Ex-Haahut lokakuu
Enpä ainakaan löytänyt tälle kuulle pinkkaa, joten aloitin sen.
Mites muilla on lokakuu lähtenyt sujumaan? Ois kiva kuulla tuoreistakin äipistä, kun syksyllähän on syntynyt paljon uusia ex-haahu vaaveja.
Meillä Teemu on kasvaa kovaa vauhtia, itellä alkaa olemaan hartiat puuduksissa, kun sitä kanniskelee. Seuraava neuvola ois 8 kuisena, näkee onko tuo paino vielä alakäyrällä vai oisko jo palautunut käyrilleen. Pituutta ainakin on tullut , huomaa vaatteista kun kaikista meinaa lahkeet ja hihansuut käydä lyhkäseksi. Tuleekos 8kk neuvolassa rokotusta? Meillä kun nää aikaisemmat lapset on rokotettu sillä vanhalla rokete-suosituksella, jossa pisteltiin vähän väliä, niin nyt niitä piikkejä taitaa tulla paljon harvemmin?
Meillä oli tänään taas vauvauintia, mutta tänään ei oikein mennyt putkeen uinnit. Teemu alkoi itkeskelemään jo pesuhuoneessa ja altaassa poika oli niin jännittynyt koko 15 min, jonka altaassa olimme, että päätin, että nyt riittää tältä kertaa. Jäi itelle vaan jotenkin paha maku suuhun, kun eka kerta meni niin hyvin ja nyt ei sujunut sit alkuunkaan. Pelottaa jo ens kerta, että joko itku alkaa kun mennään pukuhuoneeseen, mutta katotaan ei passaa lannistua.
Me lähetään lasten kanssa ulkoilemaan, kun pitkästä aikaa aurinko pilkistää :) johan se on satanutkin ainakin täällä viikkotolkulla, joten nyt ulos nauttimaan poutasäästä!
Kertokaahan muutkin kuulumisia
T:Nette ja Teemu 7kk
Kommentit (12)
Ihan aluksi Mollille suuret pahoittelut ja lämmin halaus! En ole aikoihin käynyt lukemassa täällä ja vasta äsken löysin sun kuulumiset. Iloitsin ihan hurjasti kun luin plussastasi, mutta sitten tulikin tuo tämän päivän surullinen viesti. On kyllä tosi ikävää, että noin täytyi teille käydä...
Oli ihana pitkästä aikaa lukea myös mitä teille kaikille kuuluu! Mun elämä on kyllä ollut niin kiireistä, että eipä ole kauheasti ehtinyt mitään " ylimääräistä" tekemään. Kun tuota esikoista odotin, töissä käytin hyppytunnit ja muutakin aikaa netissä surffaillen ja kirjoitellen. Nyt kaikki aika menee tasan tarkkaan töitä tehden ja tunteja suunnitellen muutenkin, että kotiin pääsee lähtemään heti kun tunnit on pidetty eikä kotiin tarvi kauheasti sitten töitä tuoda. Siinä olenkin hyvin onnistunut ja on ollut tosi kiva, että illat olen sitten saanut olla miehen ja tytön kanssa eikä ole tarvinnut miettiä, että vielä täytyy sitä ja tätä tehdä ennen seuraavaa työpäivää. Mutta ihanaa on ollut kun mies on ollut kotona hoitovapaalla eikä ole tarvinnut vielä hoitoon Millaa viedä. Mies menee kolmen viikon päästä takas töihin ja sitten mummu tuleekin hoitamaan tyttöä siksi aikaa, että minä jään uudelleen äitiyslomalle. Taitaa kuitenkin olla sairasloma edessä ennen äitiysloman alkamista... Liitoskivut alkaa olla nyt niin helvetilliset, että liikkuminen on karmeeta ja näyttää lisäksi karmeelta :)
Muuten olo ihan ok, mutta totta se vaan on, että tämä toinen odotus menee vähän siinä sivussa. Ensi viikolla ollaan raskauden puolivälissä ja hujauksessa on mennyt. Rankkaa tietty on kun ei oikein missään välissä pääse lepäämään, mutta kyllä tämä ihan hyvin sujuu. Rakenneultra on reilun viikon päästä ja se vähän jännittää. Millasta tunsin liikkeet jo rv 16+, mutta tästä en oikeastaan vieläkään. Taitaa olla istukka etuseinässä...
Milla on edelleen samanlainen aurinko kuin aina! Sitä vieläkin vaan katselee ja miettii, että miten meillä voi olla noin ihana tyttö!!! Sanoja tulee jo kovasti, kävelly on kuukauden ajan ja omaa tahtoa alkaa löytyä ihan kiitettävästi :)
Nyt on lopetettava ja mentävä nukkumaan, huomenna on työpäivä!!! Eipä juuri innosta 6h kokous, mutta pakkohan sinne on vaan raahautua...
Yritän löytää aikaa pistäytyä täällä aina silloin tällöin ja käydä teidän juttuja lukemassa. Mollille vielä ekstra terkut ja lämpimät ajatukset. Muutkin olette olleet usein mielessä!
napoltti, Milla 1v1kk ja rv 19+2
ihan yllätyin.
Kiitos vaan ymmärryksestä ja Nette: kyllä se on ihan varmaa ja tänään alkoikin sitten jo kunnon vuoto. Onhan tää taas aika tylsää, vielä ei ainakaan tosin ole ollut kipuja, siihen nähden erilaista kuin viimeksi. Ei tietty ollut niin pitkälläkään, viikkoja reilu 6 ja jotain ja kehitys oli ultran mukaan pysähtynyt ihan alkumetreillä, eli eipä siellä ole juuri mitään ylimääräistä vuodettavaakaan. Eli ajatellaan nyt, että tässä on nyt menkat ja sittenhän parin viikon päästä on ehkä jo ovis....
Terkut teille ja muillekin
vähän alakuloinen Molli
Silmää pisti tämä " meidän" ketju. Ja pakkohan se oli heti lukasta ja jos hiukan laittas omiakin kuulumisia.
Ekaksikin Mollille lohtuhali. Voi että tuntu sydänalassa surullisesta. Mieleen hailahti tulla ne omat vanhat surulliset ja haikeat ajatukset, kun keskenmeno tuli ilmi ja sen kanssa piti opetella elää... :(
Martta on jo 10 kk ikäinen ja on kävellyt parin viikon ajan. Täälläkin on masussa jo uutta liikettä. Oliko se Napoltti jolla kans masu kasvo? (anna anteeks, jos muistin nimimerkin väärin)
Meillä laskettuaika on tammikuun lopulla. Menossa siis rv 25 tai jotain sinne päin. Enää tämän toisen raskauden kohdalla ei tuu laskettua ja muisteltua näitä viikkoja niin tarkkaan. Raskaus onkin mennyt ihan omalla painollaan, en oo jännittänyt keskenmenoa tai muutakaan pahaa. Oon aatellu, että jos me ollaan saadakseen uusi vauva heti perään niin ei kun vaan. Ja kovastihan tuo on tulossa. Masu on jo tosi iso, isompi kun samaan aikaan Martan kans ja muutenkin kaveri masussa liikkuu paljon enemmän ja voimakkaammin, mitä ekan kohdalla.
Kyllähän se kovasti jännittää, miten sitä pärjää kahden pikkusen kanssa. Mutta Martta on kyllä tosi järkevän oloinen ikäisekseen. Ainut vaan, että hän nukkuu tosi huonosti. Tällä hetkellä löisin herätään n. 5 krt ja lisäks klo 4-5 valvotaan ja kätistään unentuloa.... En tiedä mikä auttas... Vieressähän hän osan yötä nukkuu, pitäis vielä opettaa omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen. Taitaa tulla kiire!
Mut tämmösiä ajatuksia täällä päin!
Maaria rv 25 ja martta 10 kk
oletkin jo tosi pitkälle ehtinyt, ei tule iso ikäero teidän lapsille:)
On sitten seuraa toisistaan tosi kivasti.
molli
Napolttikin on jo päässyt tosi kivoille viikoille. Itsekkin huomasin, että toinen raskaus meni tosi nopeesti, ei muistanut tarkkoja viikkoja, niinkun eka raskaudessa. Kolmas raskaus meni sit alussa tosi hitaasti, kun pelkäs km, mutta sit kun pääsi ns.turvallisille viikoille, niin viikot hujahti ihan silmissä.
Mites bojo ja sonnette, mitäs teidän syksyyn kuuluu?
ja kaikki muutkin lisää kuulumisia ois kiva kuulla
Minäkin pääsin pitkästä aikaa rauhassa koneelle.Eipä ole tullut maltettua sivuilla olla, kun kultakimpaletta on vain ihmetelty sylissä <3
Silloin laitoin viestiä et poika tuli ja sen jälkeen ei kerinnyt ja olihan upea kesäkin ettei muutoinkaan sisällä eikä aina kotonakaan oltu.
Olen pahoillani molli,mun ekasta km tuli 2v. ja pahalta tuntui niihin ajan kohtiin ja monena iltana kynttilä paloikin muistona..Eipä se suru hautautunut vaikka ehta vauva sylissä kujertelee, se on vaan muuttunut erilaiseksi.Voi hyvin!
Ja onnea kovasti uusille raskauksille!!!!osasitteko nauttia nyt raskaudesta vaikka menneisyydessä kaikkea olikin?
Mulla ja miehellä ihan mahdoton vauvakuume, asia eteen ei juuri olla tehty mitään ;) mutta askarruttaa mieliämme kutkuttavasti.. katsotaan mikä on aikanaan tulos...
Vauvamme on ihana, helppo ja aurinkoinen.Tisuttelee ainoastaan eli kiinteitä ei olla napsittu, hyvin kasvaa ilmankin.Kääntyilee ja naureskelee ääneen ja on kovinkin seurallinen kaveri.
Välttäkäämme syysnuhia ja iloista arkea kaikille!
petju ja poju 5kk
pssssst.Joanna,WBM ja neronja kuulumisia odottelen*halii*
Pahoittelut mollille! Toivotaan, että tosiaan nyt on menkat menossa ja ovis tulossa eikä siinä sen kummempia toimenpiteitä tarvitakaan. Mulla myös tuli se 2-vuotispäivä km:stä ja kaavinnasta, kyllä vieläkin muistuu se syksy 2004 mieleen kun alkaa lehdet lentää ja tulee viileämmät kelit...
Voi miten ihana lukea sitten näistä uusista raskauksista - maaria ja napoltti, kuinka tekin ootte jo noin pitkällä?!?
Meillä syksy on menny hurjan nopeasti - on ollut useammat häät ja synttärit ja valmistujaiset ja vieläkin juhlia ja menoa tiedossa. Nyt kyllä vähän kylmää, kun pojat joutuu olemaan hoidossa seuraavina kolmena viikonloppuna (mummoloissa ja enollaan, mutta siltikin).
Juuso on ihana ja aurinkoinen TÄYSTUHO. On ottanut selvästi asiakseen tyhjentää kukkaruukut ja päällystää lattiat mullalla eikä vieläkään usko ettei saa leluja tms. heittämällä lasipöydän kantta rikki (mitään varmuutta sen kestävyydestä ei ole, joten katsotaan kuinka pojan testaus etenee ; ) ). Meillä tyhjennetään roskikset, kaivetaan tyhjät pullot keittiön kaapeista, vedetään vessapaperit rullalta jne. ja kaikkein paras lottopotti pojalle on jos joku on jättäny vessan oven auki ja vielä pöntön kannen ylös (YÖK sanon minä ja kun meillä tuo isoveli ei aina edes muista vetää vessaa eli kivaa pissapoikaa saa sitten putsailla). Kävelee tuen kanssa ja nyt on ottanut satunnaisia irtoaskelia. Onneks nukkuu yhdet pitkät (3-4h) päiväunet, joten edes sen ajan saa lukea lehteä rauhassa. Me on lainattu tutuilta ihan kaikki mahdollinen kama joilla sais pojan pysymään edes hetken paikallaan (on hyppykiikut, lasten kiikut, kävelytuolit jne.) silti tuntuu ihan uskomattomalta hulabaloolta. Ja esikoinen huutaa vartin välein, että " taas se sotkee ja räplää mun tavaroita" ; )
Nyt kun on tuota vettä tullu tauotta niin on meinannu alkaa seinät kaatumaan päälle. Oon ollu vielä vähän flunssanen eli omat jumpat on jääny väliin - onneks aloitin alkusyksystä nuo opiskelut (hitaaseen tahtiin opiskelen avoimessa kurssia kerrallaan lähinnä pitääkseni aivosolut liikkeessä), se on ollu melkoinen henkireikä just nyt. Välillä oon jo alkanu vähän kaipaamaan töihin, mutta siltikin luulen, että aika menee ens kesään ihan hurjan nopeasti. Meillä on pari perhematkaakin suunniteltuna tälle talvelle (mä oon niin täysin kesäihminen, että tartten sen tujauksen lisäaurinkoa) ja lisäksi mä meinaan tehdä esikoisen kanssa kaksistaan pitkän viikonlopun lentomatkan mun kaverin perheen luokse. Niin ja onhan tässä ollu opettelemista (varsinkin kun noi matkat tuli varattua jo aikoinaan) tähän kotihoidontuella elämiseen. Argghhh!!! Ihan tuntuu kun olis opiskeluajoille palannu - ihan näin vähää ei oo rahaa ollutkaan käytössä sitten reiluun kymmeneen vuoteen ; )
Minä siis toivon, että ihan koko aikaa ei satais, juoksen Juuson perässä, lasken pennejä (tai siis senttejä) ja siltikin nautin ihan sikana tästä elämän vaiheesta!
Olipa kiva kuulla petju sustakin, vai on sielläkin päin vauvakuumetta:). Onneksi itsellä ei sitä samaa vaivaa ainakaan vielä ole, meillä kuumeillaan vieläkin sitä toista koiraa. Tosin mies viikonloppuna hellänä hetkenä tokais kun sanoin, että laitappas se kumi päälle, ettei tule lisää pikkutaaperoita, että haittaisko tuo vaikka tuliskin. Itse olen kyllä sitä mieltä, että meille riittää nämä kolme ihanaa lasta, jotka ollaan saatu.
Bojo mulla on kans kohta karu arki edessä, kun tulot tippuu niin roimasti, toi on ihan törkeen pieni tuo kotihoidontuki, eikös työttömätkin saa enemmän? Meillä kun kuntakaan ei maksa mitään kuntalisää, niin ei siinä paljoa jää käteen.
Meillä ois parin viikon päästä työpaikan pikkujoulut ja mun vanhemmat lupautui tulemaan hoitamaan lapsia. Vähän jo jännittää, kun ei olla Teemun kanssa oltu erossa toisistamme kokonaista yötä(jäätäis miehen kanssa hotelliin yöksi), mutta oishan se toisaalta ihanaa ottaa vähän vapaata tästä kodin-ja lastenhoidosta.
Nyt pitää mennä untenmaille, Teemusta on tullut varsinainen aamuvirkku, herää yleensä 6-7 aikaan.
Hauskaa viikonalkua kaikille!
T:Nette ja Teemu kohta 8kk
Sulla onkin molli sit jännät paikat perjantaina. Toivottavasti tuo tuhruilu on vaan jotain harmitonta vuotoa. Olikos Anttia odottaessa mitään vastaavaa? Monestihan tuolla odotuspuolella jutellaan just tuhruvuodosta ja monella raskaus jatkuu siitä huolimatta ihan normaalisti, joten ilmeisesti on aika yleistä, mutta tottakai se säikäyttää, varsinkin kun on joutunut km joskus kokemaan.
Mutta pitelen sulle peukkuja, että kaikki ois ok ja saat ilahduttaa meitä iloisilla uutisilla.
eli ei tule Antille pikkusisarusta ensi kesäkuussa. Odotellaan, että km kunnolla käynnistyy, viikon päästä uusintaultra ja sitten jotain toimenpiteitä, jos ei ole käynnistynyt. Että silleen täällä...
Onneksi on Antti!
molli
en mä mihkään taaperopuolelle osaa siirtyä. Antti nukkuu päikkäreitä ja mulla hetki aikaa raapustaa jotakin.
Nette kyseli 8-kuisen rokotuksesta, ei tullut silloin piikkiä vaan vasta vuotisena.
Hiljaista tuntuu täällä ex-haahuilla olevan, touhua vauveleitten kanssa niin kovasti.
Kai mä raskaana olen, mutta ei siltä oikein tunnu. Ei sanottavia oireita ja nyt on kolmena päivän tullut jotakin tuhrua, eli ei kauhean korkealla toiveet ole, perjantaina menen ultraan, jos siellä jotain selviäis. Jotenkin on vaan sellainen olo, ettei siellä ole kaikki kunnossa, mutta ei kai sitä vaan uskalla näin alussa olla kovin toiveikas. Katsellaan.
Antilla on kaikki hyvin, tosin oli korvatulehdus ja muutenkin on vielä aika limaisen tuntuinen, mutta ei mitään suurempaa ongelmaa. Iloinen poika, tosin sitä omaa tahtoa alkaa tulla esiin aikaisempaa enemmän, eli rajoja täytyy vähän testailla.
Terkkuja muille ja kirjoitelkaahan
molli ja Antti 1 v+1kk (parin päivän päästä)
Onko kaikki toivo jo mennyt vai oisko edes pienen pieni toivon kipinä, että raskaus oiskin alkanut myöhemmin ja kaikki voiskin olla hyvin? Voimia teidän perheelle, halikaa toisianne ja pitäkää toisistanne huolta.