Työyhteisössä tapahtuva nokittelu ja arrogantti käytös
Kuulisin mielelläni kommentteja millaisia kokemuksia muilla on eteenkin asiantuntijaorganisaatioissa tapahtuvasta kollegoiden ja/tai muiden työtovereiden nokittelusta tai muutoin hyvin ylimielisestä käyttäytymisestä muita kohtaan. Miten olette onnistuneet selättämään tai sivuuttamaan henkilöt jotka tätä tekevät teille, tai miten olette oppineet sietämään tällaista.
Kuulisin mielelläni myös sellaisten henkilöiden kommentteja jotka harrastavat toisten ylimielistä kohtelua työpaikalla; nokittelua, päälle puhumista, toisten sanomisten korjaamista ja viimeistelyä, aina viimeisen sanan sanomista, lapsellista silmien pyörittelyä tai muuta ihme ilveilyä esim kollegan puhuessa, ylimielistä hymähtelyä, selkeää huomiotta jättämistä tms....
miksi teette niin?
Kommentit (41)
Ylemmät toimihenkilöt ovat toimihenkilöitä ja työntekijöitä kohtaan halveksivia, ja pitävät omaa osaamistaan ja koulutustaan ylivertaisena muihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Jos alapeukuttaja on vielä linjoilla, niin olisi tosi mielenkiintoista kuulla, mitä hän ajattelee asiasta. Eli miksi alapeukutti kysymystä ja vastauksia, jossa toista rohkaistaan pitämään puoliaan.
Jokaisella on tietysti oikeus tykätä tai ei, mutta tuota alaspäinnolevaa nuolta klikkasin itsekin jossain kohtaa vahingossa kun on juurikin siinä kohtaa kun puhelimen näytöllä vieritän tekstiä alaspäin. Virheklikkausta ei saa peruttua!
Onneksi ei ole kovin montaa ylenkatsojaa uralle sattunut, mutta yksi oli muutaman vuoden ja se oli varsin absurdia.
Olimme lty: n päällikkötason toimijoita, jo keski-ikäisia naisia. Eräs samaan tiimiin tullut kollega jonka kanssa en ollut juuri koskaan ollut missään tekemisissä alkoi vaan uudessa yhteisessä organisaatiossa ottaa minua kohtaan neuvojan roolin. Hän puhui kuin jollekin harjottelijalle, jos puhuin jonkun muun tai vaikka pomoni kanssa, hän ryntäsi ottamaan osaa keskusteluun puhuen minun päälle ja täydentämään asiaani (usein ihan itsestäänselvyyksillä).
Hän myös teki muutamaankin otteeseen sitä että hän esitti minun ideani tai näkemykseni ( jonka olin aiemmin tuonut hänen kuulleen esille toisessa tilanteessa) ihan pokkana omana ideanaan esille pomollemme. Minä vaan katsoin vierestä että " ei oo todellista, minä kerroin hänelle tuon asian eilen ". Saattoi olla että hän teki tämän jopa tietoisesti välittämättä siitä että varmasti ymmärsi minun tajunneen tilanteen.
Hän käyttäytyi poikkeuksellisen lapsellisesti, ihan kuin jossain ylä asteella, kun sanoin mielipidettäni hän katsoi minua pää kallellaan joku ihme ivallinen hymy huulilla, sen jälkeen hän katsoi yhteistä kolleegaamme ja nosteli kulmiaan aivan avoimesti. Aina kun avasin suuni hän joko puhi päälle tai viimeisteli sitten sanomisiani aivan itsestään selvillä asioilla tqi toisti jo minun aiemmin sanomani jutun. Joskus kun kysyin toista kollegaani näyttämään minulle jonkun uuden järjestelmän jotain pikku juttua tms, niin hän ryntäsi " auttamaan minua" ja puhui minulle kun lapselle.
Kun esimieheni totesi palaverissa minun alueellani joidenkin kpi lukujen oleva erittäin hyvällä mallilla, hän taputti käsiään ja sanoi "hyvä xxxx (nimeni), pisteet....tuli taas lisää pisteitä ruutuvihkoon!" Äänensävy ei ollut kannusta vaan lähinnä ivallinen.... käyttäytyi kun joku idiootti.
Erään kokouksen lounastauolla menin 4 hlö pöytään istumaan ensimmäisenä jotta muut mahtuu samaan pöytään, hän huomasi että olen siinä ja pöydässä on tilaa koko tiimille, hän meni eri pöytää ja kävi vielä sanomassa perästä tulevalle kollegalle että tulee hänen kanssaan samaan pöytään.
Hän esitti kahden kesken ihan ok aikuista ilmistä ja järkevää kolleegaa mutta kun oli muita läsnä niin hänestä kuoriutui todella outo ja poikkeuksellisen lapsellinen "koulukiusaaja". Hän teki sitä niin avoimesti että se näkyi kilometrin päähän. Minä katsoin lähinnä suu auki tätä aivan absurdia teatteria ajatellen että eihän tämä voi olla edes totta näillä ikävuosilla.
Sen verran hän sai vaikutettua minuun, että aloin varomaan häntä, avasin suutani enää harvemmin, kokouksissa sijoitin itsen mahdollisuuksien mukaan siten että en nää hänen naamaansa eikä hän nää minua. Kun näin hänestä vilauksenkaan toimistolla, hyppäsin toiselle käytävälle tai tyhjään neukkariin jotta hän ei nää minua eikä siten tarvitse edes tervehtiä. Reklamoin hänen käytöksestään pomollemme, joka oli kyllä huomannut tämän.
No, pian tuli taas yt t ja uusi organisaatio ja sellainen johtaja jota me kaikki pelkäsinne. Ylimielinen käyttäytyminen loppui siihen koska hän itse taisi joutua tämän johtajan hampaisiin.
Työskentelen maaseudulla, naisena miehisessä ympäristössä jossa paljon duunareita. Täällä ylimielinen käytös on arkipäivää, juuri tuota jatkuvaa päällepuhumista ja neuvomista, kohellaan kun tytönhupakkoa vaikka osaan työni varsin hyvin, he eivät osaa minun työtäni mutta tuputtavat ohjeitaan tuon tuostakin.
Varsin typerää käyttäytymistä muutenkin, etsin kokoajan muuta työtä jossa voisi työskennellä vähän sivistyneemmässä seurassa eikä tarvitseisi kuunnella näitten mehtäläisten läpänheittoa ja törkyhuumoria päivittäin.
Minunkin kanssa samassa yksikössä ylempänä toimihenkilönä oli lähes viiskymppinen nainen joka oli niin kateellinen hyvin työnsä hoitaville kollegoille että yritti puukottaa selkään millon ketäkin, juoksi pomomme luona haukkumassa ja mustamaalaamassa muita kun esim itse ryssi oman asiakkuutensa hommat, tai ei vaan viitsinyt varmistaa että homma oli hoidossa kun itse lomaili 5vko.
Hän harrasti muutenkin ihan typerää ja tosi lapsellista ylimielistä käyttäytymistä. Kukaan ei kehdannut päin naamaa sanoa asiasta.
Tosin taisi itse joutua seuraavassa yt rallissa lähtölistalle ihan jo sen takia miten leväperäisesti hoiti työnsä.
Tässä viestiketjussa paljon mielenkiintoista asiaa.
Olen itse joutunut joskus tällaisen perin erikoisesti kollegaa kohtaan käyttäytyvän henkilön kohteeksi ja toisaalta isossa firmasta kymmenisen vuotta jouduin sivusta näkemään muutamien henkilöiden outoa (joskus tosi absurdiakin) käytöstä.
Erityisesti koulutettujen asiantuntijatehtävissä ym busineksessa työskentelevien piirissä tällainen asiaton käytös näkyy usein juuri esim niinkutsuttuna piilopiruiluna, avoimesti / toistuvasti päälle puhumisena tai toiset sanomisten viimeistelynä ja korjailuna, selkään puukottamisena, hymähtelynä, ivallisena hymyilynä ja silmien pyörittelynä.
Tällaisesta on tullut ikään kuin uusi normaali, se on vain siedettävä. Jos et siedä, olet tiimin heikoin lenkki joka ei sovellu näiden muiden "kovien luiden joukkoon, tiukkaan businekseen".
Jos puutut asiaan ko henkilölle suoraan, saat joutua vain enemmän hänen ikävän käytöksen kohteeksi.
Jos viet viestiä esimiehelle tai jopa työsuojeluvaltuutetuille, niin sinua itseä syytetään ko henkilön mustamaalaamisesta ja selän takana pahan puhumisesta.
Esihenkilöt eivät yleensä puutu tällaiseen koska näiden "kovien luiden" joukossa on vain selviydyttävä. Toisaalta onpa joskus käynyt niin että esihenkilö harrastaa hiukan samantapaista henkistä väkivaltaa itse. Se vaan tapahtuu niin salassa ja sivistyneesti etteivät he voi jäädä siitä kiinni.
Eli huonosti (asiattomasti) käyttäytyvät saavat vaan jatkaa ja nauttia suojatyöpaikastaan, kun taas ilkeilyn kohteeksi joutuvat henkilöt joutuvat lähtemään.
Vierailija kirjoitti:
On valitettavasti myös johtaja tasoisia henkilöitä jotka käyttävät tällaisia metodeja alaisiaan kohtaan:
- vähättelyä, jatkuvaa kyseenalaistamista (vaikka ei olisi mitään syytäkään) joka johtaa alaisen jatkuvaan puolustuskannalla olemiseen, hyvien suoritusten ja onnistumisten ignooraamista tai vähättelyä, nostetaan esim yhtä tiimiläistä jalustalle aivan avoimesti ja jopa verrataan muita tähän suosikkiin, julkinolaa muiden kollegoiden kuullen, ensimmäisen tilaisuuden tullen vedetään matto jalkojen alta, puhutaan uhkailevasti jne....Tällainen vaan tapahtuu niin sivistyneesti ja usein kulisseissa etteivät he voi jäädä siitä kiinni eivätkä joudu edesvastuuseen. Kukapa nyt johtajatasoisesta henkilöstä tekisi työpaikkakiusaamissyytteen. Seurauksena olisi taatusti seuraavissa yt:ssä potkut tai alkaisi armoton ajojahti ja hiostaminen jolla valittaja saadaan savustettua ulos. Ja tämän lisäksi saisi vaan kuulla että itse ei ole riittävän kyvykäs tehtävään (eikä riittävän kova luu sietämään tämän tason tehtävien paineita). Näinhän se menisi.
Jostain syystä tällä persoonallisuuspiirteellä varustettuja johtotason tekijöitä usein arvostetaan koska he ovat häikäilemättömiä, niitä ns kovia luita, jotka eivät kaihda keinoja päästäkseen tavoitteeseen, eivätkä piittaa jos matkalla "tulee ruumiita" ja ovat todella kylmiä robottimaisia pesoonia, taitamattomia ihmisten johtajia ja motivaattoreita.
Noihin hommiin tuollaiset persoonat pääsevät tietynlaisilla verkostoilla. Noita sairaita tapauksia on ihan turha pelätä.
Vihaan ihmisiä, jotka käyttävät anglinismeja, etenkin työyhteisössä. Erityisesti arrogantti -sanan käyttäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan ihmisiä, jotka käyttävät anglinismeja, etenkin työyhteisössä. Erityisesti arrogantti -sanan käyttäjiä.
Narsistit tekee tuota sanoista valittamista.
HMH kirjoitti:
Itse koin aikoinaan joutuneeni kollegani aika moninaisen ylimielisen käytöksen kohteeksi. Yritin aluksi mitätöidä sen täysin, ihan kun en olisi huomannutkaan sitä. Yritin olla mahdollisimman vähän tekemisissä ja fyysisesti mahd. kaukana hänestä. Jouduin jopa pyytämään pomoltamme, että hän ei kiittelisi / antaisi positiivista palautetta minulle muiden kuullen, jotta tämä kollegani ei saisi lisää aihetta ylimieliseen käytökseensä ja nokitteluuni ( jota hän teki varsin lapsellisella yläaste tyylillä, vaikka olimme jo keski-ikäisiä).
Jossain vaiheessa päätin kokeilla toista tekniikkaa. Tungin itseäni tykö milloin mihinkin missä hän oli: lounaalla samaan pöytään, hakeuduin juttelemaan kun toimistolla nähtiin, esitin iloista ja positiivista häntä kuuntelevaa kolleegaa, pönkitin hänen jaksamistaan haastavassa projektissa, sopivan tilaisuuden tullen kehaisin häntä jollekin toiselle hänen kuulleen, toisessa tilanteessa puolustin häntä ja hänen valtaisaa työmäärää jne...
Käyttäydyin häntä kohtaan kuin parasta kaveriani vaikka todellisuudessa en olisi välittänyt hänestä ollenkaan.
Tämä tepsi, hän lopetti nokitteluni. Mutta erikoista sinällään että se vaati lähestulkoon hänen nuoleskeluaan.
Ihan kuin olisi kokenut sinut uhkaksi, mutta mielistelysi osoitti hänelle, että hänelläkin on arvoa (sinunkin silmissä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos alapeukuttaja on vielä linjoilla, niin olisi tosi mielenkiintoista kuulla, mitä hän ajattelee asiasta. Eli miksi alapeukutti kysymystä ja vastauksia, jossa toista rohkaistaan pitämään puoliaan.
Jokaisella on tietysti oikeus tykätä tai ei, mutta tuota alaspäinnolevaa nuolta klikkasin itsekin jossain kohtaa vahingossa kun on juurikin siinä kohtaa kun puhelimen näytöllä vieritän tekstiä alaspäin. Virheklikkausta ei saa peruttua!
Sillä lailla saa, että painaa sitä toista nuolta! Ts. jos alanuolittanut vahingossa, painaa ylänuolta ja toisin päin. Näin ollen nuolituksen pystyy vaihtamaan, muttei siis poistamaan: siinä olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
On valitettavasti myös johtaja tasoisia henkilöitä jotka käyttävät tällaisia metodeja alaisiaan kohtaan:
- vähättelyä, jatkuvaa kyseenalaistamista (vaikka ei olisi mitään syytäkään) joka johtaa alaisen jatkuvaan puolustuskannalla olemiseen, hyvien suoritusten ja onnistumisten ignooraamista tai vähättelyä, nostetaan esim yhtä tiimiläistä jalustalle aivan avoimesti ja jopa verrataan muita tähän suosikkiin, julkinolaa muiden kollegoiden kuullen, ensimmäisen tilaisuuden tullen vedetään matto jalkojen alta, puhutaan uhkailevasti jne....Tällainen vaan tapahtuu niin sivistyneesti ja usein kulisseissa etteivät he voi jäädä siitä kiinni eivätkä joudu edesvastuuseen. Kukapa nyt johtajatasoisesta henkilöstä tekisi työpaikkakiusaamissyytteen. Seurauksena olisi taatusti seuraavissa yt:ssä potkut tai alkaisi armoton ajojahti ja hiostaminen jolla valittaja saadaan savustettua ulos. Ja tämän lisäksi saisi vaan kuulla että itse ei ole riittävän kyvykäs tehtävään (eikä riittävän kova luu sietämään tämän tason tehtävien paineita). Näinhän se menisi.
Jostain syystä tällä persoonallisuuspiirteellä varustettuja johtotason tekijöitä usein arvostetaan koska he ovat häikäilemättömiä, niitä ns kovia luita, jotka eivät kaihda keinoja päästäkseen tavoitteeseen, eivätkä piittaa jos matkalla "tulee ruumiita" ja ovat todella kylmiä robottimaisia pesoonia, taitamattomia ihmisten johtajia ja motivaattoreita.
Kylläpä kuulosti tutulta!
Tällaisesta " henkisestä pahoinpitelystä' pitäisi tehdä kantelu jonnekin aviin tms.
Mutta, sana sanaa vastaan. Ei ole näyttöä, joten se on turhaa.
Löytypä mielenkiintonen vanha keskustelu.
Alotin just uudessa työssä, sellaisessa ympäristössä missä kuvitteleisin olevan rento, mukava ja ihmisläheinen työilmapiiri (kuten yritys itseään markkinoi).
Pomostani kuoriutu muutaman pv sisällä jo näitä "nenäkkäitä" piirteitä:
Korjaa toisten yksittäisiä sanoja kun eräässä yhteydessä termi ei ollut ihan oikea mutta kumpikin ymmärsimme mistä kyse. Tilanne oli sellainen nopeasti oihikiitävä jossa tuskin kukaan muu olisi korjannut tätä sanaa.
Toisessa tilanteessa sähästi muiden kuullen minulle todella ilkeän vähätteleväsävyisen minua nolaavan kommentin, jonka kuittasimme molemmat vaivaantuneella naurahduksella, minä muutamalla vaivaantuneella puolustautumissanalla. Tajusin itsekin vasta jälkeempäin miten ilkeästi hän sivalsi.
Hän esittää mukavaa ja puhuu miten tässä firmassa kohdellaan toisia kunnioittavasti ja meillä on hyvä henki eikä täällä rangaista virheistä jne... (eli nää yritysmaailman gliseet joita johdon kuuluu sanoa ääneen).
Omasta persoonasta pukkaa läpi ylemmyyden tunteen tarve ja se todellinen v mäinen luonne jonka näkymisen oikeuttaa asemansa turvin.
.... Ehkä iän ja työhönsä turhautumisen myötä ei suodatin enää pidä vaan alhaisessa verensokerissa suusta pyrskähtelee ulos ensin suodattamatta se mitä aivot tuottaa.
Johtopäätös: varo loukkaamasta tämän henkilön huonoa itsetuntoa. Varo mitään sellaista sanomista mistä hän saattaa käsittää että arvostelen mitään häneen tai yritykseen liittyvää.
Opettele tuottamaan sellaisia neutraaleja mutta hänen johtajuuttaan ja erinomaisuuttaan pönkittäviä positiivisia lauseita.
Älä luota siihen yritysjargoniaan jota hän kertoo, vaan tulkitse hänen omaa persoonaa, pysy taka-alalla ja sano mielipiteitäsi vain kysyttäessä ja sittenkin myötäile hänen näkemystään. Näköjään hänen tiimissään alainen on aina alainen ja vanhanaikainen matriarkka johtaa hierarkisella otteella.
Kateus. Esim mua ei voinut sietää lähäritaustainen esimies kun itse olen ylioppilas. Kyseisessä työpaikassa toimin siis sosionomina. Olen muutenkin kohdannut todella paljon epäasiallista käytöstä ja usein se on tullut nimenomaan alemminkoulutetuilta.
Joskus puhun yksinkertaisesti päälle, jos tarvitsen nopean vastauksen työasiaan, ja henkilöt keskustelevat jostakin täysin työhön liittymättömästä vapaa-ajan asiasta. Tulkitkoonkin, että olen kateellinen vauvasta, miehestä tai ripsihuollosta, mutta kun minun nyt vain pitäisi saada työtehtävä etenemään ja sitä varten tarvitsen vastauksen kysymykseeni.
Vierailija kirjoitti:
Joskus puhun yksinkertaisesti päälle, jos tarvitsen nopean vastauksen työasiaan, ja henkilöt keskustelevat jostakin täysin työhön liittymättömästä vapaa-ajan asiasta. Tulkitkoonkin, että olen kateellinen vauvasta, miehestä tai ripsihuollosta, mutta kun minun nyt vain pitäisi saada työtehtävä etenemään ja sitä varten tarvitsen vastauksen kysymykseeni.
Varsinainen social butterfly! Ymmärtäisin tuon, jos kysyt ensin että saatko keskeyttää, olis työasiaa Normaali ja arvostettu ihminen saa toisten huomion jo pelkästään noin. Tällöin ei tarvitse kiristä ja määkiä toisten päälle.
Tuttu ilmiö. Meillä tämä näkyy naisten vähättelynä erään tiimikaverin osalta. Esim. naureskelee Teamsissa (vahingossa?) mikki päällä kun naisilla on puheenvuoro, yrittää teettää alempiarvoisia "sihteerin" hommia, vaikka teemme kaikki samaa työtä... Meillä on kansainvälinen organisaatio, ja meillä oli viime vuonna koulutus jossa käsiteltiin sitä että miten eri kulttuureista tai uskontokunnista tulevista tai seksuaalisesti suuntautuneista ei saa olettaa tiettyjä stereotypioita, vaan kaikkiin pitäisi suhtautua tasa-arvoisesti. Koulutuksessa ei ollut kuitekaan otettu esille perinteisiä sukupuolia. Naisia vähättelevä mies kävi aiemmin koulutustilaisuudessa kehui että oli hyvä koulutus ja että kaikkien kannattaa osallistua että oppii olemaan. Ei oppinut, vaan vähättely on jatkunut kuten ennenkin. Samaa vähättelyä on varmaankin kotonaankin, kun avioliitot ei kestä. On ehtinyt eroamaan useamman kerran sinä aikana kun olemme ammatillisesti tunteneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus puhun yksinkertaisesti päälle, jos tarvitsen nopean vastauksen työasiaan, ja henkilöt keskustelevat jostakin täysin työhön liittymättömästä vapaa-ajan asiasta. Tulkitkoonkin, että olen kateellinen vauvasta, miehestä tai ripsihuollosta, mutta kun minun nyt vain pitäisi saada työtehtävä etenemään ja sitä varten tarvitsen vastauksen kysymykseeni.
Varsinainen social butterfly! Ymmärtäisin tuon, jos kysyt ensin että saatko keskeyttää, olis työasiaa Normaali ja arvostettu ihminen saa toisten huomion jo pelkästään noin. Tällöin ei tarvitse kiristä ja määkiä toisten päälle.
Nopeammin pääsevät jatkamaan juttuaan, kun kysyn vain onko X ja Y tänään 13 vai 14, saan vastauksen ja häviän omaan työhuoneeseeni.
On valitettavasti myös johtaja tasoisia henkilöitä jotka käyttävät tällaisia metodeja alaisiaan kohtaan:
- vähättelyä, jatkuvaa kyseenalaistamista (vaikka ei olisi mitään syytäkään) joka johtaa alaisen jatkuvaan puolustuskannalla olemiseen, hyvien suoritusten ja onnistumisten ignooraamista tai vähättelyä, nostetaan esim yhtä tiimiläistä jalustalle aivan avoimesti ja jopa verrataan muita tähän suosikkiin, julkinolaa muiden kollegoiden kuullen, ensimmäisen tilaisuuden tullen vedetään matto jalkojen alta, puhutaan uhkailevasti jne....
Tällainen vaan tapahtuu niin sivistyneesti ja usein kulisseissa etteivät he voi jäädä siitä kiinni eivätkä joudu edesvastuuseen. Kukapa nyt johtajatasoisesta henkilöstä tekisi työpaikkakiusaamissyytteen. Seurauksena olisi taatusti seuraavissa yt:ssä potkut tai alkaisi armoton ajojahti ja hiostaminen jolla valittaja saadaan savustettua ulos. Ja tämän lisäksi saisi vaan kuulla että itse ei ole riittävän kyvykäs tehtävään (eikä riittävän kova luu sietämään tämän tason tehtävien paineita). Näinhän se menisi.
Jostain syystä tällä persoonallisuuspiirteellä varustettuja johtotason tekijöitä usein arvostetaan koska he ovat häikäilemättömiä, niitä ns kovia luita, jotka eivät kaihda keinoja päästäkseen tavoitteeseen, eivätkä piittaa jos matkalla "tulee ruumiita" ja ovat todella kylmiä robottimaisia pesoonia, taitamattomia ihmisten johtajia ja motivaattoreita.