Lue keskustelun säännöt.
En käsitä mikä minua vaivaa. Syön kuin sika, kulutan rahaa järjettömällä tavalla. Mikään ei kiinnosta.
22.04.2022 |
Passiivisuus vaivaa. Tehtäviä vaikea saada tehdyksi, en oikeastaan pysty tekemään mitään ollessani kotona. Mikään ei kiinnosta tarpeeksi. Se mikä kiinnostaa on "roskan" syöminen, rahapelien pelaaminen, sarjojen katselu, äänikirjat ja nukkuminen. Muut on vain pakotettua tekemistä eikä mitään mieltä ole oikein missään. Olen kuitenkin reipas ja ahkera tyyppi, masennukseen taipuvainen mutta kyllä minun asiani pitäisi saada hoidetuksi.
Aivan kuin eläisin unessa nyt. Pari viikkoa olen syönyt jäätävän paljon kaikkea ja epäterveellistä. Olen pelannut 500-700€ rahaa. Nukun, olen vain omassa kodissani ja jotenkin ihan mitään sanomaton. Ei edes hetkauta. Ennen olisin ollut vihainen itselleni mutta ei oikein liikuta, vähän ärsyttää ja odotan, että tämä menisi ohi.
Tiedän, että minun on kuitenkin pakko muuttaa nyt suuntaa.
Masennus on todettu, on lääkitys. En kuitenkaan vain ole kunnossa vaan jokin takkuaa olemisessani. Enkä edes tiedä mikä.
Luen kirjoja, joista saisin herätystä ja hetken ne auttavatkin. Yritän pitää toivoa yllä.
Olen kuitenkin outo, eksyksissä ja jumittunut. Tätä on kestänyt jo kuukausitolkulla, joskus mennyt paremmin ja taas huonommin. Sain sen masennuslääkityksen joka auttoi hetkeksi mutta kaksi viikkoa on ollut pelkkää alamäkeä nyt.
Tekisi mieli ravistella itseään ja huutaa, että herää nyt jo ja mene ulos, nauti! Herää!
Mutta olen jossain. Hankala saada yhteyttä perimmäiseen itseeni.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Heti alkuun disclaimer, että en ole mikään lääketieteen asiantuntija.
Mutta voisiko kyseessä olla aikuisiän ADD? Tuo riippuvuustaipumus ja vaikeus motivoida itseään saattamaan asioita kuntoon voisi viitata johonkin sen tyyppiseen.
Olen miettinyt myös kun onhan tämä oikeasti vuosia jatkunut. Siis taipumus riippuvuuksiin yms. Olen kuitenkin todella ahkera ja tunnollinen työelämässä. Lamaannun kotona ja olen jotenkin aivan saamaton. Nyt elämänvaiheiden myötä sitten tuo masennus on riippuvuuksien yms päälle tullut. Olen kuitenkin masentunut useita kertoja ennenkin. Riippuu aivan elämäntilanteesta. Olen kai aika herkkä ja samalla liian vahva. Joskus äitini sanoi, että minulla on pakko olla ADHD kun aika toimelias, kömpelö ja muistamaton osaan olla. On aika paljon vaikeuksia keskittymisen kanssa mutta toisaalta osaan myös olla erittäin keskittynyt ja saan ihan parhaimpia arvosanoja jos johon tosissani ryhdyn. Kiinnostus vaan kun tuppaa olemaan aivan nollaa ja aloittamisenvaikeus on tuskaa useimmiten vaikka tiedostan täysin, että on vain tehtävä. Ei pääni ainakaan mitenkään ihanteellinen ole mutta olen myös ajatellut, että olen myös normaali ihminen joka on reagoinut asioihin aivan kuten kaikki muutkin reagoisivat samassa tilanteessa. Vaikeita asioita mutta ehkä nämä vielä tulevat selvimmiksi joskus. :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kärsit riippuvuudesta. Riippuvuus voi olla roskaruokiin ja siihen pelaamiseen. Haet jatkuvasti mielihyvää, mikä kertoo että sinulla on riippuvuuteen taipuva persoonallisuus.
Ei tuo minusta siltä kuulosta vaan lähinnä aika tavalliselta masennukselta.
Dopamiinia ei saa normaalilla tavalla joten hakeutuu hankkimaan sitä tuollaisilla nopeilla keinoilla kuten ruoalla ja pelaamisella. Pitkäaikaisemmat projektit eivät jaksa innostaa koska niistä ei saa samaa tyydytystä muuten kuin silloin alkuvaiheessa kun se idea iskee.
Päihteidenkäyttöhän myös sotkee aivojen dopamiinijärjestelmää, joka johtaa sellaiseen tilanteeseen ettei nautintoa enää saa niin helposti ns. normaaleista asioista. Pitkäaikaiset projektit on suurimmalle osaa ihmisiä ainakin jossain määrin haastavia, ja ne usein vaativat sitä että pitää niin sanotusti ottaa itseään niskasta kiinni. Alkuinnostus kestää tosiaan ylensä vain ehkä joitain viikkoja jos sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Siis kun sinä saat nuo rahat tilillesi, niin mene heti kauppaan ja maksa laskut*
Ap
Passi oli mennyt vanhaksi eikä kasino antanut siirtää rahoja. Arvaat loput.
Onko kaikki fyysiset sairaudet suljettu pois? Itselläni oli samankaltaisia oireita, jotka laitettiin uupumuksen ja stressin piikkiin. Masennuslääkitystä tarjottiin, mutta en kokenut itseäni masentuneeksi, ainoastaan pohjattoman väsyneeksi ja flegmaattiseksi, joten en halunnut niitä syödä. Vointi oli melkoista vuoristorataa. Oli niitä "maanisia" päiviä, jolloin työpäivän jälkeen suoritin raivolla kotitöitä ja lähdin illalla lenkille. Uni ei tullut, kroppa oli levoton ja kireä, sydän hakkasi ja oli tosi ahdistava olo.
Sitten oli toisaalta niitä päiviä (tai on edelleen), kun en päässyt sängystä ylös. En jaksa edes jääkaapille hakemaan syötävää. Kroppa painaa tonnin, tuntuu ettei jaksa edes puhelinta pitää kädessä. Ei ole tippaakaan voimia tai energiaa. Noina päivinä itkeskelen paljon ja olo on kaikin puolin aivan järkyttävä.
Tämän p*skan kanssa olen tapellut vuosia, elämä valuu viemäristä. Vuosi sitten mulla todettiin struuma. Kilpirauhasarvot oli kuitenkin viitearvojen sisällä, joten asialle ri tehty mitään. Elin vuoden sumussa lisää. Nyt menin uudestaan lääkäriin ja sanoin, että nyt on pakko löytää tähän ratkaisu, koska oon jo menettäny elämästäni monta vuotta. Alettiin onneksi tutkia paremmin. Nyt epäillään hashimoton tautia, joka selittäisi aika lailla kaikki mun oireet. Se hyppyyttää kilpirauhasta vuorotellen liika- ja vajaatoimminnalla sekä aiheuttaa koko joukon mitä kummallisempia oireita.
Aivosumua, aloitekyvyttömyyttä, äärimmäistä väsymystä, masennusta, unettomuutta ja uniapneaa, lihoamista, sydämen muljahtelua ja tihentynyttä pulssia, hengenahdistusta, vatsaoireita, lihasheikkoutta, lihaskipuja, hiustenlähtöä, iho-ongelmia, you name it. Mulla on kaikki mahdolliset oireet. Lisäksi kilpirauhashormonia tarvitaan oikeastaan kaikkien elinten kunnolliseen toimintaan, joten siitäkin voi aiheutua kaikenlaista ongelmaa.
Odottelen parhaillaan, että saisin vihdoin lääkkeen ja pidän sormia ristissä, että lääkitys auttaa ja saan mun elämän takas. Mulla todettiin lisäks alhainen varastorauta, joka sekin voi aiheuttaa ton saman oirelistan, joten siihenkin pitää puuttua. Mutta epäilen ite suurimmaksi syylliseksi tuota kilpparia. Huonosti tuntuvat tunnistavan työterveydessä noita vaivoja, joten testit kannattaa itse pyytää. Aina ei ole kyse siitä masennuksesta, vaan kehon toiminnassa voi olla muuta vikaa. Itselläni on koko ajan ollut sellainen epämääräinen tunne, että mun kropassa ei toimi kaikki kuten pitäisi.
Mulla oli myös tapana syödä roskaruokaa siihen väsymykseen ja ahdistukseen. En saanut mitään tehtyä, opiskelut jäi, hyvä kun pystyin töissä käymään. Sieltäkin olin pitkillä sairaslomilla. Koti oli sotkuinen, makasin vaan sohvalla ja katoin netflixiä. Ajattelin, että jos elämä on tätä, niin en oo varma haluanko elää kovin pitkään. Oli niin suuri ahdistus ja turhautuminen siihen, että ei ollut elämää, en jaksanut mitään, mikään ei kiinnostanut, enkä saanut mistään hyvää mieltä (paitsi roskan syömisestä hetkeksi). Jos pakotin itteni lenkille, siis kävelylle tunniksi tai puoleksitoista, niin en jaksanut loppupäivänä tehdä mitään. Kauppareissu vei myös voimat. Töissä tsemppasin jollain ihme raivolla. Sen jälkeen menikin päivä tai kaks sängyssä.
Pitkän tarinan pointti on se, että kannattaa vaatia myös nuo tutkimukset, joilla suljetaan pois ne fyysiset syyt. Esim hashimoton tautia voi olla vaikea saada kiinni, jos struuma ei ole vielä kehittynyt ja satut mennä labroihin sellaisena päivänä, kun toiminta on ok tasolla, mutta älä luovuta. Lääkäreissä on myös eroja. Itsellä alkoi asiat rullaamaan, kun menin toiselle lääkärille, joka oikeasti otti oireeni ja niiden pitkän keston vakavasti, eikä ollut heti vaan laittamassa kaikkea masennuksen ja uupumuksen syyksi.
Heti alkuun disclaimer, että en ole mikään lääketieteen asiantuntija.
Mutta voisiko kyseessä olla aikuisiän ADD? Tuo riippuvuustaipumus ja vaikeus motivoida itseään saattamaan asioita kuntoon voisi viitata johonkin sen tyyppiseen.