Tekisi mieli perua koko kummius..!
Kuopuksemme kummit eivät ole olleet kiinostuneita AINOASTA kummilapsestaan ollenkaan.
Lapsemme on kohta puolitoistavuotias, ja kummit ovat nähneet häntä yhteensä 7 kertaa. Ja suurin osa niistäkin kerroista on ollut " pakollisia" , synttäreitä, joulu tms. Ja kaiken lisäksi asumme noin 1km päässä toisistamme, ja kummit ovat sukulaisia. Olen lähetelleyt kaiken maailman nimipäiväkortteja kummeille ikäänkuin kummilapsensa lähettäminä yms. Ei mitään.
joku aika sitten olimme kylässä yhteisellä sukulaisella, ja toinen kummeista (ovat siis pariskunta) tuli sinne. Hän ei edes kunnolla tullut tervehtimään kummilastaan, saati että olisi kysellyt mitä kuuluu, tai ottanut syliinsä tai mitään. Tämä yht. sukulaisemme sitten yritti hienovaraisesti sanoa, että eikös olekkin kummilapsesi kasvanut ja puhuukin jo ja blaa blaa blaa. Ei näköjään voinu vähempää kiinnostaa..
En todellakaan ole minkään lahjojen tms. perään tässä asiassa, mutta voisi sitä nyt edes JOTENKIN muistaa. Joulunakin kävivät melkein ovelta heittämässä paketin, kun oli kova kiire HongKongiin ostoksille, vaikka tapaamisesta oli sovittu viikko aiemmin. Ensimmäisen vuoden yritin pitää heihin päin yhteyttä, he kun ovat lapseton pariskunta, niin ajattelin, että heistä olisi varmaan mukava olla paljon yhteydessä ainoaan kummilapseensa. Ei näköjään.
Jos he eivät olisi niin läheisiä sukulaisia, peruisin koko kummiuden, mutta en halua mitään " sotaa" suvun kanssa. Olen vaan ajatellut, miltä mahtaa lapsesta vanhempana tuntua, kun siskon kummit varmasti muistavat aina, ja hänen eivät.. olen pahoillani lapseni puolesta..
Onko muilla kokemuksia " olemattomista kummeista" ?
---------------
(niin, ja kaikkein paras juttu on, että toinen kummeista ei vaivautunut edes saapumaan ristiäisiin..)
Kommentit (28)
sen siis ihan oikeasti perua!), onko hankittava uusi kummi vai tarvitaanko kummia enää myöhemmin. Olisi siskontytölle ihan oikein, että ei olisi enää kummiarvoa, kun ei hän siitä näytä mitään tajuavan.
Silloin he eivät todennäköisesti vain OSAA olla lasten kanssa eivätkä tiedä, miten heitä voisi lähestyä. Tai eivät tiedä, mitä kummin tehtäviin kuuluu. Tietysti ketään ei voi pakottaa olemaan mikään superkummi, mutta ehkä voi sanoa, että lapsenne on kysellyt, voisiko tehdä joskus jotain kummin kanssa yhdessä.
niin, nämä kummit eivät siis ole mitään " teinejä" , vaan kolmekymmppisiä molemmat, hyvin koulutettuja yms. Ilmeisesti vaan juuri se lapsettomuus tekee heistä niin ajattelemattomia.. (ja he eivät siis ole lapsettomia koska eivät voisi saada lasta, vaan koska ovat halunneet opiskella ensin yms.) Täytyy varmaan vaan odotella, että siitä joskus " viisastuisivat" ..
------------------
ja jostain luin, että kummiuden VOI perua, jos on riittävät syyt, esim. kyseiset, mutta ei se mikään yksiselitteinen juttu ole. En kyllä muista mistä näin luin, joku sanomalehti se oli.....
Kummejahan on oltava vähintään kaksi, mutta voi niitä olla vakka kuusikin. Jos onnistuu valitsemaan kuusi kummia, joista yksikään ei ole kiinnostunut kummilapsestaan, saa kyllä miettiä omia kummivalintakriteereitään.
ja sitäpaitsi kummius on peruuttamaton.
Keskity sinä lapseesi, ei kummien tehtävä ole elämäänsä kummilapselle pyhittää. Noin pieni lapsi ei edes tajua kävikö se kummi pikavisiitillä ovella vai oliko koko päivän. Se on nyt äiti jonka tarpeita ei tyydytetä, ei suinkaan lapsi.
voi perua. Meillä kummit ovat tekemisissä muutaman kerran vuodessa, välimatkan vuoksi.
Jollekin tuo määrä voisi olla ihan riittävä.
Lapsesi kummit eivät välttämättä tule muutumaan tuossa asiassa. Jos he saavat joskus oman lapsen, he keskittyvät häneen niin, että eivät muista kummilastaan senkään vertaa kuin ennen.
isän veli ja hänen vaimonsa ovat kummejani,olin varmaan 10v ennen kuin edes tajusin kysyä vanhemmiltani,että kuka on kummini. ovat lapsettomia itse..mutta eipä tuo ole minua kovasti häirinnyt,koska kummeudesta ei ole ikinä mitään suurempaa melua muutenkaan pidetty.
niitä lisäkummeja ihan kevyin perustein lisätä, kuolema ja maastamuutto taisivat olla päteviä syitä. Sinä ilmeisesti haluat " näpäyttää" kummia ja sanoa että: sut on erotettu=) ?
sellanenhan viritys oli ihan tässä lähi vuosina.. Sen tiedän, että kummeja voi lisätä
Entä sitten? Ei ole tullut mieleenkään, että kummilla olisi velvollisuus tavata niin ja niin usein.
Oma kummityttöni, josta kyllä ihan oikeasti välitän, täytti vastikään kaksi vuotta, ja kylässä olemme käyneet ehkä viidesti - he meillä pari kertaa.
Ja jouluja ja synttäreitä puoleetoista vuoteen mahtuu yksi kumpaakin -joten muitakin tapaamisia on siis ollut. Älä huoli siis, toisilla on vain eri tavat kuin toisilla.
kummi on kummi, kunnes kuolee ja lukee lapsen papereissa sen jälkeenkin. Ja miksi pitäisi erottaa kummi? Tuskin kirkko haluaa olla mukana missään lapsellisissa kiistoissa " sä olet niin huono, että erotan sut läl-läl-lää" - tyyliin. Kasvakaa nyt hyvät naiset aikuiseksi, jos kummi ei tapaa usein, niin eikö löydy muita ystäviä/sukulaisia, jotka olisivat lapselle tärkeitä? Ja niitä lisäkummeja ei tosiaan merkitä ihan tuosta vain, se pitää hyvin perustella.
ei pidä paikkaansa! Juuri haastateltiin pappia, jolta kysyttiin tätä kysymystä ja sanoi, että kummiutta EI voi peruuttaa/erottaa.
voin sanoa, että en ole näin ollen mikään paras kummi.. en muista edes aina synttäreillä vain pelkästään jouluna näitä lapsia lahjoilla.. joskus harvoin käydään kylässä jne.. ainakin niillä jotka asuu noin 300km:n päässä. Minä itse en odota edes kummeilta mitenkään erikoisia ainakaan, jos asuvat kauempana.. pääasia, että kuitenkin muistavat kummilapsensa kun näkevät.. voi kummiudesta olla lapselle elämässään tulla jotain merkittävämpää myös elämänsä myöhemmässä vaiheessa.. esim kun muuttaa uudelle paikkakunnalle, lähemmäs kummejaan tms ..
oletko nyt vähän pölö? Mitähän ne " painavat" syyt ovat, saatanan palvonta, liian vähäinen kirkossa käynti? Olet totaalisen väärässä.
Ehkä voi myös riippua kirkkoherrasta itsestään.
Uusia kummeja voi ottaa, jos on painavia syitä. Erottaa ei voi.
kaavake on " kumminerottamiseen" varattu=)???
Siskoni tytär on kuopuksemme kummina ja kertaakaan ei ole tullut korttia, ei lahjaa ei minkäänlaista yhteydenottoa. Olemme olleet kyllä samoissa tilaisuuksissa ja 7-v. tyttäremme on ollut kumminsa vieressäkin, mutta EI MITÄÄN. Itse olen senverran ujo, etten uskalla mennä sanomaan asiasta. Onko siskontyttö typerä vai ilkeä?