Miksi nykyään eritystä tukea vaativia lapsia on niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoisin että lapsilta myös vaaditaan enemmän.

Ennen riitti että tulit paikalle. Nykyään nousee heti huolikortti jos lapsi ei suoriudu esim. koulussa heti kaikesta. Etenkin pojille, vaikka monet tutkimukset puoltaa sitä että pojat ovat tyttöjä myöhemmin koulukypsiä ja muutoinkin.

Lapset siis eivät vaan yllä tavoitteisiin mitä aikuiset heille asettavat.

Juurikin näin. Ja nykyään puututaan eri tavoin kuin ennen.  Jos ei pärjännyt, laitettiin apukouluun ja ongelma ratkaistu.

Osalta puuttuu kypsyys vanhemmuuteen, ei suojella lapsen psyykettä vaan kuormitetaan sitä asioilla, jotka ovat lapsella liian vaikeita käsittää tai kantaa.

Esimerkiksi tenava saattaa ollaa hiljainen ja vetäytyvä. Sitten kysyttäessä mikä mieltä painaa, voi lapsi kertoa mm että "mun äidin sydän on särkyny ja se itkee kotona, kun Pertsa ei enää halua olla sen kaa".

Ja tuo edellä oleva esimerkki lievemmästä päästä, mitä jotkut pienelle lapselleen kertoo halutessaan hellyyttä ja lohtua lapseltaan. Lapset murehtivat asioita.

Esim taloudelliset huolet, rahan krooninen puute tai endometrioosileikkauksen hysteerinen pelkääminen ovat lapselle turhan kuormittavia asioita jakaa.

Anna mamille hali, kun mamilla on nyt tosi tosi  paha olla.

Älä viitti kiukutella ny , oo kiltti nytten , kun mulla on näin vaikeeta muutenkin, kun yhyyyyyy......

Tai:  Äiskällä on nyt toinen rakas ja isi on nyt tosi tosi surullinen kun äiskä ei enää rakasta isiä ... 

Myöskään sodan yksityiskohtia (muka sivistystarkoituksessa)  ei tarvitse selostaa pienelle samalla kun seuraa netistä tai teeveestä tilanteen  kehittymistä, lapset näkevät kauheuksista painajaisia.

Antakaa lapsen olla lapsi ja suojelkaa lastanne. Kyllä hän ehtii murehtia elämänsä aikana ihan tarpeeksi, ilman että jaatte kaikki koronakuolemat pienelle mielelle.

Suurin osa tosin on ihan fantastisia vanhempia ja haluaa lapselleen pelkkää hyvää.

Lapsia saadaan entistä vanhempina ja erityisesti neuropsykiatristen ongelmien todennäköisyys lisääntyy vanhoilla vanhemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun nykyajan lapset syntyy älypuhelin ja pleikkari vierellään ja he ovat koukussa mediasisältöihin koko elämänsä. Mediasisältö ohittaa lasten biologisen lapsuuden jossa leikitään hiekkakakuilla ja leluautoilla.  Aivot käy ylikierroksilla kun eivät ole siihen keinotekoiseen maailmaan valmiit. Nauttikaa tuloksista joiden lapset kasvatti pleikka ja älypuhelin.

Toisaalta kyllä 80- ja 90- luvuillakin oli tietokonepelejä, joita lapset pelasivat ja lastenohjelmia katsottiin VHS-nauhurilla. Ennen vanhempi luki lehteä paperisena, nykyisin puhelimesta, mutta yhtä lailla molemmat lukevat lehteä, eikä aikaa lapselle ole.

Mä luulen, että digilaitteet eivät yksinään selitä erityislasten määrää. Erityislapsia on enemmän minun mielestäni, koska...

- lapsia diagnosoidaan enemmän

- tarkkailuluokat ovat vähentyneet, häiriköt häiritsevät kaikkien oppimista ja kärsivät tästä eniten itse

- oppikirjoja ei ole

- -> aukkoja oppimiseen, kun perustehtäviä ja toistoa on liian vähän

- avoimet oppimisympäristöt (häly)

- ideologia: oppimisen pitäisi olla koko ajan kivaa, vaikka oppiminen vaatii usein toistoa ja kovaa työtä, mikä ei aluksi ole useinkaan kivaa mutta palkitsee pitkällä tähtäimellä

- kodit, jotka eivät huolehdi lapsen perustarpeista (turvallisuus, tuki, henkinen lämpö, kannustus) Taustalla hektinen ja kuluttava työelämä sekä hajonneet perheet.

- Kodit eivät ota kasvatusvastuuta tai toisaalta eivät tue opettajaa kasvatustehtävässä

- Lainsäädäntö: opettajan oikeuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen on kavennettu. Luokkien kokoa on kasvatettu ja erityisluokkia lakkautettu.

Tässä muutamia syitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät varmasti tätä allekirjoita, mutta väitän, että nykylapsilla on liikaa oikeuksia ja mahdollisuuksia velvollisuuksiin nähden.  Vanhempia ei kunnioiteta, eikä opettajien kunnioitusta taideta enää edes uskaltaa edellyttää.  Kohteliaisuutta ei opeteta eikä vaadita, kun sitä eivät lasten vanhemmatkaan osaa.  Sääli!

Totta, sääli. Tunnen vain yhden perheen, jossa kuvailemasi kunnioitus ja kohteliaisuus toteutuu! Perheen äiti oli kotona hoitamassa lapsia 6 vuotta, ennenkuin palasi työelämään ja lapset meni vasta sit kokopäivähoitoon, vanhin 6v eskariin ja keskimmäinen 4,5v ja nuorin 3v päiväkotiin. Näkisin, että tämä oli avainasemassa siinä, kuinka lapset oppi niin hyvät tunnetaidot ja käytöstavat.

Nykymenoa kun seuraa, vuoden ikäisenä lapsi sujautetaan päiväkodin jättiryhmän sekaan selviytymään 8-9h per päivä, ja eihän siinä sit illalle jää kuin pari tuntua vuorovaikutusta vanhempien kanssa, kun lapsi menee jo nukkumaan. Tuo parituntinenkin monesti menee kännyn ääressä, sekä lapsella että vanhemmilla.

Ollaan niin "kaikki mulle nyt heti, mulla on oikeus, kyllä yhteiskunta hoitaa" - asenteella, että se tarttuu jo lapsiinkin.

T. Vakaope

Niin totta! Jostain syystä ne perheet, joissa näitä hyvin käyttäytyviä lapsia vielä on, ovat myös kasvattaneet lapset ne ekat vuodet kotona, eivät vieneet päikkyyn. Ja joukkoon mahtuu sekä akateemisia että duunareita, eli sosioekonominen tausta ei ole se mikä pelkästään selittäisi sen!

Eipä kannata todellakaan yleistää. Pahin mahdollinen yhdistelmä on varmasti se että vanhemmat jotka eivät tarjoa lapselle oikeassa suhteessa rajoja, rakkautta ja hoivaa hoitavat lapsiaan pitkään kotona. On kummallista ajatella että ne jotka hoitavat lapsiian pitkään kotona ovat automaattisesti hyviä vanhempia ja hoitoon laittavat huonoja.

Minun molemmat nyt jo teini-ikäiset tytöt on molemmat menneet vuoden ikäisinä hoitoon. Molemmat ovat kohteliaita, hyviä koulussa ja opettajien mieleen myös käytökseltään, vaikka ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. En itse usko että heistä olisi tullut yhtään sen "parempia" vaikka olisin ollut heidän kanssa kotona pitkään, luultavasti asia olisi ollut päin vastoin, koska en halunnut jäädä kotiäidiksi. Miinuspuolena olisi ollut myös se etteivät he olisi kaksikielisiä kuten he nyt ovat. (Kotikieli suomi ja koulukieli ruotsi).

Nykyään tunnistetaan oppimis- tai kehityshäiriöt paremmin. Se on hyvä asia. Mutta sitten on taas niitä lapsia, joiden ongelmat johtuvat selkeästi kasvatuksesta. Taitava lääkäri/psykologi kyllä erottaa nämä oikeasti nepsylapsesta. En sanoisi, että adhd/as-kirjon lapset ovat lisääntyneet, mutta heidän ongelmat tunnistetaan paremmin. Muuten ongelmaiset lapset ovat kyllä lisääntyneet.

Erityisopettaja

Luonnonvalinta ei pääse karsimaan heikkoja vanhempia saati heidän jälkikasvuansa.

Saako muuten koulu/kaupunki tms jotain rahallista tukea, jos lapsi siirretään koulussa tehostetun tuen oppilaaksi? Nimittäin jos olen oikein ymmärtänyt, mikään ei lapsen kohdalla muutu, vaan tämä tehostettu tuki on entisen tukiopetuksen jatkamista "vaan".

Pöiväkodissa kasvaa aivan täyspäisiä lapsia. On turha syyttää päiväkotia, jos kotiolot ovat pas..kat eikä siellä kasvateta. Kasvatusvastuu on aina ja jakamattomasti vanhemmilla. Ei päiväkodilla eikä koululla!! Oma lapsi meni vuotisena ryhmäperhepäiväkotiin ja viiden vanhana päiväkotiin. Kasvoi normaaliksi nuoreksi, kun kotona olemme antaneet eväät siihen. Tärkeintä on ollut kasvattaminen hyvään ja toisia ihmisiä huomioivaan käytökseen pienestä pitäen. Koskaan ei ole kuulunutkaan mitään negatiivista huonosta käytöksestä emmekä ole olleet ankaria vanhempia. Tärkeää on myös olla osa molempien sukua ja osallistua sukujen perhejuhliin ja tapahtumiin.

Vierailija kirjoitti:

Sähköistymisen lisääntymisestä on paljon tutkimuksia ja tuloksia.

MITTAUSTULOKSIA

Suomessa raja-arvo on 1000 µW/cm2. Useissa muissa maissa raja-arvo on jopa 100 kertaa pienempi: 10 µW/cm2.

helsingissä mitattu 500 000

inkluusion ja lapsen oikeuksien väärin ymmärtäminen

Vierailija kirjoitti:

Saako muuten koulu/kaupunki tms jotain rahallista tukea, jos lapsi siirretään koulussa tehostetun tuen oppilaaksi? Nimittäin jos olen oikein ymmärtänyt, mikään ei lapsen kohdalla muutu, vaan tämä tehostettu tuki on entisen tukiopetuksen jatkamista "vaan".

Koulu ei saa mitään lisärahaa, vaikka koulussa olisi yli puolet erilaisilla diagnooseilla olevia. Tämä on yksi epäkohta nykysysteemissä. Mam.. uista tulee jotain valmistavan opetuksen lisärahaa, jos ovat ummikoita.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tunnistetaan oppimis- tai kehityshäiriöt paremmin. Se on hyvä asia. Mutta sitten on taas niitä lapsia, joiden ongelmat johtuvat selkeästi kasvatuksesta. Taitava lääkäri/psykologi kyllä erottaa nämä oikeasti nepsylapsesta. En sanoisi, että adhd/as-kirjon lapset ovat lisääntyneet, mutta heidän ongelmat tunnistetaan paremmin. Muuten ongelmaiset lapset ovat kyllä lisääntyneet.

Erityisopettaja

Diagnoosit ja tunnistaminen voi olla hyvä juttu mutta miten niihin on resursseja puuttua kouluissa, on aivan puutteellista ja olematonta. Ei erityisopettajia riitä mitenkään tarpeeksi yhä kasvaviin ongelmiin ja tukea tarvitsevien lasten määrän jatkuvasti kasvaessa. Mihin se vielä johtaakaan? Yksityiskouluja ns.normaaleille? En ihmettelisi yhtään.

Adhd-lapsen vanhempana, jolla on itsellään adhd, tämä ketju oli surkuhupaisaa luettavaa. Ihmiset, jotka eivät ymmärrä asiaa, kommentoivat sitä ihan kuin tietäisivät asiasta jotain.

Toki jossakin diagnoosin varmaan voi saada helposti, meillä oli vuosien tutkimukset. Adhd-lapsi tarvitsee normaalia enemmän kasvatusta, tsemppaamista ja toistoa. Adhd ei ole huonoa kasvatusta tai sitä, että lapsi saisi katsoa liikaa ruutua. Se ei myöskään lähde lapsesta fyysisellä rankaisemisella. Olen nähnyt läheltä, miten ”ennen vanhaan, kun kaikki oli paremmin”-käsittely saa syrjäytymään ja alkoholisoitumaan. Olen itse myös ymmärtämättömän kasvatuksen vuoksi kärsinyt vuosien masennuksesta ja ollut monesti lähellä tehdä itsemurhan.

Oh well, jatkakaa, ette kuitenkaan opi yhtään mitään aiempien sukupolvien virheistä.

Koska on mukavampi olla diagnoosi oikeuksineen. Kuin vain olla saamaton, rasittava tms.

Se, että nykyään kaikki jäävät henkiin. Ennen esim. keskoset kuolivat pois. Nykyään jäävät eloon, ja heillä on kymmeniä kertoja enemmän ongelmia kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Pöiväkodissa kasvaa aivan täyspäisiä lapsia. On turha syyttää päiväkotia, jos kotiolot ovat pas..kat eikä siellä kasvateta. Kasvatusvastuu on aina ja jakamattomasti vanhemmilla. Ei päiväkodilla eikä koululla!! Oma lapsi meni vuotisena ryhmäperhepäiväkotiin ja viiden vanhana päiväkotiin. Kasvoi normaaliksi nuoreksi, kun kotona olemme antaneet eväät siihen. Tärkeintä on ollut kasvattaminen hyvään ja toisia ihmisiä huomioivaan käytökseen pienestä pitäen. Koskaan ei ole kuulunutkaan mitään negatiivista huonosta käytöksestä emmekä ole olleet ankaria vanhempia. Tärkeää on myös olla osa molempien sukua ja osallistua sukujen perhejuhliin ja tapahtumiin.

Mä veikkaan, ettei tarkoitus ollut dumata päiväkoteja, vaan sitä tosiasiaa, ettei niissä (ainakaan pk-seudulla) ole resursseja antaa niin hyvää huolenpitoa, kuin pieni vauva taapero tarttee. Henkilökuntaa on liian vähän, he ovat ammattitaitoisia, mutta kiireisiä. Ryhmäkoot on isoja. Ja jos lapsi on päiväkodissa klo 7-17, mikä tuntuu olevan kovin yleistä, se kodin kasvatusvastuu on ajallisesti lapsen elämän hereilläoloajasta paaaaljon pienempi, mitä päiväkodissa vietetty aika. Tää on fakta. Sit vielä päälle toi, että moni vanhemmat tuijottaa sen 2-3h illasta mitä lapsi ehtii olla kotona hereillä, puhelinta.

T. Vakaope

Vierailija kirjoitti:

Kemikaalit. Kuri, kasvatus, ihminen, auktoriteetti puuttuu. Sairaat animaatiot, pelit kasvattaa lapsen.

Tässä se on. Asia on just näin. Sanon vaan, että lapselle on hyväksi olla auktoriteetteja (epäsuosittu mielipide nykyään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma arvaus on se, että ennen raskaudet meni helpommon kesken, jos sikiössä oli mitään vikaa

Miksi näin epäilet? Ei, en kettuile sinulle, tää on vaan eka kerta kun kukaan epäilee tämmöistä, ainakaan minun kuullen!

Itse veikkaan, että synnytys ikäisten naisten ylipaino on syynä. Ylipaino lisää kilpirauhasen vajaatoiminnan todennäköisyyttä, ja muitakin kilpirauhasongelmia. Niillä on vaikutusta sikiön aivojen kehitykseen, tässä pieni lainaus Terveyskylän artikkelista kilpirauhasen ja raskaus :

"Äidin kilpirauhashormoni tyroksiini kulkeutuu sikiöön sekä ennen sikiön oman tyroksiinitoiminnan käynnistymistä että sen jälkeen. Toisen raskauskolmanneksen aikana aivojen arkkitehtuurin kehittyessä sikiöperäinen tyroksiini tulee lähes yksinomaan äidiltä. Tällöin äidin hypotyreoosi voi johtaa lapsen korjautumattomaan aivovaurioon. "

Huh, mistä tämä on? Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa ja ennen sen toteamista ja hoitoa yritin saada lasta, tuloksetta. N36

Täällä taas innokkaasti syytetään päiväkoteja. Itselläni on kyllä täysin päinvastaiset havainnot ja kokemukset. KAIKKI tuntemani erityislapset/erityisaikuiset ovat olleet kotihoidossa eskari/kouluikäisiksi.