Kaipaan vanhanaikaista romanttista rakkautta. Sitä että mies toisi kukkakimpun ja suutelisi poskelle tai kädelle ennemmin kuin suulle. Muistan mitenminua jo teininä ällötti kieltä suuhun tunkevat, kourivat pojat
Luin kirjoja ja pakenin fantasiamaailmaan, jossa kuljeskelen olkihattu päässä niityllä ja rakastettuni odottaa minua kukkakimpun kanssa. Eikä tosiaan panna siinä niityllä!
Päädyin kolmekymppisenö naimisiin varsinaisen ku""ipään kanssa ihan siksi, että seurustelun alussa toi minulle nimipäivälahjaksi posliinisen kissapatsaan ja sydämen muotoisen suklaarasian ilman, että olin edes vihjannut toivovani lahjoja. Nyt jälkeenpäin ymmärsin kyseessä olleen osa miehen "ohjelmaa" jolla saada minut koukkuun ja umpirakastumaan niin nopeasti, etten sanoisi "ei" kun kosisi. Senkin teki muuten polvillaan.
Onko niin, että jos mies on romanttinen niin kyseessä on aina näytteleminen eikä vilpittömyys? :(
Kommentit (92)
En itse noita harrasta koska ovat naista alentavia ja patriarkaalista yhteiskuntaa ylläpitäviä toimintoja. Siinä luodaan vääränlainen mielikuva naisesta ja miehestä ja sukupuolittuneista rooleista.
Ei se aina ole näyteltyä. Herrasmiehet ovat vaan tosi harvinaisia. Olen samanlainen romantikko kuin sinäkin, mutta pakko oli olla realisti. En nimittäin itsekään ole sellainen hento ja hyvä neitokainen, jollaisiksi naiset kirjallisuudessa kuvaillaan. Eikä niissä kirjoissa kerrota ikinä, miten se kukkia tuova mies jättää sukkansa olohuoneen sohvalle tai likaisen astian pöydälle. Täydellistä miestä ei olekaan, pitää vaan löytää sellainen, jonka huonoja puolia pystyy vaan sietämään.
Ei sellaista löydy kun kirjoista, peleistä ja leffoista. Tosimaailmassa juostaan vaan reiän ja kangen perässä, välillä itketään rupsahtanutta naamaa tai laatikkoleukoja. That's it.
Prinsessasadut on vain satuja.
Täällä myös kohteliaasta lähestymisestä pitävä. Herrasmiehiä on edelleen, vaikka harvassa.
Osta itse kukkasi itselle ja tasa-arvoisena aikana miehen ei tarvi olla mikää naisen palvelija, tasa-arvossa antaminen ja saaminen pitää olla 50/50 molemminpuolista.
Vierailija kirjoitti:
Ei se aina ole näyteltyä. Herrasmiehet ovat vaan tosi harvinaisia. Olen samanlainen romantikko kuin sinäkin, mutta pakko oli olla realisti. En nimittäin itsekään ole sellainen hento ja hyvä neitokainen, jollaisiksi naiset kirjallisuudessa kuvaillaan. Eikä niissä kirjoissa kerrota ikinä, miten se kukkia tuova mies jättää sukkansa olohuoneen sohvalle tai likaisen astian pöydälle. Täydellistä miestä ei olekaan, pitää vaan löytää sellainen, jonka huonoja puolia pystyy vaan sietämään.
Tai on ilman ja nauttii elämästä täysillä!
Ehkei tuollainen ole kuitenkaan tätä päivää. Ei siinä tarvita kukkakimppuja, vaan ylipäätään toisen huomioon ottamista. Eli esimerkiksi vaihtaa autoni renkaat, tuo peiton, jos palelen tms. Arjen pieniä, mutta sitäkin rakkaampia tekoja. Onneksi mulla on tuollainen mies <3
Kaikki naiset toivovat tuota. Eihän muuten synny kiinnostusta mieheen.
Ystävilläni on jokaisella hyvät, naisia arvostavat miehet ja itsekin seurustelen sellaisen kanssa. Ei pidä tyytyä.
Nykyään nainen ei enää ole etuoikeutetussa asemassa, vaan joutuu itse pukemaan sukat ja työvaatteet ja poimimaan itse kukkansa ja pesemään sukkansa.
Minun on kerrottava sinulle totuus.
Romanttiset kirjat ja sellainen yliromanttinen rakkaus on oikeasti vain fantasiaa. Ei sellaista ole koskaan ollut olemassa.
Tervetuloa nykyaikaan kirjoitti:
Nykyään nainen ei enää ole etuoikeutetussa asemassa, vaan joutuu itse pukemaan sukat ja työvaatteet ja poimimaan itse kukkansa ja pesemään sukkansa.
Kyllä ne naiset on aina joutunut itse pesemään sukkansa ja lisäksi vielä ne miesten sukat. Että lässynlää vaan
Voiko sen varmemmin enää päätyä friendzonelle, kuin olemalla herrasmies...
Vierailija kirjoitti:
Ehkei tuollainen ole kuitenkaan tätä päivää. Ei siinä tarvita kukkakimppuja, vaan ylipäätään toisen huomioon ottamista. Eli esimerkiksi vaihtaa autoni renkaat, tuo peiton, jos palelen tms. Arjen pieniä, mutta sitäkin rakkaampia tekoja. Onneksi mulla on tuollainen mies <3
Mikäköhän tässä mun kommentissa oli alapeukutusta vaativaa? Oletteko kateellisia mun miehestä? No, syytä ehkä ollakin😁
Tuollaisen käytöksen pitäisi olla lähtökohtaisesti epäilyttävää, ja siinä muutenkin haisee epärehellisyys, jos tekee tuollaisia ylikorostettuja kliseisiä asioita ja eleitä.
Kyllä sellaisesta peruskäytöksestä näkee jo jonkin ajan sisällä, että millainen toinen on. Ja isompia ja pienempiä vikoja on lopulta jokaisessa
Oma mieheni tuo säännöllisen epäsäännöllisesti kukkia minulle. Ostaa myös pieniä lahjoja, tekee aamiaiset ja maksaa matkoja. Toki pesen sen sukat ja kalsarit myös, mutta aina ne kukat tuovat iloa ja väriä arkeen. Mieheni ei ole suomalainen.
Jostain syystä ne romanttiset elokuvat päättyy aina siihen romanttiseen kosintaan, alttarille tai ihan viimeistään hääyön viettoon. Koska se arki tulee niihinkin suhteisiin. Entisaikaanhan se kosiskelu on sitä paitsi ollut mitä suurinta feikkausta ja näytelmää. Lisäksi naisten edellytettiin olevan siveyden sipuleita ja miehet sai rampata piikatyttöjen pedissä tai ihan rehellisesti maksullisissa.
Fantasiamaailmaa tuollainen nimenomaan on. Ehkä ennen vanhaan mies toi kukkia ja pussaili kädelle, mutta vain koska se oli siihen aikaan tapana. Mitään syvempää tunnetta siinä ei välttämättä ollut takana.
Mikset ota kilttistä?