Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yksi lapsista ei halunnut 18-vuotiaana ajokorttia, pitääkö minun nyt vielä monen vuoden jälkeen kustantaa se?
20.04.2022 |
Kolmesta lapsesta kahdelle maksettiin kortti, tämä keskimmäinen ei sitä halunnut. Nyt 23-vuotiaana on sitä mieltä, että hänellekin pitäisi maksaa. Mitä mieltä olette? Minusta se mahdollisuus oli ja meni, ja nyt aikuisena hän on omillaan tässäkin asiassa.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskolleni maksettiin autokoulu. Itse ajoin kortin vasta 24-vuotiaana, ja maksoin sen kyllä itse, vaikken nuorena saanut mitään vastaavaa rahasummaa.
Isä kyllä halusi vähän osallistua, maksoikohan satasen-pari. Mutta mielestäni se oli siinä vaiheessa oma menoni, en odottanut koskaan rahallista apua muihinkaan hankintoihini.
Onko teillä muutenkin sellainen perhe, jossa siskosi tarvitsee kaikenlaista, sinä et tarvitse koskaan mitään. Ja vanhemmat hyveellisinä julistavat, että meidän lapsia autetaan kaikessa tarpeellisessa?
Sellaiseen tottuu ja kasvaa, ja epäreiluuden tunne tulee vasta myöhemmin, varsinkin jos homma vaan pahenee kun vanhemmat ja sisarukset saavat lisää ikää. Itse havahduin siinä kohtaa, kun varhaiskeski-ikäinen siskoni ”tarvitsi” 180 m2 perheasunnon Helsingissä. Minä en tarvinnut mitään, koska minulle riitti sataneliöinen itse hankittu kämppä, josta oli iso laina. Lainankin kanssa pärjäsin, koska olen kuulemma niin taitava raha-asioissa. Siskoparkaa taas piti auttaa, kun se tarvitsi esimerkiksi vuosittaiset lomamatkansa eikä se siksi voinut ottaa isoa lainaa.
Ei sillä, pidän kodistani ja todellakin pärjäämme lainan kanssa. Mutta ymmärrätte varmaan, mikä tuossa hiertää. Jos perheessä on lapsi, joka ”ei tarvitse” samoja tai yhtä kalliita asioita kuin muut lapset, kyse voi olla myös siitä, että vanhemmat eivät oikeasti haluakaan panostaa siihen näkymättömään lapseensa. Häntä sitten ohjataan voimaantumaan itse pärjäämisestään ja vähemmällä pärjäämisestään. Vaikka ei siinä oikeasti ole mitään sankarillista, se on vaan pelkästään epäreilua.
No tavallaan :D Paitsi äiti on niin pienituloinen, että minä autan häntä rahallisesti, en ole koskaan saanut taloudellista apua siltä suunnalta. Sisko on taloudellisesti ihan yhtä kehnossa jamassa. Itse pärjäilen aika kivasti, kun olen oppinut tekemään töitä sen eteen, mitä haluan ja tarvitsen. Mieluummin valitsin tämän polun kuin siskoni, vaikka saikin joskus lapsena tai nuorena enemmän kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko ei ole maksaa, mutta minä maksaisin tasapuolisuuden nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskolleni maksettiin autokoulu. Itse ajoin kortin vasta 24-vuotiaana, ja maksoin sen kyllä itse, vaikken nuorena saanut mitään vastaavaa rahasummaa.
Isä kyllä halusi vähän osallistua, maksoikohan satasen-pari. Mutta mielestäni se oli siinä vaiheessa oma menoni, en odottanut koskaan rahallista apua muihinkaan hankintoihini.
Onko teillä muutenkin sellainen perhe, jossa siskosi tarvitsee kaikenlaista, sinä et tarvitse koskaan mitään. Ja vanhemmat hyveellisinä julistavat, että meidän lapsia autetaan kaikessa tarpeellisessa?
Sellaiseen tottuu ja kasvaa, ja epäreiluuden tunne tulee vasta myöhemmin, varsinkin jos homma vaan pahenee kun vanhemmat ja sisarukset saavat lisää ikää. Itse havahduin siinä kohtaa, kun varhaiskeski-ikäinen siskoni ”tarvitsi” 180 m2 perheasunnon Helsingissä. Minä en tarvinnut mitään, koska minulle riitti sataneliöinen itse hankittu kämppä, josta oli iso laina. Lainankin kanssa pärjäsin, koska olen kuulemma niin taitava raha-asioissa. Siskoparkaa taas piti auttaa, kun se tarvitsi esimerkiksi vuosittaiset lomamatkansa eikä se siksi voinut ottaa isoa lainaa.
Ei sillä, pidän kodistani ja todellakin pärjäämme lainan kanssa. Mutta ymmärrätte varmaan, mikä tuossa hiertää. Jos perheessä on lapsi, joka ”ei tarvitse” samoja tai yhtä kalliita asioita kuin muut lapset, kyse voi olla myös siitä, että vanhemmat eivät oikeasti haluakaan panostaa siihen näkymättömään lapseensa. Häntä sitten ohjataan voimaantumaan itse pärjäämisestään ja vähemmällä pärjäämisestään. Vaikka ei siinä oikeasti ole mitään sankarillista, se on vaan pelkästään epäreilua.
Hienoa analyysiä tässä ja totta monessa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskolleni maksettiin autokoulu. Itse ajoin kortin vasta 24-vuotiaana, ja maksoin sen kyllä itse, vaikken nuorena saanut mitään vastaavaa rahasummaa.
Isä kyllä halusi vähän osallistua, maksoikohan satasen-pari. Mutta mielestäni se oli siinä vaiheessa oma menoni, en odottanut koskaan rahallista apua muihinkaan hankintoihini.
Onko teillä muutenkin sellainen perhe, jossa siskosi tarvitsee kaikenlaista, sinä et tarvitse koskaan mitään. Ja vanhemmat hyveellisinä julistavat, että meidän lapsia autetaan kaikessa tarpeellisessa?
Sellaiseen tottuu ja kasvaa, ja epäreiluuden tunne tulee vasta myöhemmin, varsinkin jos homma vaan pahenee kun vanhemmat ja sisarukset saavat lisää ikää. Itse havahduin siinä kohtaa, kun varhaiskeski-ikäinen siskoni ”tarvitsi” 180 m2 perheasunnon Helsingissä. Minä en tarvinnut mitään, koska minulle riitti sataneliöinen itse hankittu kämppä, josta oli iso laina. Lainankin kanssa pärjäsin, koska olen kuulemma niin taitava raha-asioissa. Siskoparkaa taas piti auttaa, kun se tarvitsi esimerkiksi vuosittaiset lomamatkansa eikä se siksi voinut ottaa isoa lainaa.
Ei sillä, pidän kodistani ja todellakin pärjäämme lainan kanssa. Mutta ymmärrätte varmaan, mikä tuossa hiertää. Jos perheessä on lapsi, joka ”ei tarvitse” samoja tai yhtä kalliita asioita kuin muut lapset, kyse voi olla myös siitä, että vanhemmat eivät oikeasti haluakaan panostaa siihen näkymättömään lapseensa. Häntä sitten ohjataan voimaantumaan itse pärjäämisestään ja vähemmällä pärjäämisestään. Vaikka ei siinä oikeasti ole mitään sankarillista, se on vaan pelkästään epäreilua.
No tavallaan :D Paitsi äiti on niin pienituloinen, että minä autan häntä rahallisesti, en ole koskaan saanut taloudellista apua siltä suunnalta. Sisko on taloudellisesti ihan yhtä kehnossa jamassa. Itse pärjäilen aika kivasti, kun olen oppinut tekemään töitä sen eteen, mitä haluan ja tarvitsen. Mieluummin valitsin tämän polun kuin siskoni, vaikka saikin joskus lapsena tai nuorena enemmän kuin minä.
Ymmärrän tilanteen, ja olet valinnut hyvin. Meillä tilanne on erilainen kuin teillä, vanhemmat ovat varakkaita ja siskolla on ihan samat tulot kuin minullakin. Minäkin hyväksyisin siskon auttamisen, jos kyseessä olisi vaikka köyhä yksinhuoltaja. Tosin on sekin minusta vähän epäreilua, jos jotakuta autetaan sinänsä kyllä tarpeeseen, mutta jatkuvasti lähinnä siksi, että hän ihan tahallaan hankkiutuu avun tarpeeseen. Tyyliin käyttää viimeiset rahat lomamatkaan ja sitten pummii äidiltä ruokarahaa.
En kyllä selvästi yli 20-vuotiaana enää kehtaisi pyytää vanhempiani maksamaan ajokorttia minulle. Siskolleni he maksoivat, kun hän täytti 18 vuotta, mutta itse en korttia halunnut. En edes tiedä, kuinka paljon kortti maksoi, enkä siis vaatinut itselleni samaa summaa rahana tms. Outo ajatus. Jos itse kieltäydyn jostain, millä oikeudella minä vaadin sitä itselleni vuosia myöhemmin. Vanhempanikin ovat jo eläkkeellä.
En ollut tullut ajatelleeksi, että oma näkemykseni olisi jotenkin poikkeuksellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä selvästi yli 20-vuotiaana enää kehtaisi pyytää vanhempiani maksamaan ajokorttia minulle. Siskolleni he maksoivat, kun hän täytti 18 vuotta, mutta itse en korttia halunnut. En edes tiedä, kuinka paljon kortti maksoi, enkä siis vaatinut itselleni samaa summaa rahana tms. Outo ajatus. Jos itse kieltäydyn jostain, millä oikeudella minä vaadin sitä itselleni vuosia myöhemmin. Vanhempanikin ovat jo eläkkeellä.
En ollut tullut ajatelleeksi, että oma näkemykseni olisi jotenkin poikkeuksellinen.
Eiköhän tuossa ole avainsanat nuo ”vanhempani ovat jo eläkkeellä”. Ihan eri juttu kuin jos olisit huomannut opiskeluaikana sittenkin tarvitsevasi sen ajokortin.
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko" Helsingissäkin yksityissaastutinta?
Mistä päättelet ap:n 23-vuotiaan lapsen asuvan Helsingissä? Aloituksessa ei ainakaan kerrottu mitään asuinpaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hullu kysymys, tottakai maksaisin. Ja maksankin molemmille kortit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko" Helsingissäkin yksityissaastutinta?
Mistä päättelet ap:n 23-vuotiaan lapsen asuvan Helsingissä? Aloituksessa ei ainakaan kerrottu mitään asuinpaikasta.
Onko järkevää olettaa, että 23-vuotias ihminen asuu loppuelämänsä Helsingissä? Vaikka ei tarvitsisi autoa juuri nyt, ajokortti voi olla silti tärkeä investointi tulevaisuuteen. Vähän vaikea muuttaa vaikka työn perässä pohjoiseen, jos ei ole vielä edes ajokorttia. Miten pääset autokouluun, millä kuljet työmatkat ja kauppareissut sen aikaa kuin autokoulu kestää? Entä jos on talvi ja pitäisi heti paikalla osata ajaa lumisilla, jäisillä ja pimeillä teillä ehkä lapset kyydissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opeta itse lapsesi ajamaan. Me opetettiin kaikki kolme, eikä tullut kalliiksi. Pääsivät inssit läpi heti ensimmäisellä, koska olivat jo ajaneet vuorotellen kaikki perheen yhteiset ajomatkat, kauppareissut sun muut eli ajokokemusta oli ehtinyt kertyä paljon enemmän kuin autokoululaisilla.
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko" Helsingissäkin yksityissaastutinta?
Miten ajokortti saastuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko" Helsingissäkin yksityissaastutinta?
Mistä päättelet ap:n 23-vuotiaan lapsen asuvan Helsingissä? Aloituksessa ei ainakaan kerrottu mitään asuinpaikasta.
Onko järkevää olettaa, että 23-vuotias ihminen asuu loppuelämänsä Helsingissä? Vaikka ei tarvitsisi autoa juuri nyt, ajokortti voi olla silti tärkeä investointi tulevaisuuteen. Vähän vaikea muuttaa vaikka työn perässä pohjoiseen, jos ei ole vielä edes ajokorttia. Miten pääset autokouluun, millä kuljet työmatkat ja kauppareissut sen aikaa kuin autokoulu kestää? Entä jos on talvi ja pitäisi heti paikalla osata ajaa lumisilla, jäisillä ja pimeillä teillä ehkä lapset kyydissä?
Maksaisin kortin, koska elämästä ei koskaan tiedä. Ajokortti voikin olla jossain kohtaa ratkaisevan tärkeä. Vaikka ei alkaisi ajaa heti, voi myöhemmin tarvittaessa aktivoida ajotaitoa muutamalla oppitunnilla. Se on helppoa ja nopeaa alusta aloittamiseen verrattuna. Ajotaito on nykyään olennainen osa aikuisen osaamispankissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä mitä duunia te teette, jotka olette maksaneet kalliin ajokortin ja auton itsellenne?
Rikkaiden huvia mielestäni.
No minä olin lukion ohella töissä hampurilaisravintolassa. Asuin kotona lukion loppuun saakka, eli kyllä siinä säästi ajokorttirahat puolessa vuodessa.
Miten meni se lukio? Saitko haluamasi opiskelupaikan heti? Omat lapseni eivät taatusti saa E:tä ja L:ää, jos ovat hampurilaisravintolassa töissä. Tarvitsevat kuitenkin hyvät arvosanat jatkoa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tarvitaanko" Helsingissäkin yksityissaastutinta?
Moni tarvitsee vaikka siihen, ettei aina tarvitse turvautua lentokoneeseen, kun haluaa irtioton arjesta 😏
Esimerkiksi itse olin pääsiäistä mieheni kanssa mökillä. ”Yksityissaastutin” haukkasi 7,5 litraa dieseliä kahdelta hengeltä yhteensä. Kavereilla ei kaikilla ole ”yksityissaastutinta”. Kävivät sitten New Yorkissa ja Italiassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen äimistynyt näistä kommenteista, siis onko tuo joku normi että vanhemmat maksaa ajokortin?! Minä ja sisarukseni maksettiin ajokorttimme itse, tekemällä töitä opintojen ohessa.
Mielestäni hyvä niin!N33
Kukin perhe tekee tavallaan. Teillä noin, jossain muussa perheessä näin.
Tasapuolinen kohtelu lapsille. Eli jos ap:n lapsi ei saa vastaavaa summaa rahana tai muuten, niin silloin tasapuolisuuden nimissä maksaa tuollekin ajokortin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä todettiin että ei kannata hankkia ajokorttia (3000e) koska auto on sitten kalliimpi hankinta ja nykyiset palkat on sellaiset että ei sellaisen takia kannata ajaa töihin. Menee palkka vuokraan ja autokuluihin, bensoihin yms huoltoihin.
Ei nykyään kannata hankkia kallista ajokorttia tai autoa riesakseen. Monissa paskoissa työpaikoissa on ehtona kortti että pääsee duunaamaan naurettavan halvalla palkalla tappiota itselleen ja koko suvulle.
Tästä syystä lapsille ei korttia.
Tämä on totta, jos kasvattaa lasta ikuisiin hanttihommiin. Toisaalta taas esimerkiksi monella teekkarilla parhaat kesätyöpaikat ovat tehtailla, ja lääketieteen kandit taas saavat parasta työkokemusta ja palkkaa aivan syrjäseutujen tk-päivystyksissä. Aitoa ei kannata tietenkään hankkia turhaan, mutta auto voi myös olla kannattava investointi, jos sen avulla saa hyvää työkokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä todettiin että ei kannata hankkia ajokorttia (3000e) koska auto on sitten kalliimpi hankinta ja nykyiset palkat on sellaiset että ei sellaisen takia kannata ajaa töihin. Menee palkka vuokraan ja autokuluihin, bensoihin yms huoltoihin.
Ei nykyään kannata hankkia kallista ajokorttia tai autoa riesakseen. Monissa paskoissa työpaikoissa on ehtona kortti että pääsee duunaamaan naurettavan halvalla palkalla tappiota itselleen ja koko suvulle.
Tästä syystä lapsille ei korttia.
Tämä on totta, jos kasvattaa lasta ikuisiin hanttihommiin. Toisaalta taas esimerkiksi monella teekkarilla parhaat kesätyöpaikat ovat tehtailla, ja lääketieteen kandit taas saavat parasta työkokemusta ja palkkaa aivan syrjäseutujen tk-päivystyksissä. Aitoa ei kannata tietenkään hankkia turhaan, mutta auto voi myös olla kannattava investointi, jos sen avulla saa hyvää työkokemusta.
Maksoin lapsilleni ABC ajokortit. Ihan kannattava sijoitus, kun kaikki kolme tekivät vuosia kesätöitä ja yksi välivuoden jakeluauton ja huoltoauton ratissa. Aikana, jolloin kesätöitä oli huonosti saatavilla. Yksi tarvii nykyäänkin kuorma-auto korttia, vaikka onkin esimieshommissa rakennusalan firmassa. Tyttö tekee keikkaa omalla autolla julkisen puolen hommissa.
Ja aika monta muuttokeikkaa ovat kavereilleen ajaneet vuokratulla ABC kortin vaativalla autolla ympäri Eurooppaa.
Ei harmita. Ovat kiitelleet, kun ehdotin ja jopa hiukan painostin ajamaan ABC kortin.
Saiko hän autokouluun menevät rahat käteisenä siis?
Jos ei, niin mielestäni reilua olisi nyt kustantaa.
Ap, ei tietenkään. Ei ajokortti edes kuulu vanhempien kustannettavaksi. Ei se ole mikään sellainen osa lapsen lakisääteistä elatusta vaan ihan vapaaehtoinen menoerä.
Eli ei, sun EI tarvitse tai ole pakko kustantaa sille kersalles enää mitään. Jos hän muuta väittää hän on väärässä. Ei ole lakia jonka mukaan lapsia pitäis kohdella tasapuolisesti.
Kyllä mua naurattaa sun kaltaiset mammat. Anteeks vaan.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä muutenkin sellainen perhe, jossa siskosi tarvitsee kaikenlaista, sinä et tarvitse koskaan mitään. Ja vanhemmat hyveellisinä julistavat, että meidän lapsia autetaan kaikessa tarpeellisessa?
Sellaiseen tottuu ja kasvaa, ja epäreiluuden tunne tulee vasta myöhemmin, varsinkin jos homma vaan pahenee kun vanhemmat ja sisarukset saavat lisää ikää. Itse havahduin siinä kohtaa, kun varhaiskeski-ikäinen siskoni ”tarvitsi” 180 m2 perheasunnon Helsingissä. Minä en tarvinnut mitään, koska minulle riitti sataneliöinen itse hankittu kämppä, josta oli iso laina. Lainankin kanssa pärjäsin, koska olen kuulemma niin taitava raha-asioissa. Siskoparkaa taas piti auttaa, kun se tarvitsi esimerkiksi vuosittaiset lomamatkansa eikä se siksi voinut ottaa isoa lainaa.
Ei sillä, pidän kodistani ja todellakin pärjäämme lainan kanssa. Mutta ymmärrätte varmaan, mikä tuossa hiertää. Jos perheessä on lapsi, joka ”ei tarvitse” samoja tai yhtä kalliita asioita kuin muut lapset, kyse voi olla myös siitä, että vanhemmat eivät oikeasti haluakaan panostaa siihen näkymättömään lapseensa. Häntä sitten ohjataan voimaantumaan itse pärjäämisestään ja vähemmällä pärjäämisestään. Vaikka ei siinä oikeasti ole mitään sankarillista, se on vaan pelkästään epäreilua.