****SYYSäipät2004***Weekend***

Jatketaan tähän!

Syy pino-hiljaisuuteeni: tietsikka meidän makkarissa nykyään... Sassa nukkuu meidän makkarissa matkasängyssä päikkärit joten päivä-pinoilu on jäänyt. Mies on menny iltasin hirmu aikasin nukkuun joten illallakaan en ole päässyt rauhassa pinoilemaan...



Mies tuossa yhtenä päivänä puhui et jos mulle kannettavan ostais. Juu, kyllä kiitos! Kun näkis vaan...



Teistä ei varmaan kukaan tartte pinnasänkyä? Laitoin myynti-ilmoituksen tuonne osta&myy -palstalle.Yks lupas tulla su kattoo,tänään laitto viestin että ovatkin löytäneet toisen...MUR.



Sunnuntaina lähden lasten ja mun äidin kanssa Puumalan reissulle. Mummo täyttää 88v ja muutenkin on pitäny pidempään mennä häntä tapaamaan ja lasten kasvua " näyttämään" ... Tiistaina sitten kotiin.



Huomenna pitkä päivä töissä. Tänään olin illan myös. Ihanaa vaihtelua! Ja hermolepoa kiukuttelevista ja riekkuvista ipanoista ;-)



Poitsu valvo yli yhteentoista. Mies oli kaivanu mun töissä ollessa kaapin kätköistä meidän vanhan Sega-pelilaitteen... Ja mä olin tarkoituksella sitä jemmannu vielä... ÄÄH!!!



Nyt täytyy joutua nukkuun, ysiin töihin...



Palataan illemmalla!





Kerppu

Mimmu, eikös vastakohdat täydennä toisiaan?? Oma äitini on yltiöpositiivinen ja miestäni haukun Ankeuttajaksi (hei kaikkihan on katsoneet Harry Potterit..). Minä en ole mikään imetysasiantuntija, lähinnä imetysfanaatikko, mutta uskon että lapsi saa aina tilaamansa määrän. Eli ei maito lopu. Kyllä se riittää lapsesi yötarpeisiin vaikkei hän päivällä maitoa tilaakaan. Millaiset fiiliksesi on päiväimetyksesi pois jäännistä?



Mari, kiva kun tulit taustalta, tulehan useammn! :-)



Ankkis, kiva oli lukea likinäköisenä hieman reilumpaa tekstikokoa.



Ynis ja Koko. Minäkin haluaisin nyt sitä Kokoa. Jotenkin kivan keväinen jos yhdistäisi sitä lilaa ja valkoista, melkein kuin keväinen krookuspenkki. :-) Viikonlopun irtiotossa parit ovat niin erilaisia. Mekin olemme olleet miehen kanssa reilu pian 3v sitten irrottelemassa. Jollei lasketa toissakesän alle 5h irtiottoa kaverin 30v pippaloihin.. Ja leffassa ollaan käyty kerran lakeuksilla ollessa. Olishan se irtiotto ihan kivaa, mutta näinkin menee ihan suht`koht hyvin. Lastenvahti palveluita ei ole meillä vain kovinkaan hyvin saamaksissa..



Rosa kiljuu, palailen..



Aavis, tunnustan kuulleeni jotain siivouskäsityksestä ennen sinun aikaasi..

Enkeli, josko keksisit jonkin muun konstin valmistautua pienopisen tuloon kun silityksen..



T@hti ja T-P minä myös tunustan että kellotan. Sini menee päikkäreille (jos suostuu niitä nukkua) klo 13 ja nukkumaan klo 21.



Äk, meilläkin tuuletetaan sänkyjä. Pölypunkithan viihtyy liian aikaisin pedatuissa sängyissä. ;-) Sängyt meilläkin on yläkerrassa ja en käytä päiväpeittoa. Mielestäni sänky on siisti, kun siinä on lasten pussilakana nätisti aseteltuna tai sitten aikuisten sängyssä meidän tuplaleveä peitto. Sänkyjen himoimuroijaksi ja tuulettajaksi tunnustautuu hän.. Pölypunkit on vain niin jaiks! Meilläkään ei silitetä oikeastaan juuri mitään. Ostan vain minulle ja lapsille silittämättä siistejä ja mies silittää joitain kauluspaitojaan itse. Narulle viikkkaankin pyykit suurellla huolellisuudella etten vain joudu silittämään..



T-P, kirkas veri tulee ihan peräaukon läheisyydestä kakkaan. Pystyisitköhän lisätä kuidun määrää ruuassa... Pakastevihannespusseja on monia erilaisia ja niitä meillä on tapana lisätä niin perunoiden, makaronien, riisien, nuudeleiden, linssien jne sekaan.



Äh, mitä kertoisin meidän navasta?? Tuntuu että on ikuisuus kun päässsyt viimeksi pinutumaan. Sallinette ranskalaiset viivat;

- Äitini syöpä on uusiutunut. Asia niin kesken ettei tioedetä missä on ja mitä tehdään. Olivat meillä pari päivää, äiti on virkeä mutta vatsa on kipeä. :-( Vaikka optimisti yritän olla, niin nyt alkaa olla jotenkin pahat ennakkoaavistukset.

- Sini on oppinut hurjasti uusia sanoja. Puhuu paljon 3. ja 4. sanan virkkeitä.

- Sini on pääasiassa ilman huosuja. Ei halua vaippaa. Pisavahinkoja tulee todella harvoin. Mutta jos Sini antaa laittaa housut jalkaan niin pissavahinko on taattu. Kummallinen lapsi! Niimpä Sini meillä pääasiasiassa viipottaa sukat jalassa ja paita päällä peppu paidan helman alta vilkkuen.

- Rosa siirtyi täysimetyksestä pulloon kertarykäisyllä. Sain sanoa kipakasti lääkärille että sain hormoonit maitovirran tyrehdyttämiseen. Päivystävä lääkäri (kandi) kun yritti epätoivon vimmalla saada minua neuvolaan imetystukea saamaan.. " Huoh"

- Sain askarreltua Sinille tapeetilla päällystetyistä pahvilaatikoista jääkaapin ja tiskialtaan. minusta oli hurjan kivaa askarrella jotain käsilläni ja Sini on leikkinyt kovasti minikeittiöllään. :-)

- Rosa nytkyttää itseään konttausasennossa ja saapi nähdä milloin neiti lähtee liikenteeseen.



Hyvää yötä!



Lila75, Sini 2v ja Rosa 7kk

Nekku nukkuu, samoin mies, ihanaa olla hetki yksin. Yö täynnä vessareissuja, odotan jo vauvan syntymää, et tästä pääsis..



Lilalle halaus, kunpa äitisi tilanne ei paljastuisi kovin huonoksi..



Äitikuu, muakin hymyilytti sun kuvaus! En mäkään imurointia rakasta, ois oikein kivaa, jos joku tekis sen mun puolesta.. Koittakaapa kaikki kuvitella tilannetta, että olette PUOLI VUOTTA koskematta moppiin tai imuriin kertaakaan...ja että roskia vilisisi silmissä (kerta viikkoon meillä ei tod. riitä ja se on ollu nyt tahti siivouksessa) ja ette vaan SAISI imuroida. Tulisko halu tarttua siihen rakkineeseen? Mulla on kyllä monet kerrat ollu oikein tuskainen olo, kun on vaan pitäny odottaa, että millon mies jaksaa imuroida. Kyl mulle sopisi, et siivooja tai joku täällä siivoisi, mutta kun näkee likaa/pölyä ja ei voi sitä itse poistaa ja Nekun lelut pyörii lattioilla, ei ole kivaa. Samoiten kärsin pinttyneen vessanpöntön katselemisesta. Sen pesu on ikävä kyllä todella supistelua aiheuttavaa touhua.. Mutta mutta, ei enää montaa viikkoa! :) Voin laíttaa teille sitten kuvan musta heilumassa mopin varressa mahoineni! :-D Tulipa vuodatus! Kiteytettynä siis, että rakastan siisteyttä, mutta en itse siivoamista, vaikka mun imurinkaipuu teksteistä sen kuvan saakin. Ja varmasti sitten kun töihin menee, ei oo mahdollisuutta samanlaiseen siisteysintoiluun..



Ilma näyttää harmaalta. Sadetta kai luvattu. Plääh. Nea on ihan intona vesilätäköistä. Mustakin on ihanaa pestä niitä hiekkaisia ja kuraisia vaatteita, yäk. Lisää hiekkaa, jota en voi imuroida! Kyllä kesällä oli helppoa, kun kengät vaan jalkaan ja ulos.



Ankkikselle ja miehelle toivon ihanaa matkaa! Voi kunpa mekin joskus. Todella joskus sitten, kun vauvakin kohta tulee ja näitä hoitajiahan täällä riittää.. :-/ Tekis kyllä hyvää.



Nyt jäi juttu kesken, Nea heräs, moi!



Enkeli1 ja Nea+minivauva rv34

Aavis, ne kaksi iloista naamaa varmasti on sen arvoisia, että kämppä on sotkuinen! :) Ihana anoppi sulla! On kyllä myös mullakin.



Saamuskan kämpän tila kuulostaa kovin tutulta! Samoin miehen siisteyskäsitys! Mutta onneksi olin kerran kylässä yhdellä tutulla jonka kämppä oli oikeasti vielä pahempi kuin meillä. Se lohdutti:)



Lila, KoKoista tosiaan löytyis sun lempiväriäkin! Kauppaan vaan:) Niitä silloin tällöin saa -20% alennuksellakin.



Minä eilen menin sänkyyn sen vikan viestin jälkeen suoraan ja aamulla en ollut edes selkeää mielikuvaa siitä. Taisin oikeasti nukahtaa heti, kun pää osui tyynyyn! Ennennäkemätöntä! Ihanaa!



Nyt taidan lähteä ulos koiran kanssa. Pitemmälle kävelylle tekee mieli. On jotenkin raihnainen olo ja jopa minä voin näköjään kaivata liikuntaa:)



T: Ynis

Tässä eilisethttp://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8527818&p=&mpage=4&tmode=…



Onpas ontuva otsikko. Pojat lähti parin kilsan päähän palauttaan leffaa ärrälle ja mun pitäs joutua kaupungille asioille. Siis omaa aikaa tiedossa. Iltapäivällä sitten pihahommia. Ostin vielä eilen lisää kukkasipuleita. Entisiäkin on mutta löysin niin ihania kerrottuja vaalean punaisia tulppaaneja. Pitää vaan repiä lisää tuota yhtä puskaa suurine juurineen pois.



Eilen sitten saatiin vihdoin oma sohva. Eihän sitä tarvinut odottaa kuin 5 viikkoa. Nyt on sitten olkkari jo pöytää vaille valmis. Tosin mattoihin kaipaisin punaista mutta tässä rahatilanteessa (=konkurssin partaalla) saa vanhat kelvata.



Kellottamisesta vielä. Meillä tosiaan elämää helpottaa (vaikkei aina ehkä kuulosta sille:)) tuo tarkka rytmeistä kiinni pitäminen. Sanoin miehellekin äsken kun lähtivät, että 12-12.30 välillä hyvä lähtä nukuttaan Onnia. Helpottaa meidän iltaa sitten kun kaikki tapahtuu suurinpiirtein " ajallaan" . Onni tekikin tänään historiaa. Lauantai aamuhan on hyvä aamu herätä kuuden aikaan mutta tänään heräs lähempänä puolta kasia. Tosin kaksi itkukohtausta yöllä. Oli ilta niin railakas kun oli mummulassa sen aikaa kun haettiin sohvat ja oli serkkunsa tullut sinne leikkimään. Pojilla oli kivaa! Halailivat ja pussailivat vähän väliä. Suloista.



Nyt mä oikeesti lähden. Pitää viedä kännykkäkin takuuta vastaan hoitoon. Sekoileen sen verran. Näytti olevan ihan 2-v takuu, joten eiköhän ne tuohon jotain parannuksia tee.



Oma napa paras napa vai miten se menikään...



Siivouksesta vielä. Minä oon kans tosi kova imuroimaan. Tykkään siitä hommasta kovasti ja imuroin lähes päivittäin. Joskus jää yksi jopa kaksi päivää väliin. Ja rikkaimuri laulaa sitten sitäkin useammin. En voi sietää muruja lattialla. Tavaroita yritän järkkäillä myös mutta sen suhteen olen vähän saamattomampi.



T-P

Lauantai. Mitä kaikkea sitä pitäisikään tehdä? Nooh, tosin olen jo (itseäni kehumatta), pessyt 3 koneellista pyykkiä, leiponut 3 pellillistä sämpylöitä, laittanut ruokaa ja lapsukaiset nyt jo nukkumassa. Mutta mutta, aina on se tekemättömien töiden lista niin äärettömän pitkä, ja valitettavasti se ei lopu, vaikka kuinka yrittää tehdä niitä... Ja tärkeä aamutiedotus; meillä noustiin taas kello 6. Mitenkähän aikaisin meillä sitten noustaan, kun kelloja siirretään taaksepäin. A-P-U-A!



Lila, jaksua äitisi tilanteeseen. Ja imetyksestä. Olinhan jo suunnitellut, että opetan Neitin pullolle. Jahkasin kuitenkin koko ajan ja se on niin helppoa työntää se tissi suuhun, niin pienokainen hiljentyy. Mutta sitten kun Neiti teki tämän päivätissilakonitse, se tuntuikin vähän pahalle. Kummallinen tuo ihmismieli :) Nyt ole jo kuitenkin ihan tyytyväinen, kun muutaman kerran Neiti ottaa imut päiväsaikaan ja yöllä ihan selvästi hakee sitä turvaa ja läheisyyttä... Tulipa sekavasti... Sanotaan, että imetyksen loppuminen alkaa olla ihan ok. Mutta olen ollut aina sitä mieltä, että imetys on jokaisen oma henkilökohtainen asia ja imettäminen ei tee kenestäkään parempaa äitiä. Jokainen äiti on paras äiti lapselleen!



Valmalle ja Motille parantumista.



Vielä siivoamisesta. Eihän kukaan luule, että olen joku neuroottinen siivoushullu? Ehei. Enkeli hyvin ilmaisi asian; myös minä pidän siisteydestä, mutta inhoan siivoamista. Imuriin on pakko koskea vähintään joka toinen päivä, koska kaksi koiraa = kaksinkertainen määrä karvoja ja hiekkaa! Ja jos lattialla on megapaljon roskaa, on Neitikin ihan roskainen ja sitten puklii, kun on työntänyt kuution soraa ja koirankarvoja suuhun... Minua ei niinkään pölyt haittaa, kunhan tavarat on paikoillaan.



T-P ja muut kellottajat. Myös minä pidän säännöllistä päivärytmiä tärkeänä. Harvoin ruoka- ja nukkuma-ajoista liisitään. Ja jos liisitään, seurauksena on ihan kamala kaaos ja kaksinverroin hankalampaaa kuin normaalisti.



Eli tässäpä tämä, eli ei mitään uutta asiaa.



Yritin keksiä Ynikselle niitä runoja, mutta ei pulppua... runosuoni siis.



Mimmu ja lapset x3

Ei kovin hyvin alkanut viikonloppu. Kävin koiran kanssa melkeen tunnin kävelyllä ja kotona vastassa on mies ja esikoinen vielä ilman mitään aamupesuja. Klo siinä vaiheessa jotain 10. Eli ruuanteot (ainekset kaupassa), ulkoilut yms. voi unohtaa jo heti paikalla. Tuli jo vängättyäkin miehen kanssa tästä viikonlopun vietosta, kun mun mielestä meillä on ollut jo liikaakin menoa viikonloppusin ja nyt kun ei ole, niin vois tehdä jotain lasten kanssa ja hoitaa kotijuttuja. Mutta, kun aina tulee jotain muuta ja tottakai tietokoneisiin liittyvää. Tällä kertaa anoppi ruikuttaa virustorjuntaa koneelleen. Mua käy hermostuttaa, kun ei voi missään vaiheessa keskittyä vaan omaan perheeseen, vaan aina tulee jotain muuta. Viikonloppuna ois myös kiva syödä jotain parempaa, mutta kun mitään ei suunnitella, niin kaupasta tuodaan einestä miehen toimesta.



En tiedä. Taidan tehdä uuden reissun kauppaan ja ostaa jotain illaksi ja hakea vaikka viinipullonkin. Toisaalta tekis mieli mököttää aiheesta, mutta toisaalta haluaisin oikeasti nauttiakin viikonlopuista.



Menen katsomaan mikä on tilanne. Muut istuu vielä ruokapöydässä, kun vasta syötiin.



T: Ynis



Ps. Mimmu, keksi vaan jotain:) Vielä olen hyvää tekstiä vailla.

eikä sen tarvi runo olla. Mikä vaan teksti kelpaa, kunhan ei ihan tylsän virallinen ole:)



T: Ynis

Olen ehdottomasti selkeän päivärytmin kannattaja. Olen sen vain kolmen lapsen kanssa huomannut, että kaikki sujuu niin paljon helpommin, kun syönnit ja nukkumiset tapahtuvat ajallaan. Esikoisen kanssa aikoinaan täytimme kokonaisen vihkon, kun pidimme päiväkirjaa, johon merkitsimme alle yksivuotiaan pojan nukkumiset ja syömiset. Sen jälkeen en vihkoja ole tarvinnut, mutta sitä on välillä hauska lukea (aika tarkkaan olin merkinnyt sinne syödyt soseet ja juodut maidot). Kun kaksi vanhinta lasta olivat pieniä tuntui päivärytmi tukipilarilta, joka piti kaiken kaaoksen kasassa. Saattoi äiti tarvita sitä ainakin yhtä paljon kuin lapset :) Jos nyt sitten rytmi jonain päivänä ei vain onnistu, ei sekään toki maailmaa kaada (esikoisen mielilausahdus jokin aika sitten " Ei se maailmaa kaada" ).



Antsa on päiväunilla, keskimmäinen lähti tyttökaverinsa luokse (historiaa: siis Tyttökaverinsa. Tytöllähän on ollut kavereina enimmäkseen poikia. Tämä tyttö asuu hiukan kauempana, joten mies vei keskimmäisen sinne). Esikoinen vikoo nyt, kun " ei ole mitään tekemistä" Kaverinsa eivät olleet kotona ja poika haluaisi tietokoneelle, mutta ilkeä äiti ei päästä, kun ei ole pelipäivä (perjantai tai sunnuntai). Mies lähti työpaikkansa järjestämälle mönkijäsafarille, jonka jälkeen luonnollisesti saunotaan ja syödään. Ei odotettavissa siippaa kotiin ihan alkuillasta siis...



Nyt olisi oikein hyvä aika imuroida, mutta eihän sitä voi nyt tehdä, ettei Antsa herää :)



No juu, lauantain jatkoja kaikille!



SM

Lilalle kovasti kovasti voimia äidin tilanteen kanssa! Voi, kunpa ennakkoaavistuksesi ei osuisi oikeaan ...



Tyttö uinuu, onneksi. Minä olen saanut hiukan siivottua (juu, vaikka sängyt saattavat jäädä petaamatta arkisin, niin olen myös tarkka siitä, että muutoin on siistiä).



Meillä oli kauppareissu from hell. Tyttö kuljetteli omia pikkukärryjään ja lateli sinne tavaraa, mitä minä osoitin että laittaa. Tärkeänä kulki kun oli oma tehtävä. Mutta sitten saavuimme mehuhyllyille ja koska pillimehut jäivät ostamatta, sai tyttö sen verran suuren raivarin että minäkin melkein sain samanlaisen kohtauksen. Hikihatussa raahaan paitsi omaa kärryäni, sitä tytön hylkäämää pikkukärryä ja samalla toisella kädellä roikkuu potkiva ja kirkuva pieni tyttö. Mä olin niin hikinen ja kyrsiintynyt kun tulimme vihdoin kotiin .... Minua ärsytti suunnattomasti kun muutamat mummelit loivat minuun sellaisia katseita että " etkö osaa lastasi kasvattaa" ja " onko pakko tulla tänne lasta huudattamaan" . Eräskin mummeli tahallaan plokkasi vielä tien kärryillään vaikka näki meidän varsin äänekkään ja raskaan karavaanin .... Että ottaa päähän tuollaiset asenteet. Onkohan niillä lapsia ollut ollenkaan -tai sitten ovat " aina olleet killteja eikä koskaan kiukutelleet" .



Minä kyllä myös pidän yllä aika tarkkaa rytmiä. Minustaki se helpottaa tosi paljon elämää ja olen huomannut senkin, että tyttö ihan kuin automaattisesti on ottanut tämän rytmin sisäiseen kelloonsa. Tietenkin tämä päiväkoti-elämäkin asettaa aika tarkat rytmit muutoinkin. Siellä kun kaikki tapahtuu varmaan vielä tarkempaa rytmiä noudattaen kuin kotona.



Ai mutta voisinhan mäkin jotakin syödä. Päätä särkee varmaan myös siksi, että verensokeri alkaa lähennellä heikkoja lukuja.



Vointeja kaikille!



Alli

Kuulostaa aivan kauppareissulta, jonka minäkin olen joskus kokenut :) keskimmäisen kanssa muistelen tehneeni muutamankin selliasen reissun ja Antsankin pikkukärryjä olen ainakin kerran rahdannut omien kärryjeni lisäksi. Voi että siinä tulee hiki!



SaaMa

Saldona kahdet juodut kahvit, toisen palan painikkeena kuiva 4 euron juustosämpylä. Yksi body ja d-vitskua. Siinähä sitä. Mutta sainpa olla kylillä. Niin ja kauppahallista ostin leipää ja savulohta. Se piti tehdä isän kanssa. Isä kun on viimeisten vuosikymmenten aikana viettänyt suurimman osan vapaa-ajastaan kauppahallilla tai siinä torilla, kaikki tuntee sen. Ja sille ei myydä sontaa. Sanoinkin isälle, että toivottavasti myyjät pisti mun naaman mieleen että saan yksinkin käydessä hyvää tavaraa:)



Tänään ei ole tullut verta kakan kanssa Onnilla. Eli siitä ei tarvi huolehtia. Kuituja on tällä hetkellä enemmän ruokavaliossa kuin yleensä. Jos näin voi sanoa. Saa aamuin illoin kaurapuuron (ennen iltaisin riisiä) ja mysliä ym. Ongelmana on kaikki vihannekset yms. Ne ei uppoa tällä erää ollenkaan. Nakkikeiton seassa olleet porkkanat sylki taitavasti pois suusta.



Kauppareissut. Meillä menneet vielä ihan ok. Tässä muutama kuukausi sitten oli Kalevan yleisön osastolla ihmiset kirjoitelleet tyyliin " johtuu huonosta kasvatuksesta, jos lapsesi saa kohtauksen karkkihyllyn kohdalla" . Pikkusen pisti raivostuttamaan!!! Kasvatushan se juu. No ehkä joo, kun yrittää pysyä tiukkana niin saahan niitä raivareita tuommonen pikkuinen. JOs vaan ostaa aina kun lapsi haluaa, niin itkuittahan siitä selviää.



Lilalle voimia äitisi tilanteen kanssa. Toivottavasti pahimmat pelot eivät käyt toteen.



Nyt muihin puuhiin.



T-P

Kröhöm, pitää nyt sen verran minunkin sanoa, etten tosiaankaan nauti siivoamisesta ja siivoan vain, koska siihen on tarvetta. Ei minun kaupunkiasunnossa ilman lasta tullut imuroitua kuin kerran viikossa-jos silloinkaan. Ja siis en vahtaa toisten asuntoja ja tunne oloani likaiseksi, vaikka tarpeemme siivota olisivatkin erilaiset;D Mulla on vaan aina ollut sellainen " pakkomielle" , että en osaa keskittyä ja tulee nuutunut olo jos kaikki on sekaisin. Kuten nyt, oikein huvittaa eilinen viestini kun katson taakseni. Motilla on " kaadan-kaikki-lelut-mutta-en-leiki-millään-kausi" . Plääh. Välillä pidämme " antaa-kaiken-kaaoksen-olla" -päiviä, mutta noin periaatteessa siisteys mielestäni helpottaa arkea.



En voi olla sanomatta, että en usko, että T@hti tarkoittikaan sitä, etteikö rytmit olisi tärkeitä, vaan sitä, että yrittää itse kuitenkin ottaa sillä lailla lunkisti ettei aivan kello kädessä hermostu, jos joku päivä ei asiat sujukaan ihan just nappiin, vaikka yrittäisikin. En minäkään tätä millään pahalla tarkoita, yritän vain kovin ontuvasti ilmaista alkuperäistä ideaa....Meillä välillä rytmit heittää, varsinkin jos anoppi hoitaa, koska Motti on niin innoissaan, ettei malta mennä päikkäreille. Siis asiat kyllä tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, mutta kaikki tapahtuu tällä hetkellä pari tuntia myöhemmin kuin pari viikkoa sitten. Näitä heittoja tulee silloin tällöin ja sitten miehen kanssa pätetään hyvä tilanne, jolloin rytmi käännetään takaisin.



Potilas heräsi...



Aavis ja Motti

Yritän kait ottaa aikaa takasin, kun on välillä niin pitkiä jaksoja ilman nettiä :))



En kuitenkaan liene lukenut pinoja kyllin tarkaan, kun en ollut nähnyt T@hden juttua rytmistä. Rytmijuttuni ei siis todellakaan ollut kannannotto ei-rytmikkyteen vain ennemminkin omia kokemuksia rytmistä (selittelee Saamuska, joka eri missään tapauksessa ole malliäiti millään saralla ;))



Ja omasta rytmistä pari sanaa: Mies antoi taas tänään minun venyä sängyssä yhteentoista. Heräsin toki kahdeksan jälkeen, kun Antsa tuli taputtelemaan: " Äitiii...hejätuuuus..uulos! (< ylös), mutta annoin silmäni vaipua kiinni, kun isi kantoi poikansa pois ja sulki oven perässään. Minä vain olen perusteiltani aamuntorkku, ei auta. Illalla olin sängyssä jo yhdeltätoista (toki hereillä kahteentoista, pitihän sitä kokeilla, josko Lundia vielä vaikuttaa ;)).



Antsa nukkuu vielä. Kun herää, lähden lasten kanssa käymään tuttavani luona (lupaan itselleni siivota huomenna).



SaaMa

Ei vaan, olen kyllä sitä mieltä myös, että rytmeistä on hyvä pitää kiinni. Minäkin luulen T@hden enemmän ajaneen sitä takaa, että kello kädessä ei kannata mitään minuuttiaikataulua pitää yllä. Puoli tuntia sinne tänne. Meillä viikonloppuisin meinaa lipsua rytmit pari tuntia eteenpäin. Edellämanattujen asioiden takia. Tänään ei pienempi tosin nukkunut päikkäreitä ollenkaan, vaikka sängyssään oli ainakin tunnin. Nukkuikin yöllä 12h, eli ehkä se riitti:)



Minä yritän ehkä eniten pitää kiinni iltatoimista ja nukkumaanmenosta. Ei saisi sänkyynmeno viikolla mennä missään nimessä yli kahdeksaan. Yleensä alotan iltapalan jo klo 19, jotta mies saa sen jälkeen viedä pesulle ja lapset ois sängyssä jo 19.30. Yleensä saa aamulla kuitenkin herättää tarhaan.



Lisää rytmien rikkomisesta. Minä en ymmärrä miestä ja mummoja, kun antavat lasten syödä välipalalla niin paljon kuin napa vetää. Nytkin ovat vasta välipalalla ja viilien jälkeen mussuttavat urakalla leipää. Onko ihme, jos ei iltaruoka taas maistu ollenkaan. Mulle ei, mutta ko. henkilöille yleensä on. Joskus kyllä viikonloppuna tehdää niin, että syödään iltaruoka sen verran myöhään, että iltapala sisältyy samalla siihen.



Pitäis mennä kauppaan... Mieskin oli sitä mieltä, kun ei saanut kaikkea vielä ostettua.



Tietääkö kukaan voiko poskiontelontulehdus olla suht oireeton? Räkä kirkasta (tosin jossain vaiheessa niistin paljon paksua keltaista ja vihreää) ja vähän niistelen enää. Silti alkaa tuntua posket ja otsakin vähän kipeiltä, flunssa jatkunut pari viikkoa. Hampaatkin sattuu, varsinkin jos kävellessä tms. tärähtelee.



T: Ynis

Tai no, lauantai-iltanahan pitäisi olla perheen kanssa kotona ja tehdä muuta kuin roikkua täällä. Mutta ei... Mies lähti sitten naapuriin saunomaan!!! En viitsinyt sitten itselleni ja esikoiselle ruveta saunaa lämmittelemään. Joteskin ei tunnu lauantailta kun ei edes ole saunassa käynynnä.



Pienet nukkuu jo. T ei taaskaan malttanut nukkua päikkäreitä kuin vajaan tunnin, oli sitten ihan sippi ja nukahti kerralla omaan sänkyyn puoli tuntia sitten. Neiti nukahti kanssa, tosin sai vähän kauemmin nukuttaa.



Tänään on muutenkin lipsunut tuo syömispuoli. Niin itsellä kuin myös taaperolla. T on mutustellut pitkin päivää lakua ja namuja, käytiin kaupassa ja siellä oli sellaiset lastenpäivät. Oli Puuha-Pete ja Pingviini, joka jakoi jätskiä. Joku nalle jakoi karkkipusseja. Onginnasta sai kanssa namuja. Lisäksi oli limpparimaistajaiset. Niin... kävele siitä sitten lapsen kanssa ohi, kun toinen oli niiiiiiiin innoissaan. No, pitää ottaa sitten viikolla tiukka linja, että ei mitään herkkuja.



Kaupassa käynnistä: meillä ei onnistu mitenkään, että antaisi T:n ottaa ne lasten pikkukärryt. Ehei. Poika istumaan ostosrattaisiin ja siinä pysyy. Muuten olisi koko kauppa ja puoli varastoa ihan sekaisin. Toistaiseksi ei ole edes yrittänyt pois kärryistä tai että olisi ollut vailla omia pikkukärryjä. Mutta tiedän, että sekin aika tulee vielä.



Olikohan minulla jotain muutakin, mutta kun en saa nyt päähäni...



Missä Kukkuu? Sano edes kukkuu...



Mimmu ja T 2v sekä Neiti tasan 9 kk + isoveli-esikoinen 10v

Tai siis sieltä juuri tulleena ja masu täynnä iltapalaa. Röyh.



Mietin jo aiemmin, että liukuiko tämä rytmikeskustelu väärille raiteille ja olin aikeissa tulla kirjoittamaan juuri mitä edellä kirjoitettu. En minäkään sitä ajatellut, että T@hti tarkoitti rytmeistä viis -asennetta. Tiedostan muuten sen, että annan varmasti toisinaan (ehkä aina?!?) aika kellontarkan kuvan meidän elämästä kun lasken yöunien pituuksia jne:) Mutta kunhan vaan jäsentelen niitä tänne. Yniksen tavoin mulle tärkein ehkä on tuo ilta. Meillä sängyssä pitää olla viimeistään 20.30. Toki poikkeuksiakin sattuu. Näin meillä sitten toivon mukaan nukutaan klo 21 ja yölle tulee riittävästi mittaa, ellei nyt herää kuudelta:) Voisihan sitä kokeilla joskus viedä jo aiemminkin sänkyyn. Tiedä vaikka nukkuisi pidempään.



Kauppareissuista vielä. Meillä pikku kaupassa käydessä Onni istuu aina ostoskärryissä. Kerran oli mummu käynyt Onnin kanssa ja Onni oli tyytävisenä työnnellyt omia kärryjään:) Ja ihan kiltisti oikeaan suuntaan. MInä en sitä riskiä ota, ettei kaikki sujuisikaan. Isossa marketissa autokärry takaa varman viihtymisen.



Nyt on pari päivää ollut Onnilla hyvinkin kiva vaihe. Puistostahan pitää lähteä valmistellen, että vielä yhdet isot vauhdit ja sitten lähdetään tai jotain muuta. Pari kertaa ollaan oltu jo pyörätiellä tulossa kotiin kun Onni on huomannut kysyä saisiko sitä vielä pyöriä sellaisessa pään sekoittavassa karusellissa vai mikä lie. Ja ihme kumma on tyytynyt kun olen sanonut, että ensi kerralla sitten. Sanoo vain " joo" ja jatkaa kottikärryjen työntämistä kohti kotia.



Tuokin on aika huvittava. Kottikärryt pitää ottaa mukaan ja sinne pannaan kala (hiekkakakkumuotti) ja traktori. Äitin pitää kantaa traktorin peräkärry ja yks auto mukana. Sitten ne asetellaan puistossa nätisti maahan ja mennään kiikkumaan. Niihin ei Onni edes koske puistossa ollessa. Mutta mukana niiden pitää olla:)



Saamuskalla ollut ihana aamu tänään! Ja epäilemättä ihana ilta eilen;) Siellä päinhän sitä taannoin oli enemmänkin tuollaista liikehdintää:)



Nyt menen sohvalle. Väsyttää ihan hulluna mutta en luovuta vielä ja mene nukkumaan.



T-P

Voin kuvitellla Enkelin tunteen kun täytyy vaan odotella että joku muu tekis - niin paljon helpompi olis tarttua imuriin. ja meillä ei miehellä minkäänlaista käsitystä siitä että tavarat voisi laittaa paikoilleen vaan kaikki jää siihen missä niitä tarvitaan.



Imetyksestä Ee söi lopuksi vain iltasin ja hyvin riitti. (olin töissä ja yöllä ei syöty).



Rytmeistä olen huono pitämään kiinni. syödään kun on nälkä ja nukutaan kun väsyttää. Nukkumaan kuitenkin illalla samaan aikaan paitsi viikonloppuna voi mennä myöhempään.



Lila toivottavasti äitisi tilanne ei ole huono



EE oli mummulla ja papalla yö kylässä ja tultiin AA:n kanssa hakemaan ja jäätiin nyt kanssa toiseksi yöksi. mies viettää laatuaikaa itsensä kanssa.



Aalla jonkin verran ihottumaa ja pulauttelua - pelkään allergiaa.



Mari ja poitsut