JOULUTONTUT tiistaihin...

Olenpas ollut laiska kirjottamaan.... Viimeksi taisin perjantaina käydä marisemassa huonosta fiiliksestä... Jospa nyt olisi parempi päivä tiedossa ;-) Lähdetään tänään perheen kesken laivalle eli siinä mielessä ihan kivan kuulosta. Esikoinenkin osaa jo hiukan nauttia reissusta, ainakin leikkihuoneesta! (esikoinen, joka p*rkle valvotti viime yönä 3h, mikä johtunee siitä, ettei suostunut unille ollenkaan eilen päivällä ja nukkui siksi niin levottomasti? Nyt nukkuukin täyttä häkää vaikka meidän pitäis olla jo menossa).



Synnytyksistä galluppia. Mulla on takana yksi ja se lähti käyntiin 38+1 vesien menolla noin 7.30 aamulla. Soittelin sairaalan ja käskivät tulemaan pelipaikalle, sanoivat vaan, että varaudu jäämään, sillä kun vedet on menny niin kotiin ei palata. Olin Tyksin oven takana siinä 9.30, sitä ennen join kahvit siinä pelossa, etteivät anna mulle kahvia sairaalassa, outo on ihmisen mieli... Olinkin jo 3cm auki tuolloin ja homma näytti etenevän mukavasti. Supparit oli alkaneet melko säännöllisinä siinä 8.00 maissa. Sitten jämähdin 7cm... ja siinä sitten oltiin tunteja... Kuten Sirrilläkin, valtaisa ponnistuksen tarve oli päällä ainakin kolme tuntia ennen kun sai ponnistaa, se oli hieman ikävää. Tyttö syntyi sitten 01.41 rv 38+2 18h synnytyksen jälkeen, mistä ponnistus kesti 1h. Ihan ok, hieman pitkähkö synnytys ja tuo ponnistamisen tarve on kyllä sellainen, mistä luopuisin mielelläni jos ei saa ponnistaa. Tyttö painio 3140g ja joutui valoon biliarvojen takia. Kuten Kukkakin, toivon, että tämä kakkonen syntyisi hieman myöemmin, ettei tuo keltaisuus ainakaan pidentäisi meidän sairaalassa oloa, mulla kun on vielä rh- tekijä, mikä lisää riskiä.



Liikelaskennasta... Mulla on sellainen käsitys, että vasta joskus siinä rv 34 eteenpäin se olis oleellista! Sekin saattanee poiketa neuvoloittain, muistaisin näin esikoin raskausajoilta! No, tämä kaveri ainakin voi ja liikkuu hyvin. Esikoinen aikoinaan saattoi loppuraskaudesta olla parikin päivää lähes liikkumatta, se oli aika tuskallista. No, on kyllä aika rauhallinen tapaus ollut muutenkin.



Nyt täytyy alkaa hommiin, hauskaa tiistaita!



Tiina 31+5

Tänä aamuna on ollut omituinen tunne, ihan kuin alapäähän painaisi enemmän, tuonne jonnekin kohdunsuun-peräaukon tietämille. Vauva tuntuu olevan raivotarjonnassa, ainakin olen sitä mieltä... en ole mikään maailman paras tunnustelija... välillä on menny pää ja peppu sekaisin;) Epäilen siis vauvan nyt laskeutuneen. Katselimme mieheni kanssa vatsaa, että olisiko alempana kuin ennen, mutta täyttä varmuutta en kyllä saanut.



Hassua, että vaikka onkin toinen raskaus, en tarkalleen muista miltä laskeutumisen jälkeen tuntui ja miltä se maha näytti.



Perjantaina on neuvola ja siellä se sitten selviää, mutten millään jaksaisi odottaa! Vauva on niin kovasti pyörinyt ympäri ja " istuskellut" , että olen jo pelännyt joutuvani perätilan vuoksi sectioon. Toivottavasti on siis laskeutunut ja tulossa pää edellä!!!



Nyt en ehdi enempää kirjoitella, täytyy pistää pesukoneet päälle. Iltapäivällä ehkä lisää. Sori,kun tuli nyt vaan tätä omaa napaa.



t. päivikki 32+0

Ihanaa hyvin nukuttu yö takana, vaikka flunssa vaivaakin mutta en muista koska olisi nukkunut näin kivasti ja vauvakaan ei mahassa möyrinyt yöllä ollenkaan :)



Laskeutumisesta: Mulla ollut myös samoja tuntemuksia Päivikki kuten sullakin, niitä on ollut jo parisen viikkoa. Perjantaina lääkäri että sitten varmaan kuulee tarkemman selostuksen asiaan, neuvolassa meinasi että on jo hyvin alhaalla mutta en nyt kovin luota siihen kun meillä oli joku sijainen sielä, eikä osannut varmaksi edes sanoa onko pysynyt RT tilassa. Liikkeet vaan tuntuu vahvempina tuola alapään suunnalla. Mutta eiköhän se ole oikein päin mahassa :)



Tässä alkaa jo malttamattomana odottamaan että pääsisi jo synnyttämään :) taitaa tulla pitkäääääää loppu aika mulle kun tollasista haaveilen jo nyt... ¨



Vauvanvaatteetkin on vielä ihan vaiheessa, osa pitäisi pestä ja osa silittää ja laittaa omille paikoilleen, tätä menoa ne on varmaan pakkauksissa ja laatikoissa vielä kun vauva on syntynyt. Samoin kaikki pikkutarvikkeet mitä kaupasta pitäisi ostaa. Jospa sitten kun saa jäädä kotiin olisi enemmän aikaa paneutua ja energiaa tähän hommaan, nyt iltaisin ei saa mitään tehtyä.



Hyvää tiistaita ja vointeja kaikille. rv. 31+5

Huhuilen Iitulia. Onko näkynyt?



Ollaan privana kirjoiteltu Iitulin kanssa ja nyt aloin ihmetellä, kun hän ei ole vastannut viesteihini. Katsoin teidän eilistä pinoa, eikä häntä näkynyt sielläkään.



Oletko kuulolla Iituli?



Tai tietääkö joku onko hän jossain yhteyden kantamattomissa? Onko hän kirjoitellut teidän pinoon viime päivinä?



Lähinnä mietin, että ei kai vaan ole joutunut sairaalaan vielä...



Laru (rv6+6)

Huomenna neuvolaan, jeejee!



Viime yö meni pyöriessä ja nukuinkin siis tosi huonosti. Mikään asento ei ollut hyvä ja samanlaisia vihlaisuja oli koko yön selässä ja säteili oikeaan jalkaankin kuin esikoisen kanssa synnärillä.... Mitä sitten olivatkaan??? Ei tietoa?!?!



Raivotarjonnasta ei viime kerralla osattu sanoa juutaeikäjaata, nyt kyllä itellä on sellainen kutina, että vois olla jo kääntynyt pää alaspäin ja laskeutununtkin on jo jonkin verran, ainakin tuntuu siltä.



Toista kun odotellaan niin tuntuu ettei mitään saa aikaiseksi. Viikkoja on n. 33 joten kyllä sitä vois pikku hiljaa jo ruveta sairaalakassia pakkaamaan ja laittaa edes sängyn tulevalle vauvalle valmiiksi....

Esikoista odottaessa oli kaikki ajoissa valmiina, nyt mulla on vielä kellarissa kaikki vaatteet. Taitaa tämä tuleva vauva tulla siskon vanhoissa vaatteissa koka 80cm sairaalasta kotiin, kun äiti ei saa mitään aikaiseksi. Tarttis ottaa ja pestä kaikki ja järjestää paikalleen.



Kaukalokin on vielä kaupassa odottamassa, että miehen kanssa päästäis edes kattomaan mikä ostetaan. Samoin kantokoppa vaunuihin.... Siis voi HEM****** miten voi olla näin laiska?!?!?!



Hyvää laivareissua Pikkusiskolle!



NO tulipas taas paljon valituksia, huomenna ehkä enemmän iloisia uutisia kun tullaan neuvolasta!



Huomenna pääsee hulluille päiville! (jos sinne ihmismereen uskaltaa tämän mahan kanssa mennä...)



Niisku rv 32-33

Juuri meilasin sinulle, Laru! Ajattelin ensin meilata sinulle novellin ja tulla sitten runoilemaan tänne. Onnea huomiseen ultraan ja kiitos huolenpidosta! :-)



Perjantaina tosiaan napsahti kahden viikon sairasloma. Viikonloppu ja eilinen päivä menivät vieraita viihdyttäessä. Nyt sitten on aikaa roikkua netissäkin, kun mies ja lapsi ovat töissä ja tarhassa.



LASKEUTUMISESTA kyseltiin tänään. Muistelen, että jo elokuussa terveysaseman lääkäri (tosin neuvolalääkäri hänkin) mainitsi, että lapsi on viikkoihin nähden alhaalla. Silloin taisi olla rv 22. Vauva onkin ollut raivotarjonnassa siitä lähtien. Nyt viimeksi perjantaina lääkärissä käydessä sanottiin, että lapsen pää tuntuu sormelle, kun lääkäri kokeili kohdunsuuta- ja kaulaa eli ilmeisesti aikasen alhaalla on?!



KOHDUNSUU oli minulla jo vähän pehmentynyt silloin perjantaina. Mitään totaalilepoa ei kuitenkaan annettu ohjeeksi. Saan autoillakin pitkän matkan sukulaisiin, mutta siitä puhuin jo perjantain pinossa. On ihana päästä matkaan pitkän tauon jälkeen.



LIIKKEISTÄ oli myös puhetta. Muistelen hämärästi (minullakin tuo raskausdementia vaivaa plus esikoinen on jo 3,5-vuotias), että esikoinen ei liikkunut näin paljon kohdussa kuin tämä nykyinen masuasukki. Tämä vauva liikkuu AINA! No, ehkä se on liioittelua, mutta liikkeitä tuntuu jatkuvasti pitkin päivää. Saa nähdä, millainen ikiliikkuja hän sitten on kohdun ulkopuolella.



Vielähän tuota liikeseurantaa ei tarvitse tehdä, mutta kovasti tsemppiä niille, joiden vauvat ovat rauhallisempia. Varmasti ja toivottavasti kaikki on kunnossa, mutta vauvat taitavat vain olla erilaisia. Helppohan minun tietenkin on sanoa tällaisen ikiliikkujan äitinä... :-)



SYNNYTYSGALLUP. Esikoisesta lapsivedet lähtivät aamuyöstä rv 35+2. Siinä oli pari paniikkisekuntia ennen kuin sai valot päälle ja huomasi, että se on vettä eikä verta. Säännölliset supistukset alkoivat saman päivän illalla klo 20. Supparit tuntuivat ihan samassa paikassa kuin (aiemmin kovat) kuukautiskipuni), voimakkuuskin oli samaa. Joskus klo 2-3 ne olivat vähän voimakkaampia, mutta sitten puoli 4:ltä sain jo epiduraalin, joka vei oikeastaan kaiken tunnon mennessään. Ponnistuksen tarve tuntui sellaisena erittäin lievänä kakkahädän kaltaisena tuntemuksena. Ponnistus taisi kestää vähän alle 20 minuuttia ja vauva syntyi rv 35+3 klo 6.39.



Synnytys oli kyllä niin helppo kuin olla voi. Muutenhan asiat eivät sitten olleetkaan helppoja meillä... Esikoisella oli kaikenlaista ongelmaa syömisen, keltaisuuden, veriarvojen sun muiden kanssa. Häneltä jouduttiin ottamaan jatkuvasti verikokeita, ja hänelle jouduttiin laittamaan nenä-mahaletku, koska syöminen ei onnistunut tuttipullon kautta (imetystä päästiin aloittelemaan vasta 10 pv ikäisenä). Lääkkeitäkin jouduttiin antamaan, joten päähän jouduttiin laittamaan katetri tai mikä letku sekin lienee sitten oli. Niin sitä vain kaiken maailman toimenpiteisiin kuitenkin turtui ja tottui. Esikoinen pääsi kotiin 2,5 viikon ikäisenä. Toivottavasti tällä kertaa kaikki menee " normaalisti" eikä ole tarvetta jäädä sairaalaan kovin pitkäksi aikaa. Tosin ei sekään nyt niin kauheaa ollut, lapsen parhaaksihan kaikki tehtiin. :-)



USAmama. Sen yhteisen tuttumme synnytys käynnistettin muistaakseni aika lähellä laskettua aikaa. Onko sinulla tietoa, onko sama käytäntö voimassa sinunkin sairaalassasi? Sinullakin taisi olla kokemusta myrskyisästä alusta. Toivottavasti kaikki sujuu sinulla ja muillakin hienosti eikä tule mitään ylimääräisiä harmeja tai murheita.



Lopuksi vielä: en halua näillä jutuillani pelotella ketään, mutten myöskään silotella meidän alkutaivaltamme. Se, mitä tapahtui, tapahtui. Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin sujunut hyvin ja lapsi on ihana ja terve, mutta kieltämättä edellisen raskauden kokemukset lyövät leimansa joskus tähän odotukseen sekä myös synnytykseen ja vauva-arkeen asennoitumiseen jo nyt.



Jep, nyt tämä kovalla tuolilla istuminen aiheuttaa sen verran supisteluja, että lähden vaaka-asentoon. Mukavaa viikon jatkoa!



Iituli rv 30+6

Kirjoitin pitkät sepustukset synnytys ym.gallupeihin ja kaikki hävis johonkin. Nyt ei kyllä enää huvita kirjoittaa mitään.Kun tää istuminen ei muutenkaan tunnu hyvältä ja sitt käy näin. Ehkä palaan myöhemmin illalla tai huomisen neuvolakäynnin jälkeen.



Pikkusiskolle hauskaa laivareissua! Itsekin tässä *haaveilee* laivamatkasta.



Tuuti 31+6

ei ihmeempiä sisällä, esikoisen kanssa käytiin perhekahvilassa, pyykkikone laulaa ja leipoakin tuolle vilja-allergiselle lapselle pitäisi. Aivan tavallinen arkipäivä siis :)



Huomenna on neuvola, ja sen jälkeen niitä taitaakin olla 2 viikon välein. Hurjan nopeasti tuntuu raskaus etenevän, hui, ihan tässä jo alkaa jännittämään :D Soittelin eilen homeopaatille varatakseni aikaa, mutta jäi vielä auki saanko perjantaille peruutusajan. Kai sitä täytyy synnytykseen ryhtyä jo valmistautumaan, lipitellä vadelmanlehtiteetä ja jumppailla ;) Loppu meneekin sitten omalla painollaan, eipä tässä toisen kohdalla enää kauheasti etukäteen synnytystä " suunnitella" tai tehdä mitään toivelistoja, niin primitiivinen ja tavallaan hallitsematon tapahtuma se synnytys loppujen lopuksi on.



Iitulin kirjoituksesta tuli mieleeni, etten oikeastaan " osaa" pelätä etukäteen mitään erityisempää. Tietenkin kaikenlaisia mietteitä on vauvan terveydestä ja synnytyksestä, mutta nyt eletään hetki kerrallaan. Edellinen synnytys sujui loppujen lopuksi ongelmitta, toivottavasti tämäkin.



Huomenna neuvolakuulumisia.



Tinuri ja Itu rv 30+3

Mitä hyötyä on tosta vadelmanlehti teessä? Mua alkoi kiinnostamaan...

Tein siis äsken 2 pellillistä pullaa. Sellaisia pikapullia, joita ei juuri tarvi nostatella. Laitoin 1/3 vähemmän rasvaa ja ihan makoisia tuli, kotipulliksi kelpaavia. Mutta nyt se ikävin vaihe odottaa keittiössä: tiskaus ja pöytien siivous, yök!



SYNNYTYS. Ensimmäinen synnytys alkoi lapsivesien menolla 38+3 klo 02 yöllä ja mies tietysti töissä. Siinä sitten makoilin ja mietin, että pitäisikö tilata ambulanssi, kun neuvolassa oli sanottu, että pää ei ole vielä kiinnittynyt. Mentiin sitten kuitenkin omalla autolla.



Käyrä ei näyttänny laitoksella suppareita vaikka niitä omasta mielestä tunsin. Pistettiin odottamaan lääkärin saapumista. Lääkäri tuli noin kello 8 ja sanoi, että voisin mennä kotiin odottelemaan suppareita. Sanoi, etten lähde ja pyysin katsomaan kohdunsuun tilannetta. No, se olikin sitten jo 4 cm auki ja pääsin synnytyssaliin.



Synnytin hypnoosissa. Tapahtuma oli kohtuullisen kivuton ja tunsin koko ajan oloni hyväksi ja luottavaiseksi. Vauva oli maailmassa klo 14. Pidennetty ensikontaksti (olikohan se 1,5h) oli ikimuistoinen - taatusti elämäni onnellisin hetki.



Siitä sitten alkoi ne meidän vaikeudet. Pojun vatsa ei kestänyt äidinmaitoa, hän huusi tuskissaan koko ajan, suoli ei ollut vielä kehittynyt. Lisäksi hermosto ei ollu kehittynyt ja hän sätki kovasti. Verikokeita otettiin 4 tunnin välein ja tutkittiin epilepsiaa ym. Itkin paljon ja kyselin mieheltäni, että rakastaako hän pojua, jos siitä ei ole koskaan jalkapallokaveriksi? Mies tietysti myönteli. Itse olin varma, että en tule koskaan rakastamaan ketään enempää kuin tuota sätkivää kääröä vaikka sillä todettaisiin mikä vamma.



Mutta pojulla todettiin sitten hermoston ja suoliston kehitysviiivästymä ja ennenaikaisuutta noin kuukausi. Eli siis poju syntyi viikolla 36+.



Nyt toivon toisenlaista synnytysessiota vaikka hyvinhän meillekin loppujen lopuksi kävi. Mutta olisihan se hieno kokea normaaliaikainen synnytys ja onnellinen vauva-aika. Viimeksi oli niin vaikea ilmoitella sukulaisille ja tutuille vauvan syntymästä, kun kaikki ei ollut hyvin. Mutta sellainen synnytys ja vauva-aika otetaan vastaan kuin se meille suodaan.



Mihinkähän galluppeihin mulla on vastaamatta.... ai että on laho pää... toisella kertaa sitten lisää.



Nyt keittiön kimppuun. Mukavaa iltaa tähtösille!



t päivikki

Kävinpä sitten siinä tokassa sok.ras ja sen seurauksena joudun mittaileen verensokeria kotona ja laskemaan hiilareita. Että semmonen vielä kaiken muun lisäksi... Paastoarvo oli just raja-arvo ja ovat täällä tosi tarkkoja. Varsinkin kun muutenkin mittaillaan vauvaa, että mahtuuko normaalisti vaiko sektio. No, vaatii asennoitumnista, mutta eiköhän se siitä suttaannu.



Kävin myöskin vaunut investoimassa tänään, kun oli muuten parempi päivä. Pääydyimme Brion Nova vaunuihin, tuntu vaan ensin etten löydä mieluista väriä sitten millään. Lopulta se kuitenkin löytyi!



SYNNYTYKSISTÄ: Esikoinen syntynyt viikolla 36, lapsivedet tuli kotona ja siitä 9,5 tuntia niin oli poika maailmassa. Puudutuksena kohdunkaulan puudutus ja aquarakkulat oli myös alkuvaiheessa. Jouduttiin pojan keuhkojen kypsymättömyyden vuoksi isompaan sairaalaan josta kotiuduttiin 9 päviän kuluttua.

Toinen syntyi viikolla 39+1, limatulpan irtoaminen päivällä ja säännölliset supparit yöllä. Kesto 3,5 tuntia, puudutuksena pelkkä kohdunkaula. Napanuora pari kertaa kaulan ympäri, joten meinas tulla kiirus. Loppu hyvin kaikki hyvin. Yhden yön vietimme sairaalassa ja pääsimme kotiin.

Nuorimmainen syntyi viikkoja kun oli 38+2. Synntys kesti 24 h ja kaikenlaista kivunlievitystä ehdittiin kokeleimaan. Epiduuraalin ja vauhtitipan saatuani synntys nopeutu ja kivut lievittyivät kunnolla.

Eli kaikki tosi erilaisia synntyksiä!



Mikäs on muuten Heinin vointi kun ei ole palstoilla näkynyt? Ja monesti on Kultakutrin tilannekkin ollut mielessä...



Päivikki; meidän vauva on rt:ssä ja painaa ajoittan tosi paljon alaspäin. Istuminen kovalla alkaa olla lähes mahdotonta, kun tuntuu, että vauvan litistää. Muutenkin painattaa kyykkyyn mennessä eteenkin. Täytyy varmaan vältellä näitä juttuja...



Liikkeellä meidän vauva on kovasti. Välillä ihan sattuu, kun kunnon potkun/nyrkin iskun saa. Muuten kyllä nautin täysin siemauksin liikkeistä, kun hyvin tod.näk. tämä on meidän perheen iltatähti. Täytyy ottaa kaikki irti....



Vointeja kaikille ja lyllerretään eteenpäin...

Kokeillaas taas toimiiko tuo kirjautuminen,ollut ongelmaa sen kans viime aikoina

Kukka75:

Mitä hyötyä on tosta vadelmanlehti teessä? Mua alkoi kiinnostamaan...

Vadelmanlehtitee vahvistaa kohtua synnytystä varten, mutta sen käyttöä ei kannata aloittaa ennen viimeistä kolmannesta. Nyt siis jo turvallisin mielin :) Esikoisen synnytyksessä supistukset olivat heikkoja (ainakin käyrällä) ja avautuminen hidasta, nyt aion kokeilla kaikki mahdolliset turvalliset konstit synnytyksen helpottamiseksi :D

Nostan kaikille hyödyksi yrttiteeketjun, jossa nimimerkki Dandelionilla on paljon tietoa vadelmanlehtiteestä.

Tinuri

entteriä tietenkin vahingossa painoin,mutta toimi siis.



Mua alkoi kiinnostaa myös tuo vadelmateen lipitys :) mitä vaikutusta sillä on?En ole ennen moista kuullutkaan.



Mulla vauva kans laskeutunut,viikko sitten oli lääkäri ja sanoi että tuntee vauvan pään.Ja itekin kyllä tunnen kun kyykkiessä maha ottaa helpommin reisiin,että alaspäin on maha valahtanut.Tuntuu vaan että turhan aikaisin!Supistellut on viime päivinä vähän enemmän ja että pitänyt oikeen pysähtyä.



Eilen kävin verenpaine ja pissa kontrollissa.Onneksi oli paineet ihan ok ja pissa puhdas.Seuraava käynti 2vk päästä.Mulla aikasemmat synnytykset:esikoisesta siis raskausmyrkytys rv 30 jolloin osastolle makamaan ja sektio rv 34.Pojalla oli kaikenlaista ongelmaa,pitkään oli hengityskoneessa yms.Kotiin pääsi 3pv ennen LA:ta.En toivo kenelläkään vastaavaa kokemusta.Se on niin kamala huoli pienen vauvan puolesta.Toinen sitten syntyi rv 39+2,synnytys alkoi supistuksilla ja lapsivettä alkoi tihkua.Mutta tämä meni piiiiitkän kaavan mukaan.Ammeessa ollessa supistukset loppui ku seinään.Oli ruuhkaa ja lääkäriä sai oottaa monta tuntia kalvojen puhkasuun.Muutenkin lääkäri kävi tiheään seuraamassa sektioarpea.Epiduraali oli kivunlievityksenä ja klo 19 syntyi tyttö,ponnistus kesti 15min.Ei jääny traumoja synnytyksestä,muuta en toivo kuin että menis koko homma nopeampaa.



Voi että on se ihana taas saaha vauva.Meillä esikoinen (2v10kk) oottaa aivan malttamattomana.Toivon että syntyis ennen joulua ja pääsis jouluksi kotiin.Oon niin jouluihminen ja vielä nyt kun on eka joulu uudessa kodissa.Onko muut ostellu joululahjoja?Minä aattelin lähteä perjantaina ostaan ensimmäiset,jos sais kaikille kuuudelle kummilapselle ostettua niin oisin tosi tyytyväinen.



Tyttö-poika olosta:itellä ei oikeen minkäänlaista oloa.edellisestä tiiettiin että tyttö,esikoisesta ei tiedetty,samoin siis ei nytkään.Esikoinen sanoo että se on poika ja sillä on pippeli :) ehkä siitä tullu itelle vähän sellainen olo että no se varmaan on poika.Mutta en tiiä.



Oon tässä ajatellu että on tää raskaus kokonaisuudessaan melko pitkä aika.Vaikka se nopeaa on mennytkin.Mutta kun miettii milloin sai tietää olevansa raskaana,ite joskus huhtikuussa...niin onhan siitä jo aikaa.Ja vielä ois kuitenkin yli kaksi kuukautta.Ja vaikka kohta viikkoja 30 ja tuntuu että se jo tosi paljon,niin silti vauva ei vielä ollenkaan valmis.



Tais tulla aika sekavasti sanottua,mutta jos joku ymmärsi... :)



Tulipas tekstiä,alkoi tekeen kauheana mieli joulutorttuja ku eilen näin kaupassa taikinaa.Mutta oon ottanu vähän perinteeksi,että esikoisen synttäreillä marraskuun loppupuolella eka kerran.Saa nähä malttaako nyt oottaa.



Hyvät voinnit kaikille,voikaa hyvin.



Jotto 29

JOULUODOTUS kiitos huolehtimisesta. Piti heti kirjoittaa kun luin viestit, että tilanne edelleen rauhallinen, kotona ollaan sairaslomalla ja toivotaan tilanteen pysymistä vakaana.



Yksi ystävä oli yötä ja kävi kaupassa ym. Kun mun mies on siellä matkalla. Toinen on tulossa kaupankäyntiavuksi ylihuomenna. Yritin eilen mennä kauppaan, muttta vitsit se oli onnetonta, ihan niinku oliks se aikasemmin KIRSIKKKA ja joku muu kerto, että tuli huono olo. Minäkin jouduin pyytämään tuolin vaikka kauppaan on vaan pari sataa metriä matkaa. Onneksi tuo ystävä oli mukana ja hoiti sitten ostokset ja kassin kantamisen. Olis jäänyt muuten ostamatta.



JOTTO joulutortut on minunkin herkkua! Jos saisi valita vaan yhden jouluruoan tai herkun niin valitsisin sen!



GALLUPIT

Laskeutumisesta minulle ei ole sanottu vielä mitään, viimeksi neuvolassa pikkunen oli pää alaspäin, mutta kääntyilee kyllä aika tavalla eli on siellä mitten sattuu.



Liikkeitä tunnen kanssa tosi paljon, eli tuntuu aktiiviselta vauvalta, vaikken tiedä mihin vertaa. Hän reagoi selvästi johonkin juttuihin, esim. Kun laulan hänelle hänen omia tuttuja laulujaan, hän rupeaa välillä liikkumaan. Ihana pieni.



Synnytyskertomuksiin minulla ei ole vielä omaa tarinaa kerrottavana. Kiitos että saadaan lukea teidän kokemuksista. Ne on ainakin minulle tosi arvokkaita! Näistä jo huomaa että jokainen synnytys tosiaan on erilainen. Vielä kun päälle lisää sen että jokainen kokee asiat omalla tavallaan. PÄIVIKKKI hurja tuo teidän keskoskokemus, toivotaan että meidän pienokaiset pysyy masuparatiiseissaan vielä monta viikkoa



Jatkan lueskelua kun sivumakuulta on hankala kirjoittaa enkä millään jaksa nousta istumaan kun vatsaa painaa muuten..



Muuten kirjoitan nykyään Wordille ja copy pastaan tekstin siitä, niin ei häviä kesken tekstit minnekään.



Kiitos vadelmatee vinkistä, mutta oliko siitä joku linkki, kun en nähnyt..



Hyvää vointia kaikille tähtösille ja masulaisille



T Heini rv 28

Eilen jäi vielä gallupeista vauvan nimet; ne on päätetty meillä jo kesällä ennen kuin tiedettiin kumpi on tulossa. Toista nimeä pitää ehkä vielä miettiä.



Muuten on päivä kyllä menny ihan hyvin, mutta kirjasto ja kauppareissua ei kestänyt. Sen jälkeen on taas supistellut kiitettävästi ja alas painaa taas niin vietävästi. Saa nähdä millainen yö tulee. Lääkäriin kun ei viittis millään lähteä taas. Mutta kohta BB:tä kattoon sohvalle.



Jaksamista kaikille mammoille ja vaaveille myös.