Ulkomaille muutto, muovautuuko arki lopulta samanlaiseksi kuin Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleismieliala on sellainen, että olet aina ulkopuolella. Tyypillisestä expatit ystävystyvät vain toisten expatien kanssa. Vuorovaikutusta paikallisen kulttuurin kanssa ei välttämättä ole juurikaan, ellei pinnalliseksi jääviä kohtaamisia naapureiden tms. kanssa lasketa.

Arki on tietysti arkea, töitä ja kaupassa käymistä, paitsi että monet asiat ovat hankalampia tai vähintään erilaisia kuin Suomessa. Vaikkapa ne kauppojen hyllyt ovat aivan eri maailmasta. Tottuminen ja rutiinien rakentaminen uudessa ympäristössä vie paljon aikaa.

Tuo sanomasi riippuu aivan täysin siitä maasta, johon muuttaa, sekä muuttajasta itsestään.

Monissa kulttuureissa esimerkiksi naapureiden kanssa sosiaalisissa väleissä oleminen on normaalia.

Jos muuttaja on introvertti eikä itse hakeudu tekemisiin paikallisten asukkaiden kanssa ja välttelee heidän kohtaamistaan, niin ihmekö silloin se olisi, ettei uusia tuttavuuksia tai ystävystymisiä tule.

Olen eri kuin tuo jolle vastausta, mutta oma kokemukseni Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa on, että länkkärit muodostavat omat piirinsä ja harvalla on sosiaalisia kuvioita paikallisten kanssa. Ne joilla on, ovat yleensä parisuhteessa paikallisen kanssa. Toki poikkeuksiakin on, mutta hyvin harvassa he ovat. Ongelma alkaa siitä, että länkkäreillä on harvoin mitään mielenkiintoa opetella paikallista kieltä, joten jo senkin takia seurustelu paikallisten kanssa ei onnistu.

Englantia osataan ihan joka paikassa.

Ei osata. Asun Japanissa ja täällä virkailijat maahanmuuttovirastossakaan eivät osaa kunnolla englantia

Mä olen havainnut, ettei oikeasti tarvitse mennä kuin Saksaan, niin ihmisten englannin taidot on jo paljon huonommat, jopa siis 20-30-vuotiailla. Isoimmissa kaupungeissa osataan toki paremmin, mutta esim. kerran olin pienillä festareilla Karlsruhessa, ja ainoat jotka osasivat englantia kunnolla olivat sellaiset ihmiset, jotka olivat asuneet tai reissanneet enemmän maailmalla. Juttelinkin tästä aiheesta paikallisten tuttujen kanssa, ja he selittivät, että useimmat kyllä osaavat ok englantia niin kauan kun ovat koulussa, mutta pian peruskoulun/lukion päätyttyä kielitaito heikkenee kun ei tule harjoiteltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin pari vuotta Italiassa ja JOKAINEN päivä oli ihana. Masennuin todella vakavasti kun oli pakko palata Helsinkiin. Euroopan rumin pääkaupunki.

Italialaiset ovat veemäisempiä ihmisiä, joita tiedän, ihan oikeasti. Monella ei tunnu olevan hajuakaan peruskäytöstavoista, ovat töykeitä ja kuppikuntaisia. Italialaiset naiset myös erittäin kateellisia varsinkin ulkomaalaisille ja kauniimmille naisille.

no sitten sulla ei ole pelkoa joutua kateuden kohteeksi.

No tulihan se sieltä, enimmäinen m...a..ka..ronien puolustaja. Kerro minulle, tunnetko paljonkin italialaisia?

olen puoliksi italialainen ja vietän talvet italiassa. tulisit sinäkin joskus käymään saisit hieman sivistystä nuppiisi.

Otan syvästi osaa. Maat kirjoitetaan muuten isolla ja lauseen alku myös isolla kirjaimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleismieliala on sellainen, että olet aina ulkopuolella. Tyypillisestä expatit ystävystyvät vain toisten expatien kanssa. Vuorovaikutusta paikallisen kulttuurin kanssa ei välttämättä ole juurikaan, ellei pinnalliseksi jääviä kohtaamisia naapureiden tms. kanssa lasketa.

Arki on tietysti arkea, töitä ja kaupassa käymistä, paitsi että monet asiat ovat hankalampia tai vähintään erilaisia kuin Suomessa. Vaikkapa ne kauppojen hyllyt ovat aivan eri maailmasta. Tottuminen ja rutiinien rakentaminen uudessa ympäristössä vie paljon aikaa.

Tuo sanomasi riippuu aivan täysin siitä maasta, johon muuttaa, sekä muuttajasta itsestään.

Monissa kulttuureissa esimerkiksi naapureiden kanssa sosiaalisissa väleissä oleminen on normaalia.

Jos muuttaja on introvertti eikä itse hakeudu tekemisiin paikallisten asukkaiden kanssa ja välttelee heidän kohtaamistaan, niin ihmekö silloin se olisi, ettei uusia tuttavuuksia tai ystävystymisiä tule.

Olen eri kuin tuo jolle vastausta, mutta oma kokemukseni Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa on, että länkkärit muodostavat omat piirinsä ja harvalla on sosiaalisia kuvioita paikallisten kanssa. Ne joilla on, ovat yleensä parisuhteessa paikallisen kanssa. Toki poikkeuksiakin on, mutta hyvin harvassa he ovat. Ongelma alkaa siitä, että länkkäreillä on harvoin mitään mielenkiintoa opetella paikallista kieltä, joten jo senkin takia seurustelu paikallisten kanssa ei onnistu.

Englantia osataan ihan joka paikassa.

Ei osata. Asun Japanissa ja täällä virkailijat maahanmuuttovirastossakaan eivät osaa kunnolla englantia

Mä olen havainnut, ettei oikeasti tarvitse mennä kuin Saksaan, niin ihmisten englannin taidot on jo paljon huonommat, jopa siis 20-30-vuotiailla. Isoimmissa kaupungeissa osataan toki paremmin, mutta esim. kerran olin pienillä festareilla Karlsruhessa, ja ainoat jotka osasivat englantia kunnolla olivat sellaiset ihmiset, jotka olivat asuneet tai reissanneet enemmän maailmalla. Juttelinkin tästä aiheesta paikallisten tuttujen kanssa, ja he selittivät, että useimmat kyllä osaavat ok englantia niin kauan kun ovat koulussa, mutta pian peruskoulun/lukion päätyttyä kielitaito heikkenee kun ei tule harjoiteltua.

ei tarvii mennä saksaan asti riittää kun menee kehä kolmosen ulkopuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin pari vuotta Italiassa ja JOKAINEN päivä oli ihana. Masennuin todella vakavasti kun oli pakko palata Helsinkiin. Euroopan rumin pääkaupunki.

Italialaiset ovat veemäisempiä ihmisiä, joita tiedän, ihan oikeasti. Monella ei tunnu olevan hajuakaan peruskäytöstavoista, ovat töykeitä ja kuppikuntaisia. Italialaiset naiset myös erittäin kateellisia varsinkin ulkomaalaisille ja kauniimmille naisille.

no sitten sulla ei ole pelkoa joutua kateuden kohteeksi.

No tulihan se sieltä, enimmäinen m...a..ka..ronien puolustaja. Kerro minulle, tunnetko paljonkin italialaisia?

olen puoliksi italialainen ja vietän talvet italiassa. tulisit sinäkin joskus käymään saisit hieman sivistystä nuppiisi.

Otan syvästi osaa. Maat kirjoitetaan muuten isolla ja lauseen alku myös isolla kirjaimella.

Kielioppi natseille vinkiksi. Netti ei ole sopiva paikka teille eikä varsinkaan keskustelu palstat. Koittakaa mennä johonkin kirjastoon mihin ette ole vielä saaneet porttikieltoa.

-eri

En ole asunut ulkomailla, tai no onhan Suomikin ulkomaa. Olen kyllä matkaillut paljon. Noh miten vain, minulla on kuitenkin normaali järki päässä ja ymmärrän, että arki on arkea joka paikassa. Ihan samalla tavalla joka puolella maailmaa vihataan maanantaita ja iloitaan/juhlitaan, kun perjantai koittaa. No tietysti aina on työttömiä, joille päivällä ei ole väliä, tai viikonlopputyötä tekeviä, mutta yleisesti ottaen menee näin. Tiedän siitä, että olen nähnyt paljon ulk. videoita aiheesta.

Hallitusta vihataan, päätöksiä vihataan, kritisoidaan oikeuden päätöksiä... Nämä kaikki asiat olen oppinut sosiaalisen median kommentteja lukemalla.

Suomalainen on yleisesti ottaen niin v i t u n i d i o o t t i, että kuvittelee Suomen olevan maailman perärööri ja että suomalaiset ovat huonoja, Suomen ilmasto on maailman surkein, ihmiset ovat erilaisia kuin muualla maailmassa (huonolla tavalla totta kai), lait ovat ennenkuulumattoman typeriä ja sitä rataa.

Vierailija kirjoitti:

En ole asunut ulkomailla, tai no onhan Suomikin ulkomaa. Olen kyllä matkaillut paljon. Noh miten vain, minulla on kuitenkin normaali järki päässä ja ymmärrän, että arki on arkea joka paikassa. Ihan samalla tavalla joka puolella maailmaa vihataan maanantaita ja iloitaan/juhlitaan, kun perjantai koittaa. No tietysti aina on työttömiä, joille päivällä ei ole väliä, tai viikonlopputyötä tekeviä, mutta yleisesti ottaen menee näin. Tiedän siitä, että olen nähnyt paljon ulk. videoita aiheesta.

Hallitusta vihataan, päätöksiä vihataan, kritisoidaan oikeuden päätöksiä... Nämä kaikki asiat olen oppinut sosiaalisen median kommentteja lukemalla.

Suomalainen on yleisesti ottaen niin v i t u n i d i o o t t i, että kuvittelee Suomen olevan maailman perärööri ja että suomalaiset ovat huonoja, Suomen ilmasto on maailman surkein, ihmiset ovat erilaisia kuin muualla maailmassa (huonolla tavalla totta kai), lait ovat ennenkuulumattoman typeriä ja sitä rataa.

Israelissa perjantai on pyhäpäivä ja sunnuntai on normaali työpäivä. arki on monessa maassa todella erilainen kunhan matkustaa niin huomaa.

Joku kirjoitti viisaasti, ettei omaa itseään pääse karkuun, ja niinhän se menee - omat tavat, luonteenpiirteet ja rutiinit ovat yleensä aika tiukassa, eikä pelkkä maisemanvaihto useinkaan riitä kuin ehkä hetkeksi. Jos uskoo uuden maan automaattisesti muuttavan kaiken, joutuu aika suurella todennäköisyydellä pettymään, koska elämästä täytyy nimenomaan tehdä haluamansa näköistä eikä vain odotella sen muuttuvan itsestään. Jos on kuitenkin selvillä tästä, voi elellä hyvin onnellisesti :)

Itse asun nykyään Ruotsissa, ja elämä on aika samanlaista kuin ennenkin. Opiskelen, työskentelen, harrastan ja tapaan ystäviä ja mieheni perhettä usein. Tapaamani suomalaiset vaikuttavat myös elelevän aika samoin kuin Suomessa. Muutama ero kuitenkin on olemassa.

- Ruotsia on osattava. Yliopistossakaan kaikki eivät välitä puhua englantia puhumattakaan siitä, että kaikki opetus on monesti ruotsiksi. Esim. mieheni vanhemmat, isovanhemmat, sedät ja tädit sekä hänen kotiseutunsa asukkaat ylipäätään eivät juurikaan kommunikoi englanniksi, jopa päivystyksen henkilökunta voi olla täysin ruotsinkielistä. Jotta yhteiskuntaan pääsee _oikeasti_ sisään, täytyy olla kielitaitoinen! Tämä pätee tosin varmaan vähän kaikkiin maihin :)

- Täällä ei olla yhtä suorapuheisia, hyvässä ja pahassa. Työelämässä ja politiikassa tämä on joskus rasittavaa, kun ongelmien olemassaoloa ei myönnetä, vaan on pelkästään "haasteita". Politiikan ja medioiden seuraaminen aiheuttaa välillä suoranaisia absurdiuden tunteita. Konflikteja ja ärtymyksen tunteita suorastaan pelätään, toksinen positiivisuus on päivän sana. Toisaalta ihmiset usein tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa.

- Täällä on aika paljon tabuja. Kuolemasta, ikävistä kokemuksista, negatiivisista tunteista, mielenterveyden ongelmista, kiusaamisesta jne. ei puhuta yhtä avoimesti. Myöskään uhkista ja peloista ei usein puhuta (vrt. esim. Nato-keskustelu, armeijan ylläpito, huoltovarmuus, kriiseihin varautuminen yms.)

- Ihmiset ovat yleisesti ottaen optimistisempia ja suhtautuvat yrittämiseen, uusiin ideoihin ja luovuuteen kannustavasti. Omien kokemusteni mukaan ihmiset ovat usein sosiaalisempia ja puheliaita.

- Täällä etelässä luonto on vähän erilaista ja rehevämpää, kevät etenee nopeammin, tammi ja vaahtera leviävät itsekseen ja myös pyökki, saarni, jalava, hasselpähkinä ja jotkin eksoottisemmat hedelmät kasvavat hyvin.

- Kunnollista ruis- tai kauratäysjyväleipää ei löydy mistään! Tämä on minusta kauheaa :( Leipä on sellaista pehmeää ja pullaista. Myöskään sulatejuustoa en ole löytänyt, samoin maustettuja rahkoja, tuorejuustoja ja jäätelöitä löytyy huonommin. Salmiakki- ja lakritsavalikoimakin on luonnollisesti niukempi... Ylipäätään kauppojen valikoima on aika rajallinen, jopa suurkaupunkien (100 000+ asukasta) marketeissa.