Liikunnanopettajien käytös 80-luvulla

Minua kiinnostaa tietää, mitä liikunnanopettajat vuosikymmeniä sitten ajattelivat liikuntatunneista? Tuliko koskaan huono omatunto siitä, että näitte lasten kärsivän esimerkiksi huutojaon takia? Tai kun hypättiin vaikka pituutta ja muut seisoivat hiekkakasan ympärillä katsoen, kun luokan surkein hyppääjä hyppäsi vain alle metrin? Ärsyttikö huonot ja lihavat oppilaat?

En voi uskoa, että kaikki liikunnanopettajat olisivat olleet ilkeitä. Miksi kuitenkin monet oikeasti halusivat nolata lapsia? Itselläni oli ala-asteikäisenä 3 liikunnanopettajaa iältään 30-60 ja kaikki heistä kohtelivat heikoimpia oppilaita huonosti.

Uskaltaako kukaan vanha opettaja, joka opetti myös liikuntaa, kommentoida?