Lue keskustelun säännöt.
Veljenpoikani on muuttunut teini-iässä ilkeäksi ja loukkaavaksi minua kohtaan ilmeisesti koska sairastan masennusta
18.04.2022 |
Hän oli ennen mukava ja läheinen poika, mutta nyt hän on alkanut suhtautumaan minuun ylimielisesti ja jopa ivallisesti. Kärsin masennuksesta, minkä johdosta olen ajoittain ollut todella väsynyt ja sairaslomallakin. Tämä on ollut jotenkin ongelma kälylleni, hän selvästi pitää tätä jotenkin laiskuutena tai vastaavana. Nyt sitten vaikuttaa siltä, että hän on kotona asiasta puhunut poikansa kuullen ja minua alentaen. Poika on muuttunut ja suhtautuu minuun näsäviivaasti ja jotenkin eristävästi, ikään kuin kopioisi äitiään, mutta ei oikein osaa suodattaa sitä. Vaikea kuvailla mutta selvästi muutos on tapahtunut. Olen ilmeisesti jotenkin yksinkertainen ja dissattavissa, koska poika ei enää edes kunnolla tervehdi ja jos sanon jotakin, niin vilkuilee äitiään ja hymyilee. Tämä ei ole mikään murrosikään liittyvä normaali juttu, koska poika on ihan entisenlainen muiden tullessa paikalle. Varsinkin kälyn omien sukulaisten. Veljeni ei sano mitään.
Pahalle tuntuu, kun olen aina ollut pojan puolella ja tykännyt hänestä tosi paljon. Ihan vilpittömästi olen halunnut että hän pärjäisi ja olen ollut hiljaa mielessäni onnellinen hyvistä numeroista ynnä muista. Onhan se säälittävää, mutta minulla ei ole omia lapsia. Kälyn kanssa välit on aika muodolliset. Meillä on ihan erilainen mentaliteetti ja muutenkin nähdään maailma eri tavoin. Tietysti se poika imee äitinsä vaikutteet ja minut on nyt leimattu laiskojen luusereiden kategoriaan. Eiköhän se kohta mene siihen, että minua ei kutsuta enää mihinkään ja synttärikortit jää avaamatta jonnekin postikasaan. Pahalle tuntuu.
Kommentit (9)
Minäminäminäminäminä.
Aina käperrytään itseen. Juuri tämän takia mt-ongelmaiset on sietämätöntä seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se oma vastenmielisyys siirretään lapsiin. Minullekin tuputettiin koko lapsuuteni ja nuoruuteni miten surkea yksi sukulaiseni on, joten aloin pitää häntä surkeana. Myöhemmin selvisi, että se surkimus olikin oma äitini, joka oli alkanut tappelemaan jostakin kämäisestä perinnöstä tämän sukulaisen kanssa ja oli itse väärässä ja pelkästään ahne. Ei kuitenkaan tunnustanut väärässä olemista, kuten normaali aikuinen olisi tehnyt, vaan mieluummin myrkytti lapsen mielen tätä sukulaista vastaan.
Ja tietenkin se syyllinen pitää löytää siitä teinin äidistä.
Veljen vaimo, ikuinen arkkipaha.
Vierailija kirjoitti:
ota siltä suihin
Z-lauta on tuolla ->
Sinä saat näyttää tunteesi, olosi muille. Miksei se koske muitakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sinä tosiaan käyttäydyt oudosti...
Teinipoika haluaisi tällä hetkellä vain nukkua ja laiskotella, hänellä on vaikeuksia muistaa että kaikki maailman asiat eivät kosketa vain häntä itseään ja että päivän aikana on pakko tehdä monia epämotivoivia asioista vaikka ei huvittaisi tippaakaan. Lisäksi hän joutuu peseytymään, siivoamaan huonettaan ja tekemään monia muitakin epämieluisia asioita. Häneltä vaaditaan näitä kaikkia, vaikka hänellä on täysin pätevä syy olla tekemättä; hänen hormonitoimintansa ja etuotsalohkonsa toiminta aiheuttavat väsymyksen, tunnepuuskat, itseensäkäpertymisen ja lyhytnäköisyyden. Teinipojan äiti tekee kuitenkin loputonta työtä kasvattaakseen poikaansa ja muistuttaa, että nyt ei ole oikea valinta tunnustella väsymystä tai huvitusta, vaan vain hoitaa em asiat pois alta, koska niin ihmisten kuuluu tehdä silloinkin kun ei huvita.
Ja sitten teinipoika vetää ässän hihastaan "ei tädinkään tarvitse.. ".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teinipoika haluaisi tällä hetkellä vain nukkua ja laiskotella, hänellä on vaikeuksia muistaa että kaikki maailman asiat eivät kosketa vain häntä itseään ja että päivän aikana on pakko tehdä monia epämotivoivia asioista vaikka ei huvittaisi tippaakaan. Lisäksi hän joutuu peseytymään, siivoamaan huonettaan ja tekemään monia muitakin epämieluisia asioita. Häneltä vaaditaan näitä kaikkia, vaikka hänellä on täysin pätevä syy olla tekemättä; hänen hormonitoimintansa ja etuotsalohkonsa toiminta aiheuttavat väsymyksen, tunnepuuskat, itseensäkäpertymisen ja lyhytnäköisyyden. Teinipojan äiti tekee kuitenkin loputonta työtä kasvattaakseen poikaansa ja muistuttaa, että nyt ei ole oikea valinta tunnustella väsymystä tai huvitusta, vaan vain hoitaa em asiat pois alta, koska niin ihmisten kuuluu tehdä silloinkin kun ei huvita.
Ja sitten teinipoika vetää ässän hihastaan "ei tädinkään tarvitse.. ".
Ja silloin äiti voisi vetää ässän hihasta ja sanoa, että tädinkin piti, kun se oli sinun ikäisesi, mutta nyt hän ei pysty koska on sairastunut ja sairastumisessa ei ole mitään hauskaa. Ole iloinen että sinä pystyt.
Noin sen voi hoitaa, eikä lähteä mukaan teinin höpötyksiin. Joku vastuu niillä vanhemmillakin on, jos ovat itse täysipäisiä.
Tätini sairasti masennusta, mitä teini-ikäisenä oli vaikea käsittää. Hän kävi jotenkin "hitaalla", tai siten se teinin silmiin näyttäytyi. En minä häntä mitenkään dissannut, mutta totta on että hakeuduin mieluummin virkeämpien aikuisten seuraan. Varmaan hän en tajusi. Vasta aikuisena minulle selvisi tuo masennus ja ikä toi ymmärrystä.