vl-äidit, kysymyksiä teille.
En toivo kysymyksieni innostavan provoja!!!!!!!!!!
Teillä vl-äideillä, kun on monta lasta jopa 10-15, voitteko aivan tosissaan sanoa jaksavanne?
Miten kerkeätte huolehtia kaikista lapsistanne?
Itselläni on 5 lasta ja nyt tuntuu, etten jaksaisi yhtään enempää. Aikasemmin suunniteltiin mieheni kanssa, että lapsia saa tulla niin monta, kun on tullakseen. Nyt itselläni alkaa mieli muuttumaan.
Kommentit (2)
Itse en tohdi muuta apua pyytää kuin mieheltäni. Hän kyllä auttaakin mukisematta. Anoppi ja appiukkokin auttelevat minkä jaksavat. Hekään eivät ole vl:sia, mutta ovat tyytyväisiä, kun emme laske lapsien tuloa. Kumpikin heistä ovat isoista perheistä. Itse koen niin vaikeaksi ajatellakaan ehkäisyä tai estää lapsien tuloa. Olen myös kokenut 2 keskenmenoa. En ehkä ajattele samoin kuin lestadiolaiset, mutta mielestäni ei niitä lapsia tulisi, jos ei olisi tarkoitus.
Ehkä tämän viidennen synnytys jätti minulle traumoja ja sekin sitten väsyttää edes ajattelemaan uusia. Kaikki synnytykseni ovat olleet helppoja, mutta kaksi viimeistä erittäin nopeita. Viimisin oli syntyä matkalla sairaalaan. Tai olisikin syntynyt, jos olisin uskaltanut ponnistaa, kun tunne kyllä oli, että ponnistuttaa.
Itse olen kotona lasten kanssa, niin kerkeämme askartelemaan ym. tekemään päivittäin.
Ehkä stressaa, kun täälläpäin ei ole muita pienten lasten äitejä lainkaan. Lestadiolaisia kyllä on noin 10kilometrin päässä, mutta en tunne heistä ketään.Aika yksinäistä elämää tämä on, kun on lapsia.
[/quote]
Olen itse vl-äiti. itselläni muutama lapsi tällä hetkellä ja lisää odottelen. ..keskenmenojakin kokeneena voin todella sanoa odottelevani ja saavani lapset lahjana.
...kotonani on 14 lasta. muistan, että isompia lapsia ja isää tarvittiin usein auttamaan äitiä. ja oli usein muutakin kodinhoitoapua. ei mekään olla yliäitejä ja yli-ihmisiä. kaikki uupuu ja saakin uupua, mutta silloin saa myös pyytää apua. meille vertaistuki on aivan todella tärkeää. usein kokoonnummekin sisariltoihin jakamaan olojamme iloineen ja suruineen.
en voi yleistää tätä kaikkien vl-äitien kohdalla, mutta itseäni on auttanut paljon se etten yhdy jokaiseen risaukseen ja vempeleeseen joka lapselle pitäisi hankkia vaan pyrin ennemminkin antamaan aikaa ja rakkautta. vaikkakaan en laatuaikaa- inhoan tuota sanaa. vaan sitä tuiki tavallista samanlaistakin arkea päivästä toiseen. joka ei tarkoita aamusta iltaan neljän seinän sisällä oloa. vaan ulkoilua, askartelua ja muuta tavallista touhaamista. sen olen huomannut olevan lapsille tärkeää.
...mutta muistathan sinäkin välillä hoitaa myös itseäsi? ja antaa itsellesi aikaa... voithan pyytää apua kotihommiin. 5lapsen kanssa niitäkin on paljon-
-aika sekava vastaus, toivottavasti sait jotain.