Lue keskustelun säännöt.
Elämän halu mennyt kokonaan.
23.04.2022 |
Olen eronnut noin 6 kuukautta sitten,10 vuoden suhteesta. Tein itse suhteessa virheitä ja joudun niistä nyt maksamaan kovan hinnan.
En vaan pääse erosta yli millään. Mikään ei kiinnosta,huvita eikä jaksa tehdä mitään. Olen laihtunut melkein 10 kiloa,kun ruoka ei maistu entiseen malliin. Ajatukset pyörii vaan EX-vaimossa. EX jo uudessa suhteessa ja se vaan saa ahdistuksen nousemaan vielä enemmän! Vielä kun on niin hehkuttanut uutta suhdetta ja miestä.
Itseä taas ei vaan kiinnosta yhtään mikään.
Mielessä jopa käynyt,että olisi kaikille paras jos ajaisi itsensä rekan alle. Tosin sitä ei viitsis lasten takia tehdä.
Kyllä niin mennyt elämän halu ja ei oikeen nää tulevaisuudessa mitään valoa.
Mitenkähän tästä selviää?!?!?!
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä nyt enää mitään suhteita aloita! Olet vapaa mies. Elä lapsiasi varten 60% hemmottele heitä ja siirrä kaikki paras kultuuri itsestäs heihin. Voita heidät henkisesti itselles. Meikäläiset on jo eläneet suurimman osan elämästä. Kuolema on meillä läsnä jo huomenna. Mut ennen oli ennen ja nyt on nyt. T. Puolet elämästä ja ylikin lusittu
Eron jälkeen minut pelasti uudet harrastukset. Siellä tapasi ihmisiä, keskusteli heidän kanssaan muista aiheista ja sai uutta ajateltavaa sekä opittavaa. Pahinta on jäädä kotiin yksin myllertämään pettymystensä kanssa. Ammattiapuakin kannattaa harkita, jos itsetuhoisuutta hautoo.
Tyypillinen mies. Tuli hölmöiltyä ja joutuu vastuuseen, niin eikun y hyy ja nir ri pois.
Myönnä, että möhlit ja mene eteenpäin. Niin me muutkin pärjätään.
Oletko hakenut apua?
Älä ole typerä suomalainen mies, joka jöröttää pas-kojen fiilisten kanssa yksin kotona. Ja varsinkin jos sulla on lapsia. ELI HAE APUA! Puhu, puhu, puhu ja puhu, ihan sama kenelle. Kirjoita vaikka kirjeitä exälles ja tuhoa ne sen jälkeen.
Nim. Tiedän mistä puhun, olen ollut samassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin käsittelet sen eroasian loppuun mielessäsi. Tarvittaessa vaikka ammattilaisen avulla. Sitten uus mato onkeen ja jatkat elämää.
Laastarisuhde nyt. Saat itsetuntoa ja vähän uutta ajateltavaa. Ei mitään vakavaa. Tinder auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt hankit vapaa-ajallesi tekemistä. Jotain ihan muuta kuin netissä roikkumista. Alat liikkua säännöllisesti, joka päivä jotenkin: kävelet, pyöräilet, uit tai treenaat salilla. Suuntaudut kodin ulkopuolelle. Mieliala kohoaa liikkuessa ja huomaat, ettei ajatukset niin kierrä kehää.
Liikuntaharrastuksen myötä tapaat ihmisiä ja saatat löytää uuden kumppaninkin ajan kuluessa.
Kun ei kiinnosta kukaan tai mikään.
Olen käynyt treffeillä kyllä, mutta kukaan nainen ei vaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Hyvin harva erityisemmin nauttii itsenäisestä (lue = yksinäisestä) elämästä. Sosiaalisuus on elämän suola, niin se vain on.
No hei haloo. 6 kuukautta sitten. Ihan normaalia, että voi kestää yli pääsy. Älä nyt vertaile muihin, kuinka nopeasti pitää palata "normaaliin". Mutta kyllä se koittaa sinullekin, kun olo paranee. Sinuna etsisin nyt kyllä terapeutin, jonka kanssa käsitellä asiaa, kun kerran itsetuhoisia ajatuksiakin on ollut. Vanhempana sinun pitää ottaa vakavasti tuollaiset, etsiä apua ja pitää itsestäsi huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Hyvin harva erityisemmin nauttii itsenäisestä (lue = yksinäisestä) elämästä. Sosiaalisuus on elämän suola, niin se vain on.
Voihan myös olla sosiaalinen olematta riippuvainen takertuja.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kiinnosta kukaan tai mikään.
Olen käynyt treffeillä kyllä, mutta kukaan nainen ei vaan kiinnosta.
No ehkä vielä ei ole oikea aika treffailulle.
Emme ole koneita. Ero sattuu ja niin sen pitääkin. Vain kivuliaitten kokemusten kautta oppii.
Keskity omiin juttuihisi, mut älä jumita. Liiku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi sentään. Sellaista se elämä on.Ei se kuule mene monella muullakaan käsikirjoituksen mukaan. Monenlaista vaikeutta tässä itsekin kokenut mutta aina on yksi suunta,ylöspäin! En ole jääny tuleen makaamaan.
6kk on lyhyt aika, sinnittele vielä 2-4 vuotta ja huomaat että kai tässä vielä jotain ehkä kiinnostaa jaksaa.
Jos olet yli 40vuoden niin kannattaako uutta suhdetta enää edes aloittaa.. Saako jostain suhteista jotain niin paljon että kannattaisi alkaa.. En ole vielä itse ainakaan keksinyt.
Jos kiinnostaako nytkään edes hyvät syömiset leffat ja nukkuminen ja ulkoilu silloin hyvinä hetkinä jos sattuu innostumaan, niin pääseehän noillakin eteenpäin.. Tylsää joskus on mutta ainahan sitä joskus on kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Hyvin harva erityisemmin nauttii itsenäisestä (lue = yksinäisestä) elämästä. Sosiaalisuus on elämän suola, niin se vain on.
Voihan myös olla sosiaalinen olematta riippuvainen takertuja.
Niin? Se että tarvitsee elämäänsä ihmisiä ei ole itsessään riippuvaista takertumista. Nämä voimaantumislöpölööt on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kyllä se ex muija rintamalla unohtuu ja löydät uuden ja simpsakan tamaran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Hyvin harva erityisemmin nauttii itsenäisestä (lue = yksinäisestä) elämästä. Sosiaalisuus on elämän suola, niin se vain on.
Voihan myös olla sosiaalinen olematta riippuvainen takertuja.
Niin? Se että tarvitsee elämäänsä ihmisiä ei ole itsessään riippuvaista takertumista. Nämä voimaantumislöpölööt on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kylläpäs on, ainakin jos takertuu johonkin yksittäiseen ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.
Riippuvuussuhde heti toisen perään? Höpö höpö. Aikuistukaa ja opetelkaa elämään itsenäisesti.
Hyvin harva erityisemmin nauttii itsenäisestä (lue = yksinäisestä) elämästä. Sosiaalisuus on elämän suola, niin se vain on.
Voihan myös olla sosiaalinen olematta riippuvainen takertuja.
Niin? Se että tarvitsee elämäänsä ihmisiä ei ole itsessään riippuvaista takertumista. Nämä voimaantumislöpölööt on oikeasti ihan yhtä tyhjän kanssa.
Kylläpäs on, ainakin jos takertuu johonkin yksittäiseen ihmiseen.
Ihmiset ovat riippuvaisia toisistaan. En tiedä miksi tuokin on nykyään sellainen asia, jota ei suostuta myöntämään ja ymmärtämään, vaan pidetään vain hirveän negatiivisena asiana ja kaikkien vain pitäisi olla yksin niin hirveän onnellisia. Yhteisöt ovat pienentyneet huomattavasti nykyelämässä ja usein ne läheiset ihmiset ovat ylläri yksittäisiä ihmisiä. Sikäli on aika väärin syyttää tästä vain yksilöitä itsejään, kun realismi nyt on tuota.
Siitä selviää vain ja ainoastaan sillä, kun löytää uuden kumppanin ja saa aloittaa kokonaan uuden elämän. Itselläni oli yli kymmenen vuotta sitten sama tilanne, kuin sinulla ja ero otti todella koville (olin masentunut ja izzem*rhan partaalla) En olisi varmasti selvinnyt siitä koskaan jos en olisi onneksi melko pian tavannut nykyisen puolisoni. Eli rehellinen mielipiteeni on se, että ainoa todellinen keino selvitä on tavata uusi kumppani.