Jestas, että mua ahdistaa olla kohta 50v

Itse täytän alkuvuodesta 50 v ja ei voisi vähempää kiinnostaa. Juhlimme mieheni kanssa yhteisesti 30v ja 40v juhlat ja nyt pitäisi suvulle kertoa, että mies lähti yhteisen 28 vuoden jälkeen. Isoja juhlia ei tarvitse tänä vuonna odottaa. Meillä ikäeroa alle 2kk ja muuten ei syntymäpäiviä olla juhlittu, vain nuo pyöreät.

No se tuntui ennen sitä ja jälkeenpäin vähän aikaa kamalalta, mutta sitten huomasi, ettei mikään muuttunut kun täytti 50. Elämä jatkui suunnilleen samanlaisena. Ei ole liian vanha oikein mihinkään. Voi aloitaa ja tehdä mitä haluttaa. Toki jos on suhteellisen terve. Koskaan ei tiedä, mikä päivä on viimeinen, ei edes ihan nuorena. 

No haluaisitko kokea kaikki elämässä kokemasi uudelleen? Olisiko kiva vain aina olla 20-vuotias? Kyllä täältä on jokaisen joskus lähdettävä. Onneksi ei tarvite kaikkea kokea uudelleen ainakaan saman pään kanssa.

Monet eivät enää vietä noita synttäreitä. Ei ainakaan sillä tavalla kuin joskus ennen vanhaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu missään.

Täytin juuri, olen vielä nuori. Asun ensi kertaa yksin. Nuoret miehet on kiinnostuneita, koska olen äidillinen mutta harrastan mm. metallibändejä.

haluaisin sut kaverikseni :( ap.

eipä kannata miettiä asiaa sen enempää, että voi sitten vanhana todeta niinkuin komissaario jansson aikanaan: "elämä, se oli se hauska juttu, joka sattui siinä matkalla kalmistoon". 

Täytin kesällä 65 ja olen tyytyväinen että ei enää kauan tarvitse kitua tässä matoisessa maailmassa vaan pääsee haudan lepoon.

Up

Itsekin täytän ensi vuonna 50. En jaksa sitä murehtia. Olen varmaan perinyt mummoni luonteen, joka meni aina vaan positiivisesti eteenpäin ja eli lähes 100-vuotiaaksi suht terveenä. Toki hyvää tuuriakin, ettei tullu esim. syöpää, mutta uskon myös asenteella olleen merkitystä pitkään ikään.