Surettaa kun perhe ei halua viettää juhlapyhiä
Ei ollut mitään suunniteltua pääsiäiseksi (taaskaan) joten ei mennyt suunnitelmat pilalle, mutta surettaa silti. Haluaisin niin kovasti viettää juhlapyhiä jollakin tavalla, mutta ei ole ketään kenen kanssa niitä viettää. Järjestäisin mielelläni, mutta ketään ei kiinnosta tulla käymään.
Jonain jouluna sain vanhemmat ja sisarukset houkuteltua meille syömään, mutta syöminen meni ohi yhtä juhlavasti ja nopeasti kuin kouluruokailu. Enkä ollut mikään nipo tai hienostelija, otin huomioon kaikkkien suosikkiruuat, oli alkoholia jne. Mutta kun ei vaan kiinnosta niin ei kiinnosta.
Muina juhlina kuin jouluna nyt ei ainakaan kukaan osallistu mihinkään.
En vain tiedä mistä tämä johtuu. Lapsuudenperheeni on aivan tavallinen suomalainen ydinperhe. Lpsuudessa juhlittiin joulua, pääsiäistä ja vappua mummoloissa. Juhannuksena grillattiin kotona tai muualla. Nyt kun me lapset olemme aikuisia (20-30-vuotiaita), ei ole enää mitään juhlan tuntua missään. Äiti vetoaa siihen ettei halua järjestää, mutta järjestävät kuitenkin itsellensä töitä jokaisena juhlapyhänä jottei voi osallistua edes muiden järjestämisiin. Veljeni on samanlainen kuin vanhempani, siskoni asuu ulkomailla. Mies on ainut lapsi ja hänen ainut elossa oleva vanhempi on huonossa kunnossa eikä jaksa enää kestitä eikä ajksa matkustaa meille asti kun pitäisi olla yötä. Ystävillä on näiden perhepyhien aikana tietysti omat perinteiset menonsa eikä silloin kiinnosta kaveripariskunnan viihdyttäminen. Lapsiakaan ei ole vielä niin tuntuu tyhmältä ”juhlia” mutta kovasti haluaisin.
Kommentit (32)
Onneksi ei sureta koko asia! Kun ei ole perhettä.Voin tehdä omat valinnat niin juhlapyhinä kuin arkenakin!
mä en halua viettää mitään juhlapyhiä, mutta nuoreni takia...en tosin pyydä ketään muita kuin hänet
Ei se niin kamalaa ole
Ajattelen että katkaisee arkea
Matkusta miehesi kanssa hänen vanhempansa luo ja järjestä juhlat siellä.
Kutsu naapurit tai työkaverit teille kylään.
Hankkikaa vauva ja kutsukaa kummit juhliin.
Fakta on, että et voi pakottaa perheenjäseniäsi juhlimaan väkisin.
Juhlikaa keskenänne. Ja kyllä meillä oli ennen lapsia lapsettomia kavereita jotka tuli mielellään syömään hyvin. Ja me tehtiin lapset ns. vanhoina. Me ollaan yleensä pääsiäinen mökillä jonne tulee muitakin. Uudenmaan sulun aikaan oli kotipääsiäinen, mutta panostin täysillä ihan lasten iloksi. Koristeltiin ja katettiin, tehtiin hieno koristeltu täytekakku.
Ymmärrän, olen itsekin perinteiden ystävä. Jos toi nyt kuitenkin on tilanne, niin sun pitää vaan nähdä asian valoisat puolet. On nuo sukuperinteet osittain rasitekin vaikka ne vaikuttaa idylliltä.
Eli, teillä on nyt mahdollisuus kehittää ihan omanlaiset perinteenne, kun ei ole vaatimuksia mistään. Joskus jos teillä on lapsia, niin voitte opettaa heille ohan omanlaisenne perinteet.
Alkoihmisillä on vain yksi "juhla": alko
Jossain vaiheessa nuorena aikuisena tajusin, että en halua enää juhlia oikein mitään. 10 vuotta siten tilanne, että piti tyhjentää kellari ja koti putkiremontin alkaessa ja silloin löytyy jos jonkinlaista vanhaa sesonkitavaraa, jotka suunnilleen kaikki lensivät tuolloin roskiin, eikä ole kaduttanut. Jotenkin tuntuu vapaammalta ilman tuollaisia ja muutenkin koen juhlapyhät jotenkin ahdistavina. Joulu on pahin ja jotenkin koin jo nuoruudessa, että erityisesti jouluna ja muinakin juhlapyhinä olisi vain mukavaa olla vapaasti tekemättä mitään ja syödä sitä, mitä haluaa. En ole siis oikein pitänyt edes sesonkiherkuista, lopulta myönsin tämänkin itselleni. Nykyään syönkin juhlapyhinä sitä, mitä haluan, en sesonkiherkkuja. Vappuna ajattelin kyllä syödä jotain lihaisia nakkeja ja perunasalaattia. Siis lapsuudessa ja nuoruudessa ihan tarpeeksi juhlia tuli juhlittua. Ei ollut tarvetta juhlia edes kolmekymppisiä tai korkeakoulusta valmistumista.
Eivät ihmiset jaksa usean ihmisen sukukokouksia ja kuumentaa samaa tuolia monta tuntia. Jos ottaisit 1-2 kpl vierailua haluavaa sinne kerralla pariksi tunniksi kylään, ehtii keskittyä toisen juttuihin - osa menee silti mieluummin mökille tai ulos, kotona. Ei moni halua viettää ahdistavaa "uskonnollista pääsiäistä", jossa on pakko vetää monta ruokalajia ja ollaan tekohartaasti näytellen jotain roolia. Joillekin riittää leivos, juoma ja karkit. Uskoa voi jokainen tavallaan siinä samassa tietenkin. Vapaamuotoinen olotila on rennompi. Ei sovi siis riitit ja rituaalit pääsiäiskirkkoineen nuorille, joku vanhempi voi kiinnostua siitä hautuumaakierroksesta.
Vierailija kirjoitti:
Alkoihmisillä on vain yksi "juhla": alko
No tästä ei kohdallani ole kyse. Juhannukseen kuuluu, ehkä uuteenvuoteen. Opiskelijavappujakin on tullut juhlittua ihan perinteisesti. Mutta itse en ole kyllä yhdistänyt alkoholia näihin perhejuhliin ikinä. Ei kuulunut lapsuudessani, nyt aikuisena on ollut jouluna viiniä ja olutta jos joku haluaa mutta itselleni on riittänyt kivennäisvesi. Minua ei myöskään haittaa jos se jouluateria venähtäisi ”jatkoiksi” jonkun osalta. Tätä tarkoitin kun laitoin aloitukseen etten ole nipottanutkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, olen itsekin perinteiden ystävä. Jos toi nyt kuitenkin on tilanne, niin sun pitää vaan nähdä asian valoisat puolet. On nuo sukuperinteet osittain rasitekin vaikka ne vaikuttaa idylliltä.
Eli, teillä on nyt mahdollisuus kehittää ihan omanlaiset perinteenne, kun ei ole vaatimuksia mistään. Joskus jos teillä on lapsia, niin voitte opettaa heille ohan omanlaisenne perinteet.
Joulunvietto suvun kanssa voi olla joillekin miltei painajainen, varsinkin arvostelevat äidit tai tädit.
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa nuorena aikuisena tajusin, että en halua enää juhlia oikein mitään. 10 vuotta siten tilanne, että piti tyhjentää kellari ja koti putkiremontin alkaessa ja silloin löytyy jos jonkinlaista vanhaa sesonkitavaraa, jotka suunnilleen kaikki lensivät tuolloin roskiin, eikä ole kaduttanut. Jotenkin tuntuu vapaammalta ilman tuollaisia ja muutenkin koen juhlapyhät jotenkin ahdistavina. Joulu on pahin ja jotenkin koin jo nuoruudessa, että erityisesti jouluna ja muinakin juhlapyhinä olisi vain mukavaa olla vapaasti tekemättä mitään ja syödä sitä, mitä haluaa. En ole siis oikein pitänyt edes sesonkiherkuista, lopulta myönsin tämänkin itselleni. Nykyään syönkin juhlapyhinä sitä, mitä haluan, en sesonkiherkkuja. Vappuna ajattelin kyllä syödä jotain lihaisia nakkeja ja perunasalaattia. Siis lapsuudessa ja nuoruudessa ihan tarpeeksi juhlia tuli juhlittua. Ei ollut tarvetta juhlia edes kolmekymppisiä tai korkeakoulusta valmistumista.
Mukavaa että olet löytänyt oman tyylisi juhlia, olen oikeasti iloinen puolestasi. Mutta minä saan oleilla 52 viikonloppua vuodessa ja syödä ihan joka päivä juuri sitä ruokaa mitä haluan, niin tuo ei toisi juhlapyhiin mitään uutta. Nautin kyllä siitä kun saan olla tekemättä mitään, mutta nauttisin myös perinteistä, hääräämisestä, koristelusta, kattamisesta.. jopa siivous, ruuanlaitto ja leipominen ovat mieluisia aktiviteetteja kun niillä valmistellan juhlaa. Muuten en noista niin välitä.
Kyllä juhlan pitäisi jotenkin erota arjesta ollakseen juhla. Ja jos ei arjesta koskaan erotu mitään, on elämä aika tasaisen tylsää omasta mielestäni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eivät ihmiset jaksa usean ihmisen sukukokouksia ja kuumentaa samaa tuolia monta tuntia. Jos ottaisit 1-2 kpl vierailua haluavaa sinne kerralla pariksi tunniksi kylään, ehtii keskittyä toisen juttuihin - osa menee silti mieluummin mökille tai ulos, kotona. Ei moni halua viettää ahdistavaa "uskonnollista pääsiäistä", jossa on pakko vetää monta ruokalajia ja ollaan tekohartaasti näytellen jotain roolia. Joillekin riittää leivos, juoma ja karkit. Uskoa voi jokainen tavallaan siinä samassa tietenkin. Vapaamuotoinen olotila on rennompi. Ei sovi siis riitit ja rituaalit pääsiäiskirkkoineen nuorille, joku vanhempi voi kiinnostua siitä hautuumaakierroksesta.
Luettiinko me sama aloitus?
Ap mainitsee sukuunsa kuuluvan miehensä lisäksi 4 ihmistä ja sinä vedät tästä sukukokouksen? En myöskään saanut aloituksesta kuvaa että olisi kyse virsien veisaamisesta, opiskelijavaputkin mainittu….
Koita ap tajuta että muita ei kiinnosta. Perhettä voi tavata muina päivinä, joten miksi just juhlapyhät pitäis pilata sillä tavalla?
Ap ymmärrän sua. Meillä ei ole myöskään ketään kenen kanssa juhlia. Omat vanhemmat on sekopää narsistit ja isä väkivaltainen, milloin vaan voi kilahtaa ja käydä kimppuun. Miehen puolella taas tärpätti-ongelmaiset, eli miehen vanhempien kanssakaan ei voi olla.
Kummatkaan ei välitä lapsistamme yhtään, eivät siis ole ollenkaan isovanhempia, eivät soittele, käy, kysele kuulumisia, halua viettää aikaa tai tavata. Eivät ole koskaan leikkineet lastemme kanssa eivätkä tietenkään hoitaneet/auttaneet mitenkään.
Mä haluaisin lämpimän ja rakastavan ison suvun ja yhteisiä juhlapyhiä. Nyt en vaan niitä saa. Ei auta vaikka mitä tekisin, sairaat ihmiset ei muutu eikä kykene yhdessäoloon.
Olen luovuttanut, ja ajattelen nyt niin että ehkäpä aikani koittaa aikanaan kun lapset saa lapsia ja perustaa perheet. Pyrin olemaan ainakin aivan toisenlainen isovanhempi kuin mitä nää meidän lastan piittamattomat paska-isovanhemmat on.
Kaikille ei ap vaan riitä hyviä vanhempia tai lämpimiä sukuja. Lähtökohtiaan ei voi valita joten tässä pätee se että tasan ei käy onnen lahjat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ihmiset jaksa usean ihmisen sukukokouksia ja kuumentaa samaa tuolia monta tuntia. Jos ottaisit 1-2 kpl vierailua haluavaa sinne kerralla pariksi tunniksi kylään, ehtii keskittyä toisen juttuihin - osa menee silti mieluummin mökille tai ulos, kotona. Ei moni halua viettää ahdistavaa "uskonnollista pääsiäistä", jossa on pakko vetää monta ruokalajia ja ollaan tekohartaasti näytellen jotain roolia. Joillekin riittää leivos, juoma ja karkit. Uskoa voi jokainen tavallaan siinä samassa tietenkin. Vapaamuotoinen olotila on rennompi. Ei sovi siis riitit ja rituaalit pääsiäiskirkkoineen nuorille, joku vanhempi voi kiinnostua siitä hautuumaakierroksesta.
Luettiinko me sama aloitus?
Ap mainitsee sukuunsa kuuluvan miehensä lisäksi 4 ihmistä ja sinä vedät tästä sukukokouksen? En myöskään saanut aloituksesta kuvaa että olisi kyse virsien veisaamisesta, opiskelijavaputkin mainittu….
Vastaus on enemmän muille kuin ap:lle tarkoitettu, yleisvastaus pääsiäisestä. 4 ihmistä on kerralla introverteille liikaa, ehkä sukukokous. En ehdi lukea joka aloitusta kunnolla opiskelijapukuineen, tekstit pitkiä. En vastusta pääsiäisen kauniita koristeita ja jokainen viettää tavallaan.
On ihan mahdollista, että lapsuudenkodissasi on vietetty juhlapäiviä vain siksi, että se olisi teidän lasten mielestä mukavaa. Ja nyt ei enää tarvitse vaan jokainen saa viettää juhlapyhänsä ihan miten itse haluaa. Mä olen viettänyt tämän pääsiäisen ihan yksin ja se on ollut erittäin rentouttavaa. Silti olen koristellut kotini ja laittanut perinteisiä pääsiäisruokia, vaikka vanha kissani ei perusta enää edes höyhenistä.
Vierailija kirjoitti:
Koita ap tajuta että muita ei kiinnosta. Perhettä voi tavata muina päivinä, joten miksi just juhlapyhät pitäis pilata sillä tavalla?
Tapsin vanhempiani itse asiassa tänäänkin. Juotiin kahvit ihan samalla tavalla kuin tehtiin tiistaina kun poikkesin edellisen kerran.
Tapaan heitä siis usein, keskimäärin kerran viikossa. Sisaruksiani harvemmin (toista muutaman kerran kuussa, toista muutaman kerran vuodessa).
Ap
Kun aikuistutaan, ydinperheestä irtaudutaan. Jos niin ei tee, voi tulla vaikeuksia esim. parisuhteessa.
Eikai sitä voi ketään pakottaa kutsumaan itseään kylään juhlapyhänä tai pakottaa syömään meille, mutta onhan tämä surullista. Tuskin mitään ratkaisua löytyy, mutta olisiko jollain sama tilanne?
Ap