Lue keskustelun säännöt.
Onkohan kukaan pyörtynyt synnytyksessään?
06.10.2006 |
Mulla oli lähellä, kun kipu vei kaikki mehut. Oli supistellut jo 15 tuntia säännöllisesti ja avautuminen oli ihan helvetin hidasta. En älynnyt pyytää edes ilokaasua (amme ja suihku oli testattu jo). Viimein, kun olin melkein tajuton (oksennellutkin paljon), olin 3 cm auki ja sain epiduraalin.
Se, mikä mua ottaa pattiin, on tää luomuvouhutus. Synnytykset kun on erilaisia. Joillakin supparit ei tunnu " juuri missään" ja joillakin ne vie suunnilleen koko elämän. Mut ei sais ottaa lievitystä... Huokaus!
Kommentit (5)
mutta otin kiitollisena vastaan kätilön ehdotuksen epiduraalista, mikään kun ei auttanut ja olin supistellut kivuliaasti jo kaksi päivää(ja yötä). Minusta se, että ottaa epiduraalin tai ei ota, ei ole mikään ihmisyyden mitta. Jokainen tavallaan ja sitä pitäisi kunnioittaa! Kivut ja koko synnytys ovat hyvin yksilöllisiä, kukaan toinen ei voi sanoa miten pitäisi/olisi pitänyt toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan luomuna jouduin synnyttämään, kun ensin oli liian aikaista ja sitten myöhäistä epiduraalin antaminen... synnytys kuitenkin kesti yli 15h, että kyllä siinä alkoi mehut olla lopussa.
noin vartti ennen ponnistusvaiheen alkamista. Ensin oksensin ja sitten lähti taju. Ei ollut kivunlievitystä joten siitäkään ei johtunut.
Hyperventilaatiosta taisi johtua, en hoksannut oikeaa ponnistussuuntaa eli vaikeaa oli. Muistan vieläkin kauhean pettymyksen tunteen, kun tulin tajuihini: eikö tää oo vieläkään ohi...
ekan synnytyksen jälkeen siinä vaiheessa kun olin siirtmässä osastolle. Luulin jaksavni siirtyä sängystä pyörätuoliin, jolla mennä osastolle, mutta minut vietiin sitten sängyssä sinne. Synnytys itsessään oli helppo ja nopea, hieman yli 4 h ja en tarvinut mitään lääkityksiä.