Meidän lapset ei saa syödä keksejä, muroja, karkkia, limsaa, sipsejä, ranskalaisia...
Paitsi mummulassa jätskiä ja kavereiden synttäreillä sitä mitä nyt sattuu olemaan tarjolla. Joskus harvoin syödään kotona karkkia, mutta silloinkin pieniä määriä kerrallaan.
Tokaluokkalainen poikani jaksaa tästä purnata. Valittaa, että kaikki muut saavat syödä suklaamuroja aamupalaksi... Tuskin sentään?
Kommentit (30)
Olemme kaveriporukassa siitä puhuneet, emmekä ole löytäneet siinä korrelaatioita.
Yksi kaveri sai vapaan kasvatuksen, eikä hänen tarvinnut syödä mitään, mitä ei halunnut. Vielä teini-iässä hän karsasti vähän kaikkea. Tänä päivänä hän syö ihan mitä vain. Jopa ostereita.
Toisen äiti pakotti maistamaan kaikkea, ja teki ruoaksi kaikkea. Tämä kaveri ei syö tänä päivänä raejuustoa eikä tuoretta kurkkua eikä suolakurkkua eikä...eikä... eikä...
Minä juotin esikoiselleni pelkkää vettä ensimmäiset kaksi vuotta (maidon lisäksi tietenkin). Tänä päivänä hän ei suostu vettä edes maistamaan.
Minä tarjoan lapsilleni samaa ruokaa, olen innokas kokki kokeilemaan kaikkea uutta, ja kaikkien on aina pakko ainakin maistaa. Yksi lapsistani syö lähes kaikkea, yksi ei tykkää oikein mistään.
Kenenkään äidin ei pitäisi tulla röyhistelemään omaa rintaansa siitä, että lapsi syö sitä ja tätä. Kyllä se riippuu ihan muista tekijöistä kuin äidin omasta toiminnasta.
Ovat allergisia kaikille luetelluille ja lapsesta riippuen n. 60-95 prosentille kaikesta muustakin ruuasta. Kun tilaisuus joskus tulee, meillä taatusti vietetään karkkipäivää ja herkutellaan joskus muutenkin.
Siis ei todella sokerinkidettäkään. Lapsen kolmivuotissynttäreilläkin oli tarjolla lapsille hedelmäpaloja ja vihannestikkuja.
ja olen siitä tosi kiitollinen vanhemmilleni!
Siis meille ei koskaan karkkia ostettu eikä annettu lahjaksi, joten söin niitä lähinnä vain kavereiden synttäreillä, jos sielläkään. Sitten kun olin niin iso, että itse aloin käydä kaupoissa, niin ostaa olisin tietysti saanut, mutta harvemmin tuli ostettua.
Nyt lapsuudesta on kulunut jo parikymmentä vuotta, ja en vieläkään tykkää makeasta, mikä on musta pelkästään hyvä juttu.
Kunnon ruoka on musta paitsi terveellisempää, myös paremman makuista kuin karkit ja muut keinotekoiset herkut, joten en näe mitään syytä sääliä ap:n lapsia, päinvastoin.
He ovat tulevaisuuden paino-ongelmaisia. Onnellisia ovat ne lapset, jotka oppivat kotoaan terveet elämäntavat ja ruokailutottumukset.
Meidän lasten, jotka ovat tottuneet syömään luonnonjogurttia marjojen kera, mielestä maustetut jogurtia ovat ällömakeita. Eivät siis tykkää - niin kuin en minäkään.
kaakaojauhetta lusikalla, salaa tietysti,mutta valtavia määriä. Ja näkisittepä miten mies vetää karkkia nyt aikuisena, esim laivalla on tax freessä karkki tärkeää, ei juomat tai muut :)
Ja jännää on se, että nyt miehen vanhemmat yrittää tunkea lapsenlastensa suuhun karkkia ja jätskiä kaksi käsin...
Vierailija:
No kyllä tuo minustakin on isompi ongelma kuin jos ei tykkää jostain karkeista/kermavaahdosta/jäätelöstä, jotka tuntuu joillekin lapsille olevan ei-herkkua. Minulla oli peruskouluaikana kaveri, jonka kanssa oli ihan tuskaa mennä pizzalle, kun yhteiseen pizzaan ei saanut olla herkkusieniä, katkarapuja, simpukoita, ananasta tms... Muistan tuiskahtaneeni hänelle, että neiti on hyvä ja ottaa sen vaihtoehdon, jossa on vain tomaattikastiketta ja juustoa, kun ei mikään tunnu kelpaavan ja minä otan itse oman pizzan kaikilla herkuilla.