Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ihmisiä joilla pahoja mt-ongelmia mutta eivät suostu menemään lääkäriin?
22.04.2022 |
Tutulla pahat mt-ongelmat mutta ei suostu menemään lääkäriin, koska saisi mt-diagnoosin. Olen kysynyt mikä siinä on niin ongelmallista, ei ole vastannut, mutta muista hänen jutuistaan päätellen hän ei halua kuulua jotenkin heikkoihin ja epäonnistuneisiin, ehkä myös paranoiaa eli pelkää että "kaikki" saavat jotenkin puskaradion kautta tietää yms. Ihan hiton ärsyttävää seurata vierestä. Lääkitsee itseään alkoholilla ja mässäilyllä.
Kommentit (38)
Toki. Olen hyväksynyt, etteivät ikinä menekään, ellei jotain todella erikoista tapahdu. Eivät uskalla kohdata demoneitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Tuo leimautumisen pelko on yleistä.
Ja ihan aiheellista. Varsinkaan pienillä paikkakunnilla vaitiolovelvollisuutta ei noudateta. Tutkitusti monet mt-ongelmaiset kärsivät leimaantumisesta enemmän kuin itse sairaudesta.
En usko leimaantumisen pelkoon enää nykyään. Monilla ihmisillä on kaikenlaista ja mielenterveysongelmista puhutaan paljon. Ongelmia aiheuttaa yleensä ne, jotka eivät halua tai älyä hakea apua.
Tunnen. Hänellä on lisäksi fyysisiä sairauksia, mutta ei suostu niidenkään vuoksi menemään lääkäriin.
Koti hänellä on sekaisin, samoin raha-asiat. Arkisten asioiden hoidossa ja ymmärtämisessä ongelmia. Hän haluaisi erilaisia tukia yhteiskunnalta, mutta ei suostu päästämään ketään kotiinsa tilannearvion ja palvelutarpeen kartoittamiseksi.
Hän on ilmeisesti ollut vuosia aikaisemmin (olen tuntenut hänet vasta noin viisi vuotta) psykiatrisessa hoidossa, ja pelkää joutuvansa sinne uudelleen. Asuu niin pienellä paikkakunnalla, että jos teen huoli-ilmoituksen, pelkään että hän saa tietää minut tekijäksi, ja joudun raivon ja puhelinterrorin kohteeksi. Välillämme on 300 kilometriä.
En tiedä mitä tehdä. Hänellä ei ole puolisoa eikä lapsia, muuta sukua kyllä, mutta heitä en tunne ollenkaan ja hekin asuvat aika kaukana. Itse en ole hänelle mitään sukua.
Kun jättää myrkylliset ihmiset, alkaa kehitys.
En nyt varsinaisesti tunne, mutta pari kertaa vuodessa häneen törmää jossain julkisella paikalla.
Kyseessä on ihminen, joka tietää, että hänellä on mielenterveyden ongelmia, mutta hän on 100% varma siitä, että lääkärit ovat aiheuttaneet hänen ongelmansa. Hän kertoo tämän tarinansa jatkuvalla silmukalla aina, kun paikalla on kuulijoita.
Koska hän on varma siitä, että lääkärit ovat hänen ongelmansa aiheuttaneet, hän ei suostu hakemaan apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse adhd-testeihin ennen kuin olen ollut riittävän kauan päihteetön. Se taas on lähes mahdotonta, kun on vuosikymmenien ajan ehdollistunut erilaisille oireille ja samalla hommannut monenlaisia addiktioita. Kärsin siis päivästä toiseen oireiluista ilman järkevän elämän mahdollistamaa lääkettä. Kallonkutistajat taas yrittävät määrärä vääriä lääkkeitä, joten heistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pakko on siis rimpuilla päivä kerrallaan eteenpäin mielenterveysoireisena.
Täh? Mulle tehtiin kaiken maailman testaukset riippuvuuspsykiatrialla. Kumoutu aikaisemmat väärät diagnoosit ja täsmentyi nykyiset. Adhd ja asd "uutena".
Minä taas en pääse testeihin kuin vasta sitten, kun olen antanut muutaman kuukauden puhtaat seulat. En edes käytä mitään kovia päihteitä ja kannabístakin käytän vain noin kerran-pari viikossa vähäisen määrän, mutta näiden "älyköiden" mielestä se vääristää enemmän testejä kuin runsas kahvin kittaamiseni, sokeririippuvuuteni, ahkera tupakointini ja ryypätäkin saan vaikka kuinka, kun maksa-arvot eivät ihan pienestä kännäilystä vielä hetkauta. Yksikin kannabís-sätkä kuitenkin vääristää testiä mukamas niin paljon, että seula-kuukaudet lähtee aina uudelleen alusta. Olen jo luovuttanut testeihin pääsemisen suhteen.
Ihme, jos vielä olet hoidon piirissä. Yleensä yksi positiivinen tulos oikeuttaa laittamaan potilaan hoidon kokonaan vaakalaudalle.
Mitä tapahtuu jos olisit pari viikkoa kokonaan ilman hatsia? Vähäinen määrä 1-2 kertaa viikossa ei kuulosta niin pahalta, että kannattaisi luovuttaa tutkimuksiin pääsyn suhteen. Saisit vihdoin tarvitsemasi tutkimukset ja hoidon, elämä lähtisi rullaamaan ihan uusille urille. Monihan polttaa monta kertaa päivässä, vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse adhd-testeihin ennen kuin olen ollut riittävän kauan päihteetön. Se taas on lähes mahdotonta, kun on vuosikymmenien ajan ehdollistunut erilaisille oireille ja samalla hommannut monenlaisia addiktioita. Kärsin siis päivästä toiseen oireiluista ilman järkevän elämän mahdollistamaa lääkettä. Kallonkutistajat taas yrittävät määrärä vääriä lääkkeitä, joten heistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pakko on siis rimpuilla päivä kerrallaan eteenpäin mielenterveysoireisena.
Täh? Mulle tehtiin kaiken maailman testaukset riippuvuuspsykiatrialla. Kumoutu aikaisemmat väärät diagnoosit ja täsmentyi nykyiset. Adhd ja asd "uutena".
Minä taas en pääse testeihin kuin vasta sitten, kun olen antanut muutaman kuukauden puhtaat seulat. En edes käytä mitään kovia päihteitä ja kannabístakin käytän vain noin kerran-pari viikossa vähäisen määrän, mutta näiden "älyköiden" mielestä se vääristää enemmän testejä kuin runsas kahvin kittaamiseni, sokeririippuvuuteni, ahkera tupakointini ja ryypätäkin saan vaikka kuinka, kun maksa-arvot eivät ihan pienestä kännäilystä vielä hetkauta. Yksikin kannabís-sätkä kuitenkin vääristää testiä mukamas niin paljon, että seula-kuukaudet lähtee aina uudelleen alusta. Olen jo luovuttanut testeihin pääsemisen suhteen.
Ihme, jos vielä olet hoidon piirissä. Yleensä yksi positiivinen tulos oikeuttaa laittamaan potilaan hoidon kokonaan vaakalaudalle.
Mitä tapahtuu jos olisit pari viikkoa kokonaan ilman hatsia? Vähäinen määrä 1-2 kertaa viikossa ei kuulosta niin pahalta, että kannattaisi luovuttaa tutkimuksiin pääsyn suhteen. Saisit vihdoin tarvitsemasi tutkimukset ja hoidon, elämä lähtisi rullaamaan ihan uusille urille. Monihan polttaa monta kertaa päivässä, vuosikausia.
Olin minä parhaimmillani jo puolitoista kuukauttakin täysin raitis, mutta väärä aika ja väärä paikka ja poltin savut. Rehellisesti menin tyhmänä kertomaan asiasta riippuvuusvastaanotolla, vaikkei testit hälyttänytkään. Ei vaan kiinnosta enää edes asioida moisten "asiantuntijoiden" kanssa, kun joko pitävät minua tyhmänä, esittävät tyhmää tai ovat itse tyhmiä, kun antavat isomman merkityksen yksittäiselle kannabísretkahdukselle kuin päivittäiselle runsaalle kofeiinin, nikotiinin ja sokerin käytölle.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Hänellä on lisäksi fyysisiä sairauksia, mutta ei suostu niidenkään vuoksi menemään lääkäriin.
Koti hänellä on sekaisin, samoin raha-asiat. Arkisten asioiden hoidossa ja ymmärtämisessä ongelmia. Hän haluaisi erilaisia tukia yhteiskunnalta, mutta ei suostu päästämään ketään kotiinsa tilannearvion ja palvelutarpeen kartoittamiseksi.
Hän on ilmeisesti ollut vuosia aikaisemmin (olen tuntenut hänet vasta noin viisi vuotta) psykiatrisessa hoidossa, ja pelkää joutuvansa sinne uudelleen. Asuu niin pienellä paikkakunnalla, että jos teen huoli-ilmoituksen, pelkään että hän saa tietää minut tekijäksi, ja joudun raivon ja puhelinterrorin kohteeksi. Välillämme on 300 kilometriä.
En tiedä mitä tehdä. Hänellä ei ole puolisoa eikä lapsia, muuta sukua kyllä, mutta heitä en tunne ollenkaan ja hekin asuvat aika kaukana. Itse en ole hänelle mitään sukua.
Kotikäynti ei varmastikaan ole pakollinen hoidon saamiseksi. Jos hän on työkkärin asiakkaana, joutuu ennen pitkää typpiin/mopaan jossa sossu ja muutama muu alkavat kartoittamaan hänen tilannettaan, ohjaavat terveydenhuoltoon jos ja kun tarve huomataan. Toki parasta olisi päästä lääkäriin mahdollisimman pian, edunvalvonta tulisi varmaan myös kyseeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraan kyllä aika ajoin jonkin verran tämän maan poliittista toimintaa, ja etupäässä sitä mitä "investointi-ihmiset" yhteisen edun tavoittelussaan tekevät ... :(
Ne on sairauksia, jotka voidaan hoitaa.
Pitää olla ääliö halutakseen olla loppuikänsä sairas ja köyhä, se kun usein seuraa hoitamattomasta sairaudesta.
Kroonistuessaan kaikki taudit vaikeutuu.
T. Ex hullu jolla nykyään terveen paperit ja hyvä elämä. Ei stigmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te itse ylläpidätte mielikuvaa hoitamattomista hulluista, koska ylläpidätte sairauttanne.
Saanko arvata: valtaosa"miehiä". Oikeasti laiskoja pelkureita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse adhd-testeihin ennen kuin olen ollut riittävän kauan päihteetön. Se taas on lähes mahdotonta, kun on vuosikymmenien ajan ehdollistunut erilaisille oireille ja samalla hommannut monenlaisia addiktioita. Kärsin siis päivästä toiseen oireiluista ilman järkevän elämän mahdollistamaa lääkettä. Kallonkutistajat taas yrittävät määrärä vääriä lääkkeitä, joten heistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pakko on siis rimpuilla päivä kerrallaan eteenpäin mielenterveysoireisena.
Täh? Mulle tehtiin kaiken maailman testaukset riippuvuuspsykiatrialla. Kumoutu aikaisemmat väärät diagnoosit ja täsmentyi nykyiset. Adhd ja asd "uutena".
Minä taas en pääse testeihin kuin vasta sitten, kun olen antanut muutaman kuukauden puhtaat seulat. En edes käytä mitään kovia päihteitä ja kannabístakin käytän vain noin kerran-pari viikossa vähäisen määrän, mutta näiden "älyköiden" mielestä se vääristää enemmän testejä kuin runsas kahvin kittaamiseni, sokeririippuvuuteni, ahkera tupakointini ja ryypätäkin saan vaikka kuinka, kun maksa-arvot eivät ihan pienestä kännäilystä vielä hetkauta. Yksikin kannabís-sätkä kuitenkin vääristää testiä mukamas niin paljon, että seula-kuukaudet lähtee aina uudelleen alusta. Olen jo luovuttanut testeihin pääsemisen suhteen.
Ihme, jos vielä olet hoidon piirissä. Yleensä yksi positiivinen tulos oikeuttaa laittamaan potilaan hoidon kokonaan vaakalaudalle.
Mitä tapahtuu jos olisit pari viikkoa kokonaan ilman hatsia? Vähäinen määrä 1-2 kertaa viikossa ei kuulosta niin pahalta, että kannattaisi luovuttaa tutkimuksiin pääsyn suhteen. Saisit vihdoin tarvitsemasi tutkimukset ja hoidon, elämä lähtisi rullaamaan ihan uusille urille. Monihan polttaa monta kertaa päivässä, vuosikausia.
Olin minä parhaimmillani jo puolitoista kuukauttakin täysin raitis, mutta väärä aika ja väärä paikka ja poltin savut. Rehellisesti menin tyhmänä kertomaan asiasta riippuvuusvastaanotolla, vaikkei testit hälyttänytkään. Ei vaan kiinnosta enää edes asioida moisten "asiantuntijoiden" kanssa, kun joko pitävät minua tyhmänä, esittävät tyhmää tai ovat itse tyhmiä, kun antavat isomman merkityksen yksittäiselle kannabísretkahdukselle kuin päivittäiselle runsaalle kofeiinin, nikotiinin ja sokerin käytölle.
Yksityisellä neuropsykologilla ei tarvitse välttämättä edes kusta purkkiin (ainakaan jatkuvasti), ja kohtelu on muutenkin aivan eri luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse adhd-testeihin ennen kuin olen ollut riittävän kauan päihteetön. Se taas on lähes mahdotonta, kun on vuosikymmenien ajan ehdollistunut erilaisille oireille ja samalla hommannut monenlaisia addiktioita. Kärsin siis päivästä toiseen oireiluista ilman järkevän elämän mahdollistamaa lääkettä. Kallonkutistajat taas yrittävät määrärä vääriä lääkkeitä, joten heistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Pakko on siis rimpuilla päivä kerrallaan eteenpäin mielenterveysoireisena.
Täh? Mulle tehtiin kaiken maailman testaukset riippuvuuspsykiatrialla. Kumoutu aikaisemmat väärät diagnoosit ja täsmentyi nykyiset. Adhd ja asd "uutena".
Minä taas en pääse testeihin kuin vasta sitten, kun olen antanut muutaman kuukauden puhtaat seulat. En edes käytä mitään kovia päihteitä ja kannabístakin käytän vain noin kerran-pari viikossa vähäisen määrän, mutta näiden "älyköiden" mielestä se vääristää enemmän testejä kuin runsas kahvin kittaamiseni, sokeririippuvuuteni, ahkera tupakointini ja ryypätäkin saan vaikka kuinka, kun maksa-arvot eivät ihan pienestä kännäilystä vielä hetkauta. Yksikin kannabís-sätkä kuitenkin vääristää testiä mukamas niin paljon, että seula-kuukaudet lähtee aina uudelleen alusta. Olen jo luovuttanut testeihin pääsemisen suhteen.
Kahvi, alkoholi ym. mainitsemasi ei näy huumeseulassa, mutta kannabis näkyy. Ja joistain psyk. lääkkeistä ja adhd-lääkkeistä tulee ns. väärä positiivinen tulos seulassa ja pitää olla varma, että se johtuu lääkkeestä eikä huumeesta koska muuten oot sekakäyttäjä etkä sitoudu lääkehoitoon ohjeiden mukaisesti. Sun pitää antaa ne puhtaat seulat ensin, koska muuten labrassa näkyy koko ajan positiivinen tulos eikä voida tietää mistä se johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Hänellä on lisäksi fyysisiä sairauksia, mutta ei suostu niidenkään vuoksi menemään lääkäriin.
Koti hänellä on sekaisin, samoin raha-asiat. Arkisten asioiden hoidossa ja ymmärtämisessä ongelmia. Hän haluaisi erilaisia tukia yhteiskunnalta, mutta ei suostu päästämään ketään kotiinsa tilannearvion ja palvelutarpeen kartoittamiseksi.
Hän on ilmeisesti ollut vuosia aikaisemmin (olen tuntenut hänet vasta noin viisi vuotta) psykiatrisessa hoidossa, ja pelkää joutuvansa sinne uudelleen. Asuu niin pienellä paikkakunnalla, että jos teen huoli-ilmoituksen, pelkään että hän saa tietää minut tekijäksi, ja joudun raivon ja puhelinterrorin kohteeksi. Välillämme on 300 kilometriä.
En tiedä mitä tehdä. Hänellä ei ole puolisoa eikä lapsia, muuta sukua kyllä, mutta heitä en tunne ollenkaan ja hekin asuvat aika kaukana. Itse en ole hänelle mitään sukua.
Kotikäynti ei varmastikaan ole pakollinen hoidon saamiseksi. Jos hän on työkkärin asiakkaana, joutuu ennen pitkää typpiin/mopaan jossa sossu ja muutama muu alkavat kartoittamaan hänen tilannettaan, ohjaavat terveydenhuoltoon jos ja kun tarve huomataan. Toki parasta olisi päästä lääkäriin mahdollisimman pian, edunvalvonta tulisi varmaan myös kyseeseen.
Kiitos vastauksesta ja neuvoista. Hän on jo eläkkeellä. Väittää olevansa työkyvyttömyyseläkkeellä selän vuoksi, en tiedä onko totta, vai onko ihan normaalilla vanhuuseläkkeellä (on jo täyttänyt 65 vuotta). Vai onko työkyvyttömyyseläkkeellä pään vuoksi. Eläköitymiseen liittyvät kertomansa jutut muutama vuosi sitten eivät olleet johdonmukaisia nekään. Hänelle kuuleman mukaan maksettiin yhtä aikaa sekä täyttä työttömyyskorvausta että eläkettä, mistä koitui kovat jälkiverot, mikä suisti hänen taloutensa ahdinkoon. Ehkä tuo edunvalvonta olisi hyvä ratkaisu, mutta siihen hän ei varmasti suostu.
Vierailija kirjoitti:
Te itse ylläpidätte mielikuvaa hoitamattomista hulluista, koska ylläpidätte sairauttanne.
Saanko arvata: valtaosa"miehiä". Oikeasti laiskoja pelkureita.
Aika hyvä provo. Mutta ei, hyvin suuri osa mt-ongelmaisista ei valitettavasti todellakaan "parane". Nimittele heitä siinä sitten laiskoiksi. Hyvää iltaa.
Tämä " ystävä " on tekemässä itselleen vieraasta ihmisestä " HUOLi " ilmoitusta salaa. On siellä koti huonosti hoidettu. Kun tämä huolen aihe on jo eläkkeellä tietenkin kun on yli 65 vuotias. ja jaksaa täällä pohtia onko eläkkeellä selästään. Itse hä ei ystäväänsä auta , vaan kertoo hänen joutuneen pulaan kun tuli vahingossa veromätkyjä päällekkäisten työttämyyskorvausten vuoksi. Ja kehtaa ehdottaa aivan vieraalle ihmselle edunvalvonta.a Minuta hän vaikuttaa ikävälle ihmiselle, suorastaan selkäänpuukottaja. Olisi aika yllätys tulla 67 vuotiaana huostaanotetuksi. Myös kevyemmin voisi ihmistä auttaa, jos asuisi edes lähellä. Ei kannata asiotaan paljon puhua . Voi joutua laitokseen, kun ei ole imuroinut.
Hulluimmat tuntemani ihmiset ei todellakaan ole diagnooseja hankkineet. Ovat sairaudentunnottomia. Suhtautuvat yleensä myös toisten diagnooseihin vähätellen: ”Tarvitseeko sitä nyt väkisin leimautua?”
Mielestäni on hyvin lapsellista ajatella, että kun ongelman kieltää, sitä ei ole. Itseäni kiinnostaa henkikulta enemmän kuin leimat. Sitä paitsi diagnoosit leimaa koko ajan vähemmän. Omassa piirissäni psykiatrilla käyminen ei ole sen nolompaa kuin hammaslääkärillä käyminen.