösyistä + ei tuo hinta-laatu suhdekaan vaikuttanut parhaalta mahdolliselta, nehän ovat aika kalliittkin. Samalla rahalla ja (edullisemminkin) kun saa kauniita, laadukkaita, tilanteeseen ja säähän ja ennen kaikkea lapselle sopivia vaatteita niin Suomesta kuin ulkomailta.
Hah, tuli vaan mieleen tuosta haalarihommasta, että suomessa käydessä poika pistää päälleen mitä tahansa haalaria, pipoa ja muuta kirpparilta ostettua kaikenkirjavaa remuvaatetta, mutta sitten omassa kotona kun yritin pukea päälle puistoon lähdettäessä sen kätevän haalarin, eipä suostunut! takki ja housut oli laitettava, toki nekin lämpimät, mukavat ja muutenkin tarkoituksen mukaiset lastenvaatteet.
Että niin ne lapsetkin näköjään jo kattoo että maassa maan tavalla :-)
ja olen samaa mieltä, että voisi pikkasen katsoa että ei raahaa niitä 80-luvulta säästettyjä itsetehtyjä verkkareita ja collegepaitaa enää kirpparilta kotiin seuraavalle lapselle.... johonkin se sukupolvien kärsimys on pysäytettävä...
Suomessa on hyvin voimakas se " vain tietyt merkit on hyvaa" (pari vuotta sitten olisin voinut hyvin kirjoittaa: vain suomalainen on hyvaa, mutta nyt nakojaa kay tanskalaisetkin vaatteet!) ajattelu, ja ihan kammostuttavan voimakas homogeenisyys.
Ulkomaalainen mieheni kerran vitsaili, etta suomessahan kaikki kayttavat samaa sokeriakin (joka on muuten jopa totta, kun kuulemma sita nyt saakin vain yhdelta valmistajalta, mutta mieheni lauselma oli tarkoitettu vitsiksi), eli hankin on oikein hyvin huomannut, etta kylla siella on aika voimaka univormu-kulttuuri kylla. Erilainen pelottaa, kauhistuttaa, inhottaa... ? En tieda. Mutta siihen on paras asennoitua negattivisesti ja omaa puolustaen (defensive, tyylin, etta reimalle on vaihtoehtona se Britneyn keikka-asu). tai etta jos ei hanki samaa kuin muut niin on turhamainen eika ajattele lapsen mukavuutta ja vaatteiden tarkoituksenomaisuutta. Ei kai nyt kukaan lapselleen kauniita vaatteita valitseva (no, tai ehka joku, mutta en usko etta kaikki tassa keskustelussa) aiti mitaan lapsensa pahaa tarkoita!
On vaan niin mustavalkoista, etta joko lammin, hyva, mukava kaytannollinen ei vareiltaan ym. yhteensopiva TAI korkokengat ja pitsipusero pakkasilla...
Mina, kuten monet taalla kirjoittaneet, olen ostanut suomesta vaatteita lapselleni ja hanen italialaisille (!!!) serkuilleen ja aina on tykatty. Toistan: se ei ole maasta, rahasta, kaytannollisyydesta tms. kiinni. Aikaakin mulle mene yhta paljon supivan varisen tai epasopivan t-paidan lapsen paalle pukemisen....
osuu loistavasti tuo spaghettin miehen vertaus suomalaisiin ! :-)
Omassa tuttavapiirissäni on myös Suomessa paljon tähän tyyliin ajattelevia nuoria äitejä:
- vaunujen pitää olla tiettyä merkkiä ja suomalaisessa kaupassa myynnissä (mielummin vielä omalla pienellä paikkakunnalla), jotta ne voi ostaa
- Jos on rahaa niin ostetaan Reimaa, tuttaa ja marimekkoa tai jotain muuta Stockkan loistavan standardin läpäissyttä vaatetta (Stockkan loistava standardi on sitten tässä tarkoitettu ironiseksi)
- Jos ei ole ylen määrin rahaa niin sitten marssitaan henkka maukkaan koko perhe ;-)
Tallinnasta voidaan kyllä ostaa jotain, hakea vaikka Aventin rintapumppu yliopsiton apteekista halvemmalla. Tukholmassa voidaan myös käydä ostoksilla henkalla ja maukalla ...
Ja eniten on välillä itkettänyt, välillä raivostuttanut ja välillä naurattanut, että näistä maailman laadun tietäjistä monet ovat korkeasti koulutettuja mutta hyvin vähän reissanneita ja ulkomailla asumisesta ei mitään kokemusta.
Sitten vielä sivukommentti liittyen uniformuaiheeseen:
Meillä on nyt ollut ongelmia yhteis au pairimme kanssa täällä Englannissa, koska tämä nuori tyttö ajattelee tähän tyyliin ... ruispalat ovat aamupalaa ja kaurapuuro ... muut eivät. Täällä ei ole samanhenkisä nuoria kuin kaverit kotimaassa, täältä ei viitsi ostaa talvitakkia, kun ne Luhdan on niin hyviä ...
Terkuin hyvin Englannissa viihtyvä Fedjasetä
(aikaisemmat ulkomailla asumiskokemukset Saksa ja Malesia)
pistää mullakin nykyään silmään. Eli jossain on joku päättänyt että joku juttu on nyt muotia ja sitten sitä on melkein kaikilla seuraavat 5 vuotta.
Huvittavimpia tän ' viisivuotiskauden' aikana on Burberry ja Marimekon Unikko. Eikö ihmiset kyllästy?
Minä ostan täällä ulkomailla asuessani lapsilleni marimekkoa. Netin kautta loysin kaupan ja kun lisään postikulut niin se on halvempaa kuin suomen suomalaisen kaupan marimekko tuotteet. - Mutta yhtään unikko tuotetta en osta. Sitä sukulaiseni lähettävät meille vähän väliä.
Käykää katsomassa vaikka burberryn netti sivuilla. Heillä on nykyään muutakin kuin raita kuoseja.
mutta kun tosta suomalaisen tavaran paremmuudesta puhuttiin, niin tuli mieleen ne piltti-purkit! Olemme aina laittaneet pojalle itse mossot ja poperot, mutta matkoja varten (ja niita on plajon!) olemme ostelleet purkkeja. Ihan hyvalta nayttavia ja tuoksuvia, paljon lihaa ja kasviksi (esim. 70-85 prosenttia kokonaispainosta). Mutta silti hehkutin yli vuosi sitten miehelleni Suomeen mennessa etta sitten ostan kylla niita piltteja kun ne on niin hyvia, kun ne on suomalaisia jne. jne.
Mutta kappas, vauvamme, joka oli aina syonyt kaikkea halulla, ei mokilla Suomessa huolinut pilttia. Ja kyllahan se kamlalta naytti ja haisikin, ihme liisteria, eika soseen tuntuista. Purkin kyljesta selvisi miksi: liha ja kasvissisalto oli jotain 30% luokaa. Loppu oli vetta ja jotain maissijauhoa kai! Olin aivan typertynyt, ja jouduin myontamaan, etta ehka kaikki suomalainen (tai, noh, ei kai se piltti enaa ole suomalainen sekaan?) ei olekaan sita parasta! Ja nyt ymmarran paremmin myos ne parjaavat kommentit joita purkeista ruokkivat ovat taalla palstalla joskus saaneet. Siis en kannata parjaamista, mutta ymmarran etta noissa purkeissa on suuri ero kotona tehtyihin soseisiin!
Hei,
Huomasin itse USAssa ollessani, että pojille ei ollut ollenkaan sukkahousutyyppisiä alushousuja myynnissä. Tytöillekin oli vain keinokuituisia sukkahousuja. Suomesta minulla oli mukana Tutan jalkaterällisiä pitkiä kalsareita. Huomasin siellä myös, että moni vauva oli paljain jaloin kylmässäkin kelissä, koska niitä sukkahousuja ei ole tarjolla ja sukat nyt vaan ei pysy pienten lasten jaloissa, kun ne on niin kiva potkia pois. Muuten käytännöllisiä vaatteita oli kyllä tarjolla.
Mitä tulee suomalaisten pukeutumiseen, niin uskoisin, että asiat ovat muuttumassa. Kun katsoo nykynuorisoa, niin he ovat todella paljon tyylikkäämpiä kuin omassa nuoruudessa oltiin. Pojat myös!
Itse kotona vanhempien luona käydessäni laitan vanhat vaatteet päälle, ettei äiti vaan pääse sanomaan, että onko sitä taas haaskattu rahaa uusiin vaatteisiin. (Äiti 62 v. ja saanut ekan hammasharjan 16 v. eli siittä voitte päätellä, miten köyhistä oloista tulee.)
Saksalainen mieheni on ihan järkyttynyt siitä miten meillä maalla Pohjanmaalla ihmiset kulkee kylän raitilla. Myönnän itsekin, että aina siellä kotomaisemissa ollessani tykkään talsia kumppareissa ja tuulihousuissa. Se on niin vapauttavaa mennä ruokakauppaan rytkyissä, kun kaupungissa pitää aina olla niin sävysävyyn. Massastahan sitä erottuis ihan liikaa, jos siellä maalla tyylikkäänä oleilis!
Saksalainen anoppini ei vie edes roskia tai avaa ovea postimiehelle, jos ei ole täyställingissä (meikki, tukka föönattu, vaatteet timmit). Minusta se menee jo överiksi. Sehän jo rajoittaa elämää jos aina pitää olla niin vimosen päälle.
Suomalaiset pukeutuvat usein rumasti, mutta juhliin siististi. Meillä oli häät Saksassa ja täytyy sanoa, että vieraskin erottaa kuvista kuka on suomalainen ja kuka saksalainen. Suomalaisilla oli puku, kravatti ja naisilla hienot vermeet. Saksalaisilla kulahtaneet suorat housut ja lyhythihainen kauluspaita eikä todellakaan kravattia. Naisilla samaa linjaa. Ja suomalaiset vieraat olivat samaa sosiaalista luokkaa kuin miehenikin sukulaiset eli duunareita. Ei siis voi vedota tulo- tai koulutuseroihin.
Kälylläni on kaksi tytärtä ja heillä on lähes poikkeuksetta rumat vaatteet. Juhlissa extrarumat. Meidänkin häissä vain farkut ja t-paita. Kälyllä itselläänkin oman pukeutumisin suhteen melko huono maku.
Ei voi siis yleistää. Tyyli riippuu henkilöstä, ei kansallisuudesta. Toistan vielä, että suomalaisilla on suunta parempaan.
T. Maxxle, mielellään vaatteilla koreileva, mutta myös mielellään kumppareissa lampsiva. Vaatteet tekee naisen!
ma taidan olla sit ihan juntti kun ostan Suomesta pojalle Marimekkoa ja Tuttaa. :P Niita retrokuoseja ja tasaraitoja ei taalta loydy ja ovat mun mielesta klassisia, nayttavat siisteilta ja kivoilta. Mutta naa taitaa olla makuasioita.. GAP:n vaatteet on myos kivoja joten ei meilla vaan " suomalaisissa rytkyissa" kuljeta, hahaa.
Muuten olen sita mielta etta lasten vaatteet on yleisesti ottaen vahan tylsia Suomessa, siis tarkoitan niita Prisman yms. Disney aiheisia painatettuja vaatteita jotka on mun mielesta tosi mauttomia (ja nayttavat halvoilta). Mut nyt tais menna taysin asian vieresta..
Olen myos huomannut etta Suomessa lapsia ei pueta kivasti (ylesesti ottaen, poikkeuksia onneksi loytyy) kuin joulu ja kevatjuhliin. Joskus ollaan samoissa vaatteissa koko viikko.. Johtuukohan taa muuten siita etta harvassa Suomalaisessa taloudessa on kuivausrumpu? En makaan jaksaisi joka paiva ripustaa pyykkeja kuivumaan.. Ja ne haalarit on kylla kovin uniformumaisia.
Samaa mieltä olen! Täällä pk-seudulla muuten suurinosa lapsista on tosi nätisti puettuja, varmasti riippuu paikastakin tuo pukeutuminen.Uusia liikkeitä tulee jatkuvasti esim.Zara jne.
Saivarteluksihan tämä taitaa mennä, mutta kohdallani olen tuota lasten pukeutumista havainnoinut ainoastaan Helsingissa ja PK-seudulla, eli ei liene kyse maaseutu vs. kaupunki vertailusta. Ns. sosio-ekonomiset tekijätkään eivät suuremmin vaikuta, samantyyppisiä asuyhdistelmiä näkee niin Itä- kuin Länsi-Helsingin eri kaupunginosissa.
Kuten useaan otteeseen ketjussa on kirjoitettu, vaateliikkeitä kyllä löytyy, eli tarjonta ei ole ongelma, enemminkin on kyse siitä mihin halutaan panostaa. Tässäkin kirjoitusketjussa selkeästi käy ilmi, että asia on toisille tärkeä, joillekin taas toisarvoinen.
Aiemman kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että nuoremmasta ikäluokasta polvi on parantumassa, on selkeä ero nuorten aikuisten ja keski-ikäistyvän kansan vaatetuksen kesken, tätä havaintoa tutkimukset kulutustottumuksistakin taitavat tukea.
Ai niin, USA:ssa esim. GAPistä saa puuvillasukkahousuja :))
Hei! Luin kiinnostavaa keskusteluanne ja olen samaa miletä siitä, että Suomessa niin lasten kuin aikuistenkin pukeutumiseen voisi huomattavasti enemmän kiinnittää huomiota. Itse asun juuri nyt Suomessa, mutta eri puolilla maapalloa asuneena, olen nähnyt monenlaista pukeutumista.
Mielestäni rahakaan ei ole aina ratkaiseva tekijä pukeutumisessa. Suomessa saa alennusmyynneistä, sekä kirppiksiltäkin, todella edullisesti ja myös joskus ihan kivoja vaatteita, ja jos lisäksi osaa itse tehdä, saa näitä kaikkia yhdistelemällä tosi hienoja kokonaisuuksia aikaan. Mä olen sitä mieltä, että useimmilla suomalaisilla vanhemmilla ei ole aikaa tai yksinkertaisesti ei vaan jaksa miettiä omaa tai lastensa pukeutumista. Mutta uskallan myös väittää, että useimmilta puuttuu visuaalinen silmä vaatteiden suhteen, ja mielikuvitustakin siinä voisi käyttää.
Se mikä minua todellakin ärsyttää, kun katsoo suomalaisten lasten vaatteita on värivalikoiman suppeus. Ja se miten niitä värejä valitaan lapselle sukupuolen mukaan. Miksi ihmeessä pojalle voi suomalaisen näkökulmasta pukea vain ja ainoastaan sinisen, harmaan ja vihreän sävyisiä vaatteita? Ja tytöile sitten vähän enemmän värejä. Mutta miksi pojalle ei voisi pukea vaaleanpunaista paitaa ja lilan värisiä housuja? Miksi ihmeessä ei?
Olin tässä muutama päivä sitten ystäväni kanssa ostoksilla, ja hän katseli 2 vuotiaalle pojalleen vaatteita. Hän osti tummansinisen paidan sekä yöpuvun, jossa oli autojen kuvia, ja niistä, hänen mielestään, hänen poikansa ilahtuisi tosi paljon. Olikohan hän koskaan kokeillut ihastuisiko hänen poikansa esimerkiksi vaaleanpunaiseen kukkapaitaan? Mistä hän sen voi tietää, ettei se poika ihan rakastaisi kukkapaitaa, mutta ei raukka ole vaan koskaan saanut edes kokeilla sellaista päälleen.
Mä en siis todellakaan ymmärrä tuota sukupuolen mukaan jakautunutta värimaailmaa lasten pukeutumisessa.
Enkä koskaan ostaisi lapselleni niitä aivan karseita Reima-haalareita. On olemassa muitakin käytännöllisiä vaatteita hiekkalaatikolle.