Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun halunnut sinkkuna jo pitkään raskaaksi
Kysyvä----
26.04.2022 |
Eli ongelmani on seuraavanlainen: olen sinkku ja tuhlasin aikaa parisuhteessa jossa mies sanallisesti lupasi raskaaksi tuloa muttei halunnutkaan.
Olen pitkään halunnut raskaaksi (yksi vanhempi lapsi on). Minulle ei sovi tällä hetkellä kuitenkaan yhden illan jutut koska koen että olen tapahtuneesta niin loukkaantunut(mies lupasi muttei halunnutkaan ns joo joo-tyyppi). Koen etten ole nyt sillä tavoin avoin maailmaa kohtaan.
Olen myös aika ujo ja introvertti joten senkään vuoksi yhden illan jutut ei sovi. Aikaa ei ole etsiä miestä enkä voisi tehdä niin että lapsen teon vuoksi tutustuihin kehenkään.
Onkohan mitään toivoa löytää ketään joka voisi vain lahjoittaa sen tarvittavan asian pientä korvausta vastaan.
En käytä päihteitä ja kaikki sellainen on kunnossa
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voit vaikka lohduttautua lukemalla, että olen 43 vuotias, enkä ole unelmistani ja toiveistani ja lukuisista yrityksistäni huolimatta saanut vielä ensimmäistäkään lasta. En vaikka apuna ja tukena on ollut niin koululääketieteen kehittämiä ja luomia konsteja ja keinoja kuin joukko vaihtoehtoisempiakin tapoja. Kyllä. Hullua. Onneksi hyvää elämää voi elää myös sinkkuna kun tällä hetkellä ei ole ketään, jonka kanssa jakaa elämä. Sitä sitten itsekseen voin lukea nyt itseäni joitain vuosia vanhemmasta Laura Malmivaarasta (48), joka odottaa lasta. Hänen raskautensa tai kenenkään muunkaan raskaus tai parisuhde kumppani ei ole minulta pois. Mutta myönnän, että erityisesti näin keväisin mieleeni nousee kaiho ja kaipaus. Ja kuinka pieni pirulainen hakkaa sisälläni yritäen saada minut kateelliseksi kun näen nuoria ja vanhoja pariskuntia tai pariskuntaoletettuja yhdessä tai kun näen lapsiperheiitä jotka liikkuvat ja viettävät aikaa yhdessä.
Niin ja toisinpäin. Pienipirulainen sisällä onvälillä katkera siitä, että menin lisääntymään. Ja näen, kuinka ihmiset pariskuntana/ sinkkuna voi matkustella, olla ilman jatkuvaa vastuuta ja huolta lapsista.
Puolensa kummassakin. Ei e niin herkkua oo niidenhuutavien ja kitisevien tenavien kanssa tuolla mennä.
Oot kattonu liikaa leffoja
Saattat olla oikeassa. Toisaalta minusta halu rakastaa ja halu tulla itse rakastetuksi on ihan yleisinhimillinen tunne. Toki varmasti olen ruokkinut omaa rakkauden nälkääni kaiken näköisellä hömpällä. Tai ostanut itselleni ihan liian monta kertaa esimerkiksi vaatteita, joilla olen ilahduttanut itseäni ja kuvitellen, että kun puen ne päälleni, niin näyttäisin paremmalta. Tai voin nauttia niiden kosketuksesta vasten ihoani Ja tai vain koska olen ihastunut niihin tavalla, jota ei ainakaan järjellä voi selittää.
Luulen olevain "jo" kuivilla siinä mielessä, että osaan olla itseäni kohtaan, ainakin hieman armollinen. Enää en ajattele, että "oikea elämäni" alkaisi lapsen saamisen tai kumppanin löytämisen myötä. Elämäni on tässä ja nyt. On silti kummaa miten vaikeaa on toisinaan nauttia siitä, mitä on, eikä velloa tyytymätöömyydessä ja itsesäälissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otahan lääkkeesi.
Hoida sinä omasi.
Ei se haittaa ettet ymmärrä, mutta ei se ole aapeen vika.
Baariin vaan.
Tai laitanilmoitus lehteen. Joku muukin voi haluta lapsen ja nähdä.
Cryos International