Lapsen kaveri hankaloittaa arkea
Vuosien varrella lapsilla on ollut vaikka minkälaista ystävää, kaveria, koulukaveria ja tuttua, mutta nyt ensimmäistä kertaa olemme tavanneet lapsen, joka ärsyttää meitä jatkuvasti teoillaan, asenteellaan ja kunnioituksen puutteellaan.
Toiseksi nuorimmaisen koulukaveri kun ilmestyy meille koulun jälkeen lähes joka päivä. Hän ilmestyy, vaikka on sovittu, ettei kavereita sinä päivänä. Kun hän tulee, hän häiritsee lapseni ja vanhempien lasten koulutöitä, mieheni töitä (etätöissä kotitoimistossa) ja herättää iltatähtemme päiväunilta. Hän ei millään lähde kotiin edes silloin kun on sovittu, että on aika lähteä ja on soittamassa lisäaikaa äidiltään, joka kanssa me emme saa puhua.
Olen suoraan sanottuna kurkkuani myöten täynnä sitä kaaosta, jonka tämä lapsi saa aikaan. Hän sotkee, villitsee, meluaa, ei noudata sääntöjä, vaatii välipalaa ja jos ei sitä saa (olemme lähdössä lasten harrastuksiin tms,), niin lapsi käy varastamassa itse keittiöstämme, kun esim. käyn vessassa, enkä ole juuri olohuoneessa.
Me emme ole tämän ekaluokkalaisen päivähoito. Kyseinen koulu tarjoaa iltapäivätoimintaa ekaluokkalaisille. Ei pitäisi olla meidän vastuullamme viihdyttää tätä muksua ja muuttaa muuta ohjelmaamme. Vaikka meillä on perheessämme useita jäseniä, ei se todellakaan tarkoita, että meidän kaapeillemme saa ylimääräinen mennä tyhjentelemään, kun siltä tuntuu. Sama poika on vienyt koulussa poikani kyniä, kumeja ja xylitol-pastilleja, mutta kuulma asialle ei voi tehdä mitään, kun poika "ymmärsi väärin" sen, että kynät ja kumit olivat vain lainaksi, eikä omaksi. Kyllä, voin ostaa uusia kirjoitusvälineitä ja hankin 2kg pastilleja, mutta edelleen, ne ovat meidän lapsillemme, ei koko luokalle.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Jos pojalle sanoo, ettei tänään leikitä, hän silti hengailee pihallamme/lähellä kotiamme pihalla. Hän on joskus sanonut, ettei saa mennä kotiin ennen aikaa X, joten viettää aikaa jonkun kaverin luona/koulun pihalla. Puheista päätellen äiti on pikkusisaruksen kanssa kotona, uusi vauva tulossa ja isompia sisaruksia löytyy, isä ei ole kuvioissa mukana, vaan asuu muualla. Hänen vanhempiinsa ei ole yhteyttä, kun pojalta ei numeroa saa, opettajalta ei tietenkään sitä saa yksityisen suojaamiseksi ja tämän lapsen vanhemmat eivät ole luokan sähköpostilistalla tai WhatsApp-ryhmässä. En siis voi sopia yhteisiä pelisääntöjä pojan äidin kanssa.
Kokemuksia vastaavasta? Mitä teitte/tekisitte?
Kommentit (39)
Tässä kiinnostaisi kuka päästää hänet ovesta sisään? Sinä? Miehesi?
Jos teillä on monta lasta, miten et osaa yhtä ekaluokkalaista saada kuriin?
Ihan ensimmäinen asia on, että kun lapsi seuraavan kerran ilmestyy ovelle, sanot tiukasti että haluat puhua hänen äitinsä kanssa ja käsket lapsen soittaa äidilleen siinä rappusella. Mitään tekosyitä tai vastusteluja et kuuntele. Kerrot että teille ei voi tulla enää ollenkaan, ellei siitä ole aikuisten kesken sovittu.
Sitten kun äiti on langan päässä, pyydät puhelimen, esittäydyt ja otat nämä asiat puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ole sinä nyt aikuinen ja ota napakka ote tähän asiaan. Lapsille voi ja pitää sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat. Lapsi ei ymmärrä vihjailua eikä kiertelyä. Ole suora ja tiukka, vaikka ääni olisikin ystävällinen.
(Lapsi on ovella)
- Ei, tänään meille ei voi tulla. Menepä nyt omaan kotiin.
(Lapsi jää hengaamaan pihallenne)
- Kuulepas Kaapo, NYT sun pitää lähteä omaan pihaan. Et voi jäädä tänne. Heippa!
(Tätä tarvittaessa niin monta kertaa että onnistuu)(Lapsi on teillä sisällä)
- Kaapo mä huomasin että otit tuon ilman lupaa. Tiedäthän että niin ei saa tehdä? Toisen kodissa ei IKINÄ oteta mitään ilman lupaa. Annapa se nyt takaisin.
- Kaapo, kohta on kello viisi ja silloin sun pitää lähteä kotiin. Viisi minuuttia ja sit sun pitää lähteä. No niin, nyt Kaapon pitää lähteä. Menepä Eelis nyt saattamaan Kaapo eteiseen. Heippa Kaapo!Opettajalle voi kirjoittaa asiasta sekä ilmoittaa huolen lapsesta, jos hänellä oikeasti ei ole asiaa omaan kotiinsa. Opettaja voi tehdä asiasta ilmoituksen tai vähintään keskustella lapsen huoltajan kanssa.
Tämä.
Meillä on monta lasta ja monenmoìsta koulukaveria on tullut nähtyä.
Eräs oli mt-ongelmaisen yh:n poika, joka ei osannut ollenkaan käyttäytyä, koska häntä ei oltu opetettu.
Poika oli joskus paljon meillä, kun jostain syystä ei ollut kotona hyvä olla.
Äidillä vaihtui miehet, isosisko kiusasi.
Pojalle meni oppi perille hyvin nopeasti.
Vieras käy ajallaan, talo elää tavallaan.
Nykyään poika on ihan toivottu vieras, käyttäytyy jo oikeinkin hyvin.
Hankkikaa sille lapselle apua sen sijaan että alatte räyhätä hänelle. Ekaluokkalainen on tosi pieni, ja voi vain kuvitella minkälaiset kotiolot hänellä ja sisaruksillaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tuon lapsen kotioloissa on jotain pahasti pielessä, eikä tuon lapsen hoito ja kasvatus todellakaan ole ap:n vastuulla. Ap:n kannattaakin tehdä rohkeasti lasu tuosta lapsesta niin sossut saavat sitten selvittää ongelmia. Sossulan kannattaa kertoa tuo kaikki tännekin kerrottu.
Lopetan varmaan kohta kokonaan kirjoittamisen kun ennakoiva korjaa aina sanoja väärin. Mutta siis kannattaa tosiaan tehdä se lasu.
OT, mutta tiedäthän, että sen ennakoivan tekstinsyötön saa pois päältä?
Lasu. Mun äiti teki vastaavan tyylisestä lapsesta lasun. Lapsi kierteli naapurustossa jo tosi pienenä. Oli yksinkertaisesti todella rajaton. Tai ehkä on vieläkin. Kerran kyseisellä paikkakunnalla oli kateissa lapsi. Valtakunnallisissa lehdissäkin oli juttua, kun lasta etsittiin. Olin sinä päivänä käymässä paikkakunnalla, ja kysyin ystävältäni, onko paikkakunnan FB-ryhmässä ollut lapsen nimeä, ja jos on, onko se XX. Olihan se, ja sama lapsi kyseessä. Oli mennyt kaverille yöksi kertomatta kenellekään.
Rohkeasti vain lastensuojeluilmoitusta kehiin, koska ei ikinä voi tietää, millaiset vanhemmat lapsella on. Saattaa olla nälissään, koska ei saa kotona ruokaa. On se kumma, kun vanhemmat antavat pienen lapsen olla kaiket päivät poissa kotoa. Ei pieni lapsi välttämättä uskalla kertoa kenellekään, ettei halua mennä kotiin.
Minkäköhänlaiset kotiolot tällä lapsella on... Voi olla, että kyse ei ole vaan lapsen asenneongelmasta, vaikka se tässä näkyvin ongelma oliskin
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tuon lapsen kotioloissa on jotain pahasti pielessä, eikä tuon lapsen hoito ja kasvatus todellakaan ole ap:n vastuulla. Ap:n kannattaakin tehdä rohkeasti lasu tuosta lapsesta niin sossut saavat sitten selvittää ongelmia. Sossulan kannattaa kertoa tuo kaikki tännekin kerrottu.
Luuletko, että tuo onnistuu ap:lta, joka on niin avuton ja säälittävä, ettei saa edes 7-vuotiasta pientä lasta toimimaan ohjatulla tavalla?
Lasu kannattaa tehdä. Mutta ei se ap:n ongelmaa ratkaise, ei lasu estä lasta ramppaamasta ap:lla. Ap:n pitää ihan itse ryhtyä jämäkäksi aikuiseksi, joka asettaa lapselle rajat.
Sen lapsen vanhempiin on saatava yhteys, jotta saatte aikaan pelisäännöt ja lasten kaveruus voi jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Kotioloissa saattaa olla jotain vikaa. Jotenkin tuttua toimintaa. Pikkuveljellä oli aikalailla samanlainen kaveri ala-asteella. Tuli todella usein meille suoraan koulun jälkeen ja lähti myöhään illalla kotiin. Kesälomillakin tuli aikalailla koko päiväksi. Joskus soitteli jo 7-8 kesäaamuisin, voisiko tulla leikkimään. Huomattiin, että kyseinen henkilö vakoili pihan lähettyvillä, milloin pikkuveli oli tulossa kotiin.
Lapsuudessani 80-luvulla tuo oli ihan tavallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti tuon lapsen kotioloissa on jotain pahasti pielessä, eikä tuon lapsen hoito ja kasvatus todellakaan ole ap:n vastuulla. Ap:n kannattaakin tehdä rohkeasti lasu tuosta lapsesta niin sossut saavat sitten selvittää ongelmia. Sossulan kannattaa kertoa tuo kaikki tännekin kerrottu.
Samaa mieltä. Tehkää lasu. Lapsi ei todennäköisesti saa kotona ruokaa eikä ole aikuista paikalla. Vastaan on tullut vastaavanlaisia lapsia ja kotona on sitten ollut väkivaltaa, nälkää ja päihdeongelmia. t: sossu
Alapeukku tuosta "t: sossu". Muutkin osaavat ja tietävät asioita. Ei tarvi olla alan "ammattilainen".
Sitten ihmetellään, miksi opettajat uupuvat ja valittavat paljosta työstä. '
Juuri tästäKIN syystä. Tämä asia ei kuulu opettajalle minkään vertaa. Tapahtuu vapaa-ajalla kououn jälkeen jonkun perheessä.
Yhteystietoja en voi antaa. Toki halun yhteydenotosta voin välittää, ja niin olen joskus tehnytkin.
Lasuja en tee toisten lapsista jonkun toisen vanhemman puheiden perusteella. Tehköön itse.
T: opettaja (ei 24/7 oppilaidensa kasvattaja)
Kysy kaverilta mitkä on vanhempasi nimet, ja kotiosoite. Jos ei kerro, heitätä pellolle kotoanne. Oltava jyrkkä! kun kertoo vanhempien nimet etsit fonectan sivuilta puh.numerot, tai facebookista otat yhteyttä. Sanot että kerran viikossa saa jatkossa tulla, ja ei selittelyjä miksi. Ja kerrot että jos useemmin tulee niin et avaa ovea. Et anna poikasi avata ovea. Tai voit mennä ovelle sanot teillä on perhemenoja ja perheasioita että on paljon tekemistä. Ei voi tulla. Otat avaimen pois pojaltasi niin ettei kaveri voi hyväksikäyttää avainta ja tulla poikasi mukana. Vain sinä avaat oven eikä kaveri tule koska teillä on perhemenoja ja tekemistä. Homma loppuu kun olet jyrkkä. Vain kerran viikossa.
No menisin ovelle puhumaan hänen äidille, tai sitten oppisin vaan laittamaan kunnon rajat. Ei omassa kodissa saa joku vieras lapsi määräillä. Ole jämptimpi. Mitä itse olen lasten hoitamisesta jotain oppinut, on että ne puskee rajoja minkä pystyy.
Itsellä oli vähän sama juttu, en viihtynyt kotona koska äiti oli aina pahalla tuulella ja halusi että olen pois tieltä. Mitään päihdeongelmia ei koskaan ollut, ja ruokaa kyllä sai, mutta tuo oli se ilmapiiri kotona. Omat vanhemmat aina mielellään laittoi mut kulkemaan kouluun muiden autokyydeillä tai heille olisi ollut ihan ok että vietin joka iltapäivän kavereilla. Se on jonkinlaista kyvyttömyyttä ja itsekkyyttä heiltä. Minä olin vain lapsi, en oikein osannut itse hoksata ettei se ole ok. Eli nyt vanhempiin yhteys, vika ei ole lapsen varsinaisesti. Mutta tottakai se rajattomuus ärsyttää ja sinun pitää olla jämpti, mutta muista että syy on lopulta hänen vanhemmissaan.
Ovi lukkoon ja ovikello äänettömälle.