IVF menossa ja mies juoksee ulkona

Edelliseen hei oireettomana = heti oireettomana

Miksi tällaisen miehen kanssa lisäännyt kun ongelmia tuntuu jo olevan ennen kuin lasta on saatu alulle.

Punainen lippu pitäisi jo heilua. Mies ei välitä edes alussa koko asiasta, miten myöhemminkään. Saat yksin vääntää!

Huh huh

Korona ei tartu spermanäytteen antamisessa ja siinä tilanteessa ei yleensä katsojia ole paikalla.  Se tarttuu hengitysteitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis missä on näin? Meille kyllä on annettu ehdoton sääntö, että jos korona napsahtaa jommalle kummalle, niin hoito lopetetaan siihen.
ap

Sehän on nykyään terveydenhuollon työntekijöilläkin, että oireiden alusta positiivinen työntekijä saa tulla töihin 5 vrk jälkeen, ja jos on hänellä ollut perhealtistus, niin töihin saa tulla hei oireettomana FFP2-maskin kanssa. Miksi lapsettomuusklinikalla näin rankat kriteerit?

En osaa vastata miksi, mutta kyllä hoidon alussa meille näin sanottiin, että on vielä voimassa "tiukat" säännöt.

ap

Vierailija kirjoitti:

Juu kannattaa tosiaan valmistautua siihen yksinhuoltajuuteen koska vauva ja miehen pysytteleminen joustamattomana omalla mukavuusalueellaan ei ole mahdollinen yhtälö.
Minkä ikäisiä olette?
Minulle on tehty 4 ivf hoitoa, viimeisestä syntyi rakas lapsi.

Ollaan molemmat jo yli 30 vuoden.

ap

Hei ap, olen todella pahoillani puolestasi. Vaikuttaa vahvasti siltä, että jos onnistuisitte lapsen saamaan, niin miehestä ei vastuullista ja osallistuvaa miestä ja puolisoa tulisi.

Itse varmaan tekisin niin, että jättäisin miehen, pakastaisin mahdolliset munasolut ja käyttäisin lahjasiittiöitä. Tuollaisen miehen kanssa en enää edes harkitsisi perheen perustamista ja parisuhteen jatkamista.

Olen itse käynyt ivf:n läpi monta kertaa, tosin sitoutuneen ja rakastavan puolison kanssa, ja se on rankka kokemus kun epäonnistumisia tulee kerta toisensa jälkeen. Vauvan hoitoon ja lapsiperhe-elämään verrattuna hoidot on kuitenkin hyvin ohimeneviä ja rankkuudessaan ja sitovuudessaan huomattavasti pienempiä, joten jos mies ei enää jaksa hoitoja, niin ei taatusti jaksa yhtäkään päivää lapsen kanssa.

Mies on väsynyt. Se ei ehkä halua lasta niin paljoa ja kokee hoidot liian hankalina, vaikka sinä teet kaiken työn.

Missä vaiheessa kiertoa olet? Jos vain jätät tämän nyt kesken ja jatkatte jos mies taas järkiintyy, vaihdat miestä tai alat itselliseksi?

Kuulostat järkyttyneeltä. Voisitko soittaa lääkärille ja puhua mahdollisuuksistasi jatkaa myöhemmin?

Olen pahoillani että olet saanut näin paljon ikäviä vastauksia. Vaikuttaa tosiaan siltä että mies ei ole oikeasti kiinnostunut saamaan lasta kanssasi ja tulisi olemaan itsekäs, poissaoleva isä. Asiasta tekee vielä kamalamman se jos tämä on tosiaan viimeinen mahdollisuus omilla soluillasi. Luuletko että pystyisit ajattelemaan lahjasukusoluja, sekä siittiöitä että munasoluja? Koska eihän tuo mikään ihannemies ole, ja jos hän olisi tulevan lapsesi biologinen isä, saisit nauttia hänen vastuuttomuudestaan seuraavat 20 vuotta.

Toinen lapsettomuudesta kärsinyt lähettää sinne paljon myötätuntoa. En voi ymmärtää puoliakaan miltä sinusta tuntuu mutta vähän ehkä kuitenkin. 😔

Vierailija kirjoitti:

Mies on väsynyt. Se ei ehkä halua lasta niin paljoa ja kokee hoidot liian hankalina, vaikka sinä teet kaiken työn.
Missä vaiheessa kiertoa olet? Jos vain jätät tämän nyt kesken ja jatkatte jos mies taas järkiintyy, vaihdat miestä tai alat itselliseksi?
Kuulostat järkyttyneeltä. Voisitko soittaa lääkärille ja puhua mahdollisuuksistasi jatkaa myöhemmin?

Olen huomenna yhteydessä lääkäriin, niin selkenee asiat ehkä itsellekin paremmin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani että olet saanut näin paljon ikäviä vastauksia. Vaikuttaa tosiaan siltä että mies ei ole oikeasti kiinnostunut saamaan lasta kanssasi ja tulisi olemaan itsekäs, poissaoleva isä. Asiasta tekee vielä kamalamman se jos tämä on tosiaan viimeinen mahdollisuus omilla soluillasi. Luuletko että pystyisit ajattelemaan lahjasukusoluja, sekä siittiöitä että munasoluja? Koska eihän tuo mikään ihannemies ole, ja jos hän olisi tulevan lapsesi biologinen isä, saisit nauttia hänen vastuuttomuudestaan seuraavat 20 vuotta.
Toinen lapsettomuudesta kärsinyt lähettää sinne paljon myötätuntoa. En voi ymmärtää puoliakaan miltä sinusta tuntuu mutta vähän ehkä kuitenkin. 😔

Olen harkinnut lahjasukusoluja, mutta en lahjasiittiöitä. Se vaatisi ainakin paljon ajatukseen totuttelua.

Kiitos myötätunnosta, sitä kaipaa kun on niin yksin kaiken kanssa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Et todellakaan ole hullu. Mies ei ole sitoutunut projektiin. Haluaako hän oikeasti lapsen ja ymmärtääkö hän millaista vastuullisuutta vanhemmalta vaaditaan?

Onhan jos tuollaisen miehen kanssa meinaa lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et todellakaan ole hullu. Mies ei ole sitoutunut projektiin. Haluaako hän oikeasti lapsen ja ymmärtääkö hän millaista vastuullisuutta vanhemmalta vaaditaan?

Sitä olen alkanut kyseenalaistamaan. Siis, että onko hän vastuullinen ihminen ja ymmärtääkö, mitä vanhemmuus vaatii. Meillä ei ole montaa yritystä tässä jäljellä. Enkä ymmärrä, miksi ihmeessä hän ottaisi pientäkään riskiä, että tämä yrityskerta menee pilalle. Tuntuu tosi pahalta, kun minä joudun tässä käymään läpi pahimman fyysisen rääkin (ja tavallaan henkisenkin, sillä vika on minun sukusoluissani, ei hänen). Hän ei suostu sitten yhtään joustamaan omasta mukavuudenhalustaan. Muutama viikko on lyhyt aika, enkä tajua, miksei hän voi sen aikaa ottaa rauhassa.

Epäilen myös suuresti, että rakastaako hän minua enää, kun voi tehdä minulle näin. Stressikään ei ole hyväksi hoidoissa, ja stressaan nyt valtavasti. Hän syytti minua siitä, että yritän ohjailla hänen käytöstään, kun pyysin että noudattaisi ohjeita. En voi käsittää sitä, sillä se ei ole minun vikani, että on pandemia ja että klinikalla vaaditaan, ettei sairaana voida tehdä hoitoja.

Miten meinaat että joustaa lapsen kanssaseuraavat 20 VUOTTA jos ei jousta paria viikkoa.

Oletko sekaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis missä on näin? Meille kyllä on annettu ehdoton sääntö, että jos korona napsahtaa jommalle kummalle, niin hoito lopetetaan siihen.

ap

Tuttavalla just Pirkanmaalla hoidot meneillään ja koronan sairasti kesken kaiken, ei siinä muuta tapahtunut kun jäi sen kuukauden käynnit väliin.

Meillä on kyllä useampi käynti, jotta lääkäri voi säätää lääkityksen annosta oikeaan suuntaan. Itse hoitokin kestää alle kuukauden. Eli ei oo mitenkään mahdollista tehdä hoitoa ilman käyntejä. Ehkä sun tuttavalla oli menossa hoidossa sellainen vaihe, jossa käyntejä ei tarvittu. Mutta varsinkin punktio on mahdoton tehdä ilman lähikontaktia. Ja kuulemma myös sukusolut kärsivät, kiinnittyminen heikkenee, eli ei kannata viedä hoitoa loppuun moneltakin kantilta, jos aktiivinen sairaus.

ap

En oikein jaksa tällaista aikuisen turhaa ruikuttamista, tiedät varsin hyvin mitä pitäisi tehdä. Tuollaisenko isän haluat lapsellesi? Oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Itken, kun luen näitä kommentteja. Mielummin sitä hyväksyisi, että on itse hullu kuin sen, että oma mies ei tue minua asianmukaisesti hoidoissa, joissa on tarkoitus aloittaa meidän yhteinen perhe.

Kuvaavaa on, että miehen piti mennä hakemaan minulle hoitoon liittyviä lääkkeitä ja hän menikin baariin. Tuntuu kyllä niin yksinäiseltä.

Ja siis tilanteemme on se, että tämä on näillä näkymin vika kerta, kun kokeillaan omilla sukusoluilla. Tämä on siis minun viimeinen mahdollisuus tulla äidiksi omilla sukusoluilla, ja mies tietää sen. Mieshän voi aina etsiä jonkun toisen naisen ja saada lapsia.

ap

parempi itkeä nyt kuin lapsen kanssa

Kuulostaa aika raskaalta ja sinulla on paljon vaatimuksia. Eiköhän se mies ole etsimässä helpompaa elämää. Ei ole vaan kehdannut suoraan sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Itken, kun luen näitä kommentteja. Mielummin sitä hyväksyisi, että on itse hullu kuin sen, että oma mies ei tue minua asianmukaisesti hoidoissa, joissa on tarkoitus aloittaa meidän yhteinen perhe.

Kuvaavaa on, että miehen piti mennä hakemaan minulle hoitoon liittyviä lääkkeitä ja hän menikin baariin. Tuntuu kyllä niin yksinäiseltä.

Ja siis tilanteemme on se, että tämä on näillä näkymin vika kerta, kun kokeillaan omilla sukusoluilla. Tämä on siis minun viimeinen mahdollisuus tulla äidiksi omilla sukusoluilla, ja mies tietää sen. Mieshän voi aina etsiä jonkun toisen naisen ja saada lapsia.

ap

Ja oikeasti jatkat suhdetta?

Huh huh

Vierailija kirjoitti:

Itken, kun luen näitä kommentteja. Mielummin sitä hyväksyisi, että on itse hullu kuin sen, että oma mies ei tue minua asianmukaisesti hoidoissa, joissa on tarkoitus aloittaa meidän yhteinen perhe.

Kuvaavaa on, että miehen piti mennä hakemaan minulle hoitoon liittyviä lääkkeitä ja hän menikin baariin. Tuntuu kyllä niin yksinäiseltä.

Ja siis tilanteemme on se, että tämä on näillä näkymin vika kerta, kun kokeillaan omilla sukusoluilla. Tämä on siis minun viimeinen mahdollisuus tulla äidiksi omilla sukusoluilla, ja mies tietää sen. Mieshän voi aina etsiä jonkun toisen naisen ja saada lapsia.

ap

On viimeinen tai ei, niin haluatko tuollaisen lastajan ja välttelijän kanssa lapsen.

Vierailija kirjoitti:

 IVF voi olla ehkä ihan turhaa kohdallasi. Monesti syy voi olla siinäkin, että elimistösi hylkii nykyisen puolison siittöitä ja se petrimaljahedelmöitys ei korjaa asiaa, jos teille molemmille tehty hedelmällisyystestit ennen toimenpidettä. IVF on todella kallis ja se viimeinen keino hankkia lapsi. Jos ei kerrasta onnistu, niin tuohon on turha enää pistää rahaa. Vaihtoehtona on käyttää luovutettuja siittiöitä, jolloin todennäköisyys raskauteen paranee. Et maininnut omaa ikääsi? Yli 35v. naisien kohdalla hedelmällisyys laskee todella nopeasti, miesten kohdalla vaikuttavat myös ikä ja elintavat omaan hedelmällisyyteen, jälkimmäisillä se suurin vaikutus.

Yli 35-vuotiailla miehillä alkoi näkyä vaikeuksia saada lapsia. Jos miehen ikä oli puolestaan yli 40-vuotta, olivat miehestä johtuvat hedelmöitysongelmat jo merkittäviä.

Ongelmat johtuvat sperman laadusta. Miesten ikääntyessä sperman DNA heikkenee. Tästä seuraa hedelmöitysvaikeuksia. Myös keskenmenoriski on korkeampi, jos mies on yli 35-vuotta.

https://www.vau.fi/raskauden-yrittaminen/miehen-hedelmallisyys/viimeine…

Vierailija kirjoitti:

Pakko päivittää tänne. Puhuin miehen kanssa näistä huolistani, ja luulin, että hän rauhoittuisi, kun otti ainakin sanomani vastaan rauhallisesti. Nyt on arki-ilta klo 21 enkä edes tiedä, missä mies on, eikä hän vastaa puhelimeen. Minulla on niin huono olo lääkkeistä, että pystyin tänään hädin tuskin tekemään töitä. Oksettaa ja heikottaa. Oletin, että tänään, kun olen joutunut lepäämään paljon, olisi kerrankin mies voinut pitää huolta minusta. Laittaa edes ruokaa. Mutta tässäpä syön nyt vanhaa riisiä juustoraasteella, yksin.
Miksi miehet ajattelevat, että heidän ei tarvitse kuin ruikata kuppiin? Olen niin turhautunut. Ei nyt tarvitse jalkoja hieroa ja hemmotella, mutta olisi edes kotona ja laittaisi ruuan.
Selvästikään täällä ehdotettu "puhu miehen kanssa" ei auttanut.
ap

Jos et tästä ymmärrä niin saat syyttää itseäsi.

Yh elämä kutsuu.

Mun puolison todellinen vanhemmaksihaluaminen paljastui kun meillä oli ekan raskauden jälkeen keskenmeno ja siihen päälle aika paljon erinäistä tutkimusta ja lääkehoitoja, ja epäiltiin ongelmia raskaaksitulon kanssa. Nämä oli mulle henkisesti rankkoja, enkä saanut puolisolta tukea. Hän koki sen kaiken tosi kuormittavia ja sanoi josdain kohtaa, että "en tiedä haluanko lasta jos tämäkin on näin hankalaa". Ylipäänsä pelkäsi esim. Vammaista lasta aivan hysteerisesti, sitten kun tulin raskaaksi. Ja kun lapsi syntyi, asenne oli sitä samaa: mikään ei olisi saanut muuttua, hänen olisi pitänyt jatkaa elämää kuten ennenkin, kauhea kiukuttelu siitä miten hankalaa ja rankkaa hänellä on kun on tämä vauva. Ja jatkuu edelleen vain lapsi on jo useamman vuoden.

Eli, meillä kaikki tämän päivän hankaluudet oli täysin nähtävissä jo ennen lasta. Niinkuin tuossakin. Hän ei tule noudattamaan pyytämäsi lapsen kasvatuksenkaan ohjeita ja periaatteita, jos ne eivät sovi hänen arkeensa.