mitä vitamiineja raskausaikana?
Juupa, tämäkin kysymys on esitetty varmaan tuhansia kertoja, mutta eihän tällainen lahopää niitä vastauksia muista.
[b]Eli mitä vitamiineja kannattaa syödä ja mihin ne auttavat?[/b]
Esimerkiksi: Magnesiumia suonenvetoon, levottomiin jalkoihin ym... (joku paremmin asiasta tietävä jatkakoon. =) )
Kiitän ja kumarran kaikkien yhtä pihalla olevien möhömahojen puolesta. ;)
~Murmutti
Kommentit (5)
foolihappoa. ja B-vitamiineja ja E-vitamiini (vehnänalkioöljy) auttaa kuulemma ehkäisemään keskenmenoja. kaikkea paitsi A-vit. suositellaan. minähän söisin vaikka multaa, jos se takais kaikki hyvin-raskauden, mut nyt saa riittää noi 3 (foolih. Bt ja E)
Tässä jotain...
" Aivan vähäisetkin pienoisravintotekijöiden puutostilat raskauden aikana voivat aiheuttaa häiriöitä sikiön kehityksessä. Tieteellinen kirjallisuus korostaa erikoisesti B1-, B2-, B6-vitamiinien, A- ja D-vitamiinin, foolihapon, sinkin, raudan, kalsiumin ja magnesiumin merkitystä.
[B]KALSIUM[/b]
Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen. Odottavalle äidille suositellaan kalsiumia vähintään 1000 mg päivässä. Tämä saadaan käytämällä 6 dl maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa päivittäin.
[B]D-VITAMIINI[/b]
D-vitamiinia on sen sijaan vaikea saada ravinnosta riittävästi. Osa D-vitamiinista saadaan ruoasta ja osa syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Talvikuukausina, marraskuun alusta helmikuun loppuun, kaikille odottaville äideille suositellaankin päivittäistä D-vitamiinilisää (400 yksikköä eli 10 mg päivässä), sillä raskaana olevien naisten seerumin D-vitamiinipitoisuuden on todettu olevan pienempi kuin muilla naisilla. D-vitamiinia tarvitaan luun ja hampaiden muodostumiseen. Pääasiallisia lähteitä ovat rasvaiset kalat, maitotuotteet ja vitaminoitu margariini.
[b]FOOLIHAPPO[/b]
B-vitamiineista foolihapon tarve kaksinkertaistuu raskauden aikana. Tämä johtuu siitä, että alkion ja sikiön kehityksessä tapahtuu nopeaa solunjakautumista, johon foolihappoa tarvitaan. Foolihappo vähentää sikiövaurioita, kuten esim. selkärankahalkiota (spina bifida ) ja se estää myös syntymävikoja, kuten vastasyntyneen aivojen puuttumisen (anenkefalia ). Tämän lisäksi foolihapon riittävä saanti raskauden aikana (suositus 0,4 mg vuorokaudessa) auttaa ehkäisemään liian aikaista synnytystä. Foolihappo auttaa suojaamaan hermokanavaa, kunnes se sulkeutuu 25-30 päivän kuluttua raskauden alkamisesta, jolloin selkärangan ja aivojen kehitys voi jatkua. Riittävä foolihapon saanti olisi hyvä varmistaa jo ennen raskautta. Raskaana olevien ja imettävien äitien lisäksi foolihappoa suositellaan muillekin hedelmällisessä iässä oleville naisille.
Foolihappoa sisältäviä ruoka-aineita ovat mm. vihreät vihannekset ja kasvikset kuten pinaatti ja kaalit, hedelmät (sitrushedelmät), marjat, täysjyväviljat, palkokasvit ja kananmunat.
Rutiiniomainen foolihappotäydennys ei Suomessa ole tarpeen, sillä keskimäärin saanti suositusten mukaisesta ruuasta on riittävää.
[b]RAUTA[/b]
Raudan tarve moninkertaistuu raskauden aikana. Rautaa tarvitaan mm. äidin punasolumassan lisääntymiseen, istukkaan ja sikiön rautavarastoihin. Jos veren hemoglobiiniarvo on jo alkuraskaudessa alle 120 g/l, aloitetaan rautalääkitys 12. raskausviikon jälkeen. Ruokavaliossa raudan päälähteet ovat liha ja täysjyvävilja. Raudan saantia parantaa tuoreiden kasvisten, marjojen tai hedelmien sisällyttäminen jokaiselle aterialle.
[B]B6-VITAMIINI[/b]
Raskaana olevilla ja E-pillereitä käyttävillä voi ilmetä lisääntyvää B6-vitamiinin tarvetta. Raskausaikana B6-vitamiini voi vähentää pahoinvointia ja vaikuttaa suotuisasti kehon nestetasapainoon.
[b]A-VITAMIINI[/b]
Vastoin yleistä luuloa A-vitamiini on hyvin tarpeellinen aine raskauden aikana. Odottava äiti tarvitsee sitä noin 20% enemmän, vähintään 5 000 ky (kansainvälistä yksikköä), jotta vitamiiniä riittäisi myös sikiön tarpeisiin. Liian suuret määrät A-vitamiinia (15 000 ky tai enemmän) saattavat eräillä äideillä rasittaa maksaa ja lisätä sikiövaurion riskiä. Samalla kun varoitetaan runsaasta A-vitamiinin käytöstä raskauden aikana, tulisi myös muistaa, että A-vitamiini on sikiön kehityksen kannalta erittäin tärkeä aine, jonka tarve lisääntyy ja tulee turvata raskauden aikana.
[b]C-VITAMIINI[/b]
Uuden tutkimuksen mukaan 100 mg C-vitamiinia päivittäin otettuna ehkäisee sikiökalvojen liian aikaista repeämistä. Toisen tutkimuksen perusteella tupakoiville odottaville äideille suositellaan C-vitamiinia, koska sen on todettu suojaavan alkion keuhkoja.
[B]Omega-3-rasvahapot[/b]
Istukka suodattaa ja välittää sikiölle hänen tarvitsemiaan rasvahappoja, erityisesti arakidonihappoa (AA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). Jälkimmäistä äiti itse saa joko sellaisenaan ravinnosta tai hän valmistaa sitä elimistössään eikosapentaeenihaposta (EPA). Sikiön aivot alkavat kasvaa voimakkaasti 27. raskausviikosta alkaen ja silloin DHA:ta alkaa kertyä runsaasti sikiön aivoihin, silmänpohjaan (retinaan) ja maksaan. Sikiö kuluttaa tuolloin välttämättömiä rasvahappoja yli 4 grammaa viikossa eli 600 mg vuorokaudessa. 4.13 g. Silloin äidin veriplasman DHA-varastot tyhjentyvät lähes täysin. Synnytyksen jälkeen ne alkavat täyttyä vähitellen 5-6 kuukaudessa. DHA:n puute on todennäköisesti kausaalisessa syy-yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Raskauden aikana äidin ja sikiön yhteinen omega-3:n päivittäinen tarve on niin suuri, ettei tavallisesta ruoasta on käytännössä mahdollista saada riittävästi. Aivokuvauksissa onkin todettu, että naisen aivot kutistuvat tilapäisesti raskauden aikana. Siksi tarvitaan kalaöljyä ruoan lisänä.
Maailman terveyjärjestö (WHO) ja Elintarvikejärjestö (FAO) suosittavat odottaville naisille päivittäin 2,6 grammaa omega-3-rasvahappoja. Niiden tulee olla hyvin puhdistettua, ettei sikiö altistu ympäristömyrkyille. Myrkyt ovat näet rasvaliukoisia, joten niiitä kertyy kalaöljyyn jopa enemmän kuin kalan luurankolihaksiin. Tullilaborarotion analyysin perusteella odottaville äideille voidaan suositella E-EPAa, josta vierasaineet on poistettu tehokkaasti tislaamalla kahdella eri tavalla, ensin molekyylitislauslaitteella ja sitten vielä tyhjiötislauslaitteella. Näin valmistettu öljy on hieman kalliimpaa kuin pelkästään molekyylitislattu tuote.
Norjalaisen tutkimuksen mukaan lapsista tulee tavallista älykkäämpiä, jos äidit ottavat raskauden aikana kalaöljyä. Äidin nauttimat omega-3-rasvahapot vähentävät lapsen riskiä sairastua astmaan, allergioihin, infektioihin ja neurologis-psykiatrisiin häiriöihin, kuten ADHD:hen, lukivaikeuteen, masennukseen ym.
Magnesiumin vaikutuksia
Lisää fyysistä suorituskykyä ja kestävyyttä
Ehkäisee ja hoitaa sydämen rytmihäiriöitä
Ehkäisee ja hoitaa sydämen toiminnanvajavuutta
Ehkäisee verenpaineen kohoamista
Toimii statiinina (alentaa kolesterolia)
Tehostaa insuliinin toimintaa (Am J Epidemiol 2006)
Lujittaa luustoa
Ehkäisee kuulon heikkenemistä
Ehkäisee migreeniä
Hoitaa kivuliaita kuukautisia (PMS)
Ehkäisee suonenvetoa
Ehkäisee levottomat jalat -oireyhtymää
Lisää vastustuskykyä tulehdusta, syöpätauteja ja vanhenemismuutoksia vastaan
Toimii synergisesti B-vitamiinien kanssa (refs 30-40)
rauhoittaa hermoja ja voi auttaa lukivaikeudessa
Ehkäisee stressiä ja masennusta sekä parantaa yöunen laatua
Auttaa astmassa ja muissa allergioissa"
Noi tosiaan on netistä poimittuja, joten ihan käsi sydämellä ei kaikkea kannata ottaa, mutta vähän suuntaa antavaa tietoa kuitenkin.
~Murmutti, joka suuntaa apteekkiin lsita kourassa...
mutta mielestäni siis helpoimmalla pääsee, jos syö jotakin odottajille suunnattua monivitamiinivalmistetta kuten Multitabs 2+ tai Ladyvita Plus. Niissä on kaikki tarpeellinen, mutta ei tuota A-vitamiinia, jonka käyttöä lisäravinteena ei siis missään tapauksessa suositella raskaana oleville. Normaalia, monipuolista sekaruokavaliota noudattamalla kyllä pitäisi saada tarpeeksi A-vitamiinia.
D-vitamiinia on noissa monivitamiineissa, ja sitähän saa myös maitotuotteista (Suomessa myytävään maitoon on poikkeuksetta lisätty sitä). Jos syö jotakin monivitamiinia, ei käsittääkseni tarvitse erikseen syödä D-vitamiinia.
Se, mitä raskaana olevat useimmiten joutuvat monivitamiinien lisäksi syömään, on rauta. Neuvolassa seurataan hemoglobiinia ja suositellaan kyllä rautakuurin aloittamista, jos se laskee liian alas. Hyvä, vatsalle suht hellä rautavalmiste on Obsidan 100mg+.
Magnesiumlisä ei ole välttämätön (ja sitäkin on noissa Multitabseissa ja muissa), mutta se voi auttaa suonenvetoihin ja ennenaikaisiin supistuksiin. Magnesiumvalmistetta valitessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että joitakin valmisteita joutuu ottamaan kolmekin tablettia päivässä, joitakin taas vain yhden - jälkimmäiset tulevat käytännössä halvemmiksi, vaikka purkin hinta onkin kalliimpi.
Lisäravinteita tärkeämpää on tietty syödä hyvin ja monipuolisesti! Se vaan on monesti alkuraskaudessa vähän hankalaa...
Onnea odotukseen,
Ketsup
Neuvolasta ja apteekista sanottiin et jos ottaa 2 Multitabs Specialia päivässä, niin siitä saa kaiken tarpeellisen , myös sen talvikauden D-vitamiinin. Sen lisäksi monet tarvitsevat rautaa lisäannoksen.
syömään D-vitamiinia näin syksystä ja jatkamaan talven pimeisiin iltoihin:)
Kuulemma pitäis jo aloittaa...