Jaksamisvinkkejä kehään työssäkäyvät äidit!

Minulla oli tapana ladata kone valmiiksi illalla, sitten kun tulee töistä kotiin niin ei tarvi kuin painaa napista päälle. Pyykit on pesty ennen lasten iltapesuaikaa (kone kylpyhuoneessa), ja ne voi ripustaa kuivumaan sitte kun lapset on laitettu nukkumaan. Pesin koneellisen joka toinen päivä, viikonloppuna voi sitten tarvittaessa pestä enemmänkin.



Ehdottomasti suosittelen myös vaatteiden valitsemista illalla valmiiksi. Joskus talvisaikaan laitoin jopa ulkovaatteetkin eteiseen valmiiseen kasaan, ettei tarvi joka ikistä tumppua etsiä aamulla.



Aamuja olen nopeuttanut myös lataamalla kahvinkeittimen valmiiksi illalla ja mittaamalla puurohiutaleet kuppiin valmiiksi :)

- meillä ei käy enää siivoojaa (totesin turhaksi)

- minä teen täyttä työviikkoa ja mies vielä pidempää, molemmilla ns. uratyö

- meillä tehdään itse ruuat

- meillä katsotaan joka ilta myöhään telkkua

- minä etsin aamulla vasta päivän vaatteet

- pyykkiä pestään tarpeen mukaan



Ei meillä ole mitään jaksamisongelmia. Ihan normaalia ja helppoa elämää eletään. Salaisuus on tässä: etsikää tasa-arvoinen mies! Kun mies on oma-aloitteinen ja ahkera, niin arki ei tule ongelmaksi. Meillä ei tarvi laskea kotitöitä vaan ne tekee se, joka ehtii. Ei tuollaisen yhden kodin pyörittäminen kahdelle terveelle aikuiselle niin ylivoimaista ole. Siinä se menee sivussa, kun molemmat osallistuu.

Lisään tähän vielä yhden tärkeän pointin omasta elämästäni: Vaihdoin työtehtävää vähemmän sitovaksi. Se on antanut kamalasti virtaa. Omalla kohdalla tämä tarkoitti sitä, että saan tehtyä työni normaaliin toimistoaikaan - vaikkakin työ on edelleen vaativaa. Ed tehtävässä piti olla tavoitettavissa vielä iltaisin, viikonloppuisin ja osin öisinkin.



Nyt kun lapset (3 kpl) ovat alakouluiässä, teen mielummin tälläistä työtä. Katsotaan tulevaisuudessa sitten asioita uudestaan.

Jos ei kerran ole ongelmaa jaksamisessa, niin miksi edes luette saati vastaatte tällaiseen ketjuun? Toisten jaksamista ei ainakaan auta se, että muutama supermamma tulee ketjuun kiillottamaan omaa kruunuaan!

Toisten jaksamista ei ainakaan auta se, että muutama supermamma tulee ketjuun kiillottamaan omaa kruunuaan!

Eihän 51 itseään kehunut vaan miehensä panosta (tai ei kehunut sitäkään, vaan kertoi vain heidän arkensa sujumisesta)

Meillä on aika sama homma. Nyt, kun mies remontoi useimpina iltoina ja viikonloppuina, kodin pyöritys on minun vastuullani. Ja sen kyllä tuntee, toisen panoksen puuttuminen on iso asia. Ei saa edes ruokaa laitettua rauhassa, kun vauva roikkuu puntissa ja toinen haluaa koko ajan minua katsomaan piirustuksiaan jne. Tekeminen ei väsytä, van se, ettei saa tehdä rauhassa.

Noista vinkeistä aika moni on meilläkin käytössä. Tehokkainta on tehdä asiat saman tien, siis siivota se keittiö heti ruokailun jälkeen, kasata lelut usein, panna likavatteet suoraan pyykkikoriin jne. Ja aamu mahdollisimman valmiiksi jo illalla, vaatteet valmiiksi, ulkovaatteet ja kengät esille ja tavarat kasseihin.

Hengähdystä tuo sekin, että lapset ovat sängyssä 20 mennessä. Siinä jää pari kolme tuntia aikaa ihan vaan itselle. Satunnainen pesukoneen tyhjennys tai marjojen purkitus ei haittaa, se menee siinä sivussa, kunhan kukaan ei pyydä mitään muuta silloin :)

Kun molemmat vanhemmat tekevät niitä kotitöitä niin kyllä se arki silloin sujuu. Sen huomaa eritoten silloin jos miehellä on paljon töitä eikä ehdi kotona esim. tiskata tai siivota. Kamala homma jos joudun itse tekemään KAIKKI työt! Just jonkin ruoan tekeminen, lasten valvominen pöydässä ja pöydän raivaaminen vievät tuhottomasti aikaa jos on yksin kotona. Kun mies on kotona niin sujuu suht helposti kuitenkin.



Mäkin teen vähän koko ajan. En pdiä mitään pyykkipäiviä. Siivoamme kun on sotkuista eli lähes joka ilta. Lapsetkin siivoavat ja keräävät lelunsa.

Tuli mieleen kun joku sanoi laittavansa hiutaleet valmiiksi :) Meillä ei lapsi syö aamupalaa kotona vaan vasta hoidossa, mutta itselle tulee tehtyä usein puuro jo illalla valmiiksi niin, että hiutaleet ja kiehuva vesi kaadetaan lämmitettyyn ruokatermokseen. Se on aamulla suoraan sopivan lämpöistä syötäväksi, ei tarvii keitellä ja jäähdytellä, nopeuttaa kummasti aamuja!

Suurin osa jo itsellä käytössä,mutta aina voi viilata enemmän arkea joustavammaksi...



Itse toivoisin, että toisten jaksamisvinkit otettaisiin vastaan uskoen, että toisen perheessä ne ovat auttaneet elämää, vaikka itselle ne eivät sopisikaan. Ei siis viitsitä arvostella toisten neuvoja; elämäntilanteet ja rasitteet ovat jokaisella niin erilaisia.