uskovaisuus ja aikuisen naisen halu
Olen elänyt lapsuuteni uskonnollisessa kodissa, en mitenkään ahdasmielisessä, mutta kuitenkin ilmapiirissä, missä seksistä tai seksuaalisesta nautinnosta ei puhuttu. Seksi kuului avioliittoon. Olin naimisissa yli 20 vuotta, kaksi lasta, seksiä toisinaan säännöllisesti ja toisinaan satunnaisesti. Avioliiton loppuaikoina ei lainkaan. Ex- mieheni oli kiltti ja hellä, seksi oli omanlaistaan. Jos nyt sanon, että hyvin perinteistä, niin se kuvaa asiaa.
Eron jälkeen alkoi prosessi jossa sukelsin itseeni kaikin tavoin. Vähitellen kun aloin ymmärtää kuka oikeasti olen. Aloin myös tutkimaan omaa haluani, ylipäätään ymmärtää, että minulla on oma halu, omat mieltymykseni ja fantasiani. Muutamia lyhyitä irtosuhteita, mutta ei mitään pysyvämpää, eikä seksuaalisestikaan mitään järisyttävää. Olin löytänyt oman käden onnen ja sillä pärjäilin hyvin. Työ ja uuden elämän rakentaminen vei arkea. Lisäsin liikuntaa ja aloin katsomaan tarkemmin mitä suuhuni laitoin, tiputin painoa, etenin uralla. Itsetuntoni kasvoi, aikuiset lapseni löysivät paikkansa elämässään. Suhde ex- mieheenkin oli ihan ok.
Kun 50 lähestyi ja vaihdevuodet tulivat ajattelin, että tästä turvallisesti kohti vakaata ja mahdollisimman tervettä vanhuutta:) Mutta vähitellen sisäsälläni alkoi sykkiä, tuntua pohjatonta halua elää vielä kun voi. Lapsuuden kodin uskonnollisuus löi kasvoille, tunsin vihaa siitä miten kaikki nuoruuden nauttinnot olivat ikään kuin jääneet kokematta. Koin jonkilaisen murrosiän 50 vuotiaana, miehiä oli useampia reilun vuoden aikana. Joitakin ihan hyviä kokemuksia, joitakin ihan karmeita. Ei kuitenkaan mitään uhkavaa ja terveenäkin pysyin.
Haluni ja himoni saivat täyttymyksen 55 vuotiaana kolmen kiihkeän yön aikana Tallinnan vanhan kaupungin romanttisen hotellin ullakkohuoneessa. Olin kolmen päivän työseminaarissa, jossa tutustuin virolaiseen 62 vuotiaaseen kollegaan. Hän oli allaan arvostettu, siisti ja sosiaalisesti todella taitava. Sivistynyt ja mielenkiintoinen ihminen. Ensin istuimme iltaa työasioista jutellen, mutta melko nopeasti olimme jo vaihtamassa elämäntarinoitamme. Hän oli myös uskonnollisesta kodista, ahdasmieliseen aikaan sekoittui myös silloisen neuvostoajan vaikutus. Vaihdoimme kokemuksia. Väillämme väreili.
Kun olimme läpikäyneet lapsuudet, koulut, avioliitot, lapset ja lasten lapset tulimme tähän hetkeen. Mitä minulle kuuluu juuri nyt? Yhtäkkiä hän kysyy : "Miten seksi?" Kysymys oli niin yllättävä, että vain hymyilin tyhmänä. En tiennyt, että hän puhuu myös suomea, olimme koko ajan käyttäneet englantia. Hän huomasi hämmennyksen ja kysyi uudestaan hieman hassusti murtaen: "Saatko panna?" Tilanne oli todella outo, koska hän puhui hyvin sivistyneesti ja oli kovin kohtelias ja nyt yhtäkkiä....
Hän sanoi, että on oivaltanut, että seksistä pitää puhua, ei voi muuten tietää mitä toinen haluaa. Jos ihmisen ajatuksia ei voi lukea, niin varsinkaan ihmisen seksuaalisia mieltymyksiä ei voi arvata, pitää käydä dialogia, kysyä, olla avoin. Ja jotta voi olla avoin, on hyvä käyttää mahdollisimman suoraa kieltä, puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja minulle minun äidinkielellä. Ja sitten puhuimme viinilasin ääressä pitkään. Käytimme kuitenkin englantia, koska minä en kykene vironkieleen ja hänen suomenkielen taitonsa oli koomista
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut montakin miestä, jotka eivät ole milläänlailla huomioineet tätä nautintonappia, ovat vaan suoraan panemaan halunneet, ja sillä selvä.
Koska olen nainen niin on asiasta omakohtaista tietoa.
Sinä olet mies joka olet ollut vain yhden naisen kanssa, joten se siitä.
Varmasti löytyy miehiä jotka tietävät, tottakai, mutta ei minunkaan mieheni tajunnut kun tavattiin, ihan piti opettaa.
Juuri näin. Puolet niistä miehistä mitä minulla on ollut käsittelee pillua kuin jotain työkalua, otteet on rajuja! Työnnetään sormet suoraan sisään jne. Jos kilitoriksen sijainti onkin tiedossa, niin sitä ei osata lähestyä oikein. Itse tykkään kovistakin otteista, mutta vasta kun olen valmis. Ja sille toiselle: kyllä minä ainakin saatan päästää suustani vaikka mitä jos saan oikein rajun orgasmin, itkukin tulee usein...
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut montakin miestä, jotka eivät ole milläänlailla huomioineet tätä nautintonappia, ovat vaan suoraan panemaan halunneet, ja sillä selvä.
Koska olen nainen niin on asiasta omakohtaista tietoa.
Sinä olet mies joka olet ollut vain yhden naisen kanssa, joten se siitä.
Varmasti löytyy miehiä jotka tietävät, tottakai, mutta ei minunkaan mieheni tajunnut kun tavattiin, ihan piti opettaa.
Kyllä minun kaveripiirissä silloin 70-luvulla oli joka jannulle selvää mitä kohtaa siellä pillussa piti nuolla. Klitan merkityksen tiesi varmasti jokainen. Mutta ehkä tämä nykypolvi on niin tietämätön ja pillusta kiinnostumaton, ettei ota edes asiosta selvää. Silloin kiinnosti pilluräpläys, ei ollut pleikkareita.
Vierailija kirjoitti:
Yksilökohtaista varmastikin. Oma kokemukseni uskovaisuuteen taipuvaisista naisista on se, että heidän kanssaan asiat ovat tavallistakin vaikeampia. Vaikka naisten kanssa on yleensäkin säätöä säätöjen perään, niin uskovaistaustaisilla näitten normaalisäätämisien päälle tulee vielä se mitä jeeveli/ isä/ äiti/ seurakunta/ mummo/ sedät ja tädit/ pastori/ saarnaaja/ ystävättäret on mieltä tästä meidän seurustelusta/ pussailemisesta/ seksistä/ yhdessäolosta/ , onko tämä nyt soveliasta?
Muutama tämäntyyppinen tapaus tuli nuoruudessa koettua, ja pakko myöntää että pyyhe lensi kehään aika nopeasti ennenkuin mikään seurustelu (minun mielestäni) ennätti edes alkaa. En vain kertakaikkiaan jaksanut sitä, jos kerran minä aiheutin niin suurta selittelyn ja häpeän tunnetta olemassaolollani, niin silloin oli parempi suunnata eri teille.
Minä olen seurustellut uskossa olevan naisen kanssa ja niin monipuolista ja hyvää seksiä en ole saanut kenenkään muun kanssa. Asioiden olettaminen tai yleistäminen on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilökohtaista varmastikin. Oma kokemukseni uskovaisuuteen taipuvaisista naisista on se, että heidän kanssaan asiat ovat tavallistakin vaikeampia. Vaikka naisten kanssa on yleensäkin säätöä säätöjen perään, niin uskovaistaustaisilla näitten normaalisäätämisien päälle tulee vielä se mitä jeeveli/ isä/ äiti/ seurakunta/ mummo/ sedät ja tädit/ pastori/ saarnaaja/ ystävättäret on mieltä tästä meidän seurustelusta/ pussailemisesta/ seksistä/ yhdessäolosta/ , onko tämä nyt soveliasta?
Muutama tämäntyyppinen tapaus tuli nuoruudessa koettua, ja pakko myöntää että pyyhe lensi kehään aika nopeasti ennenkuin mikään seurustelu (minun mielestäni) ennätti edes alkaa. En vain kertakaikkiaan jaksanut sitä, jos kerran minä aiheutin niin suurta selittelyn ja häpeän tunnetta olemassaolollani, niin silloin oli parempi suunnata eri teille.
Minä olen seurustellut uskossa olevan naisen kanssa ja niin monipuolista ja hyvää seksiä en ole saanut kenenkään muun kanssa. Asioiden olettaminen tai yleistäminen on väärin.
Oliko uskiksella viivapillu vai runsaat häppärit?
Oon huomannut et uskis piireissä 15cm ei riitä niin mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilökohtaista varmastikin. Oma kokemukseni uskovaisuuteen taipuvaisista naisista on se, että heidän kanssaan asiat ovat tavallistakin vaikeampia. Vaikka naisten kanssa on yleensäkin säätöä säätöjen perään, niin uskovaistaustaisilla näitten normaalisäätämisien päälle tulee vielä se mitä jeeveli/ isä/ äiti/ seurakunta/ mummo/ sedät ja tädit/ pastori/ saarnaaja/ ystävättäret on mieltä tästä meidän seurustelusta/ pussailemisesta/ seksistä/ yhdessäolosta/ , onko tämä nyt soveliasta?
Muutama tämäntyyppinen tapaus tuli nuoruudessa koettua, ja pakko myöntää että pyyhe lensi kehään aika nopeasti ennenkuin mikään seurustelu (minun mielestäni) ennätti edes alkaa. En vain kertakaikkiaan jaksanut sitä, jos kerran minä aiheutin niin suurta selittelyn ja häpeän tunnetta olemassaolollani, niin silloin oli parempi suunnata eri teille.
Minä olen seurustellut uskossa olevan naisen kanssa ja niin monipuolista ja hyvää seksiä en ole saanut kenenkään muun kanssa. Asioiden olettaminen tai yleistäminen on väärin.
Luitko lainaamasi tekstin ensimmäisen lauseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut montakin miestä, jotka eivät ole milläänlailla huomioineet tätä nautintonappia, ovat vaan suoraan panemaan halunneet, ja sillä selvä.
Koska olen nainen niin on asiasta omakohtaista tietoa.
Sinä olet mies joka olet ollut vain yhden naisen kanssa, joten se siitä.
Varmasti löytyy miehiä jotka tietävät, tottakai, mutta ei minunkaan mieheni tajunnut kun tavattiin, ihan piti opettaa.
Juuri näin. Puolet niistä miehistä mitä minulla on ollut käsittelee pillua kuin jotain työkalua, otteet on rajuja! Työnnetään sormet suoraan sisään jne. Jos kilitoriksen sijainti onkin tiedossa, niin sitä ei osata lähestyä oikein. Itse tykkään kovistakin otteista, mutta vasta kun olen valmis. Ja sille toiselle: kyllä minä ainakin saatan päästää suustani vaikka mitä jos saan oikein rajun orgasmin, itkukin tulee usein...
Jos puhutaan tulemisen hetkestä niin minä seurustelin pitkään miehen kanssa, joka suorastaan huusi tulessaan: "Jeesus pillu, nyt tuleeeeee..." Ja tämä lähes joka kerta, eikä ollut kaveri varmaan kirkossa käynyt sitten rippikoulun. Että kyllä sitä orgasmin kourissa tulee suusta vähän mitä sattuu, hänellä oli aina tuo sama. Se oli yhtä aikaa huvittavaa, kotoisaa ja kiihottavaa. Mies oli sillon yli 40
Kyllä paneminen on miehestä kivaa vaikka ei enää tulisikaan. Silti saa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paneminen on miehestä kivaa vaikka ei enää tulisikaan. Silti saa.
Oma ukkoni sanooa samaa. Haluaa kyllä antaa mulle monestikkin päivässä, vaikka itse saa sitten vaan kerran. Ihan tarjoaa munaa ja tykkää kun runkkaan likkarilla, sitten haluaa hiukka paneskella, ja lopulta haluaa antaa minulle aina orgasmin.
Ei siiis valittamista minulla. Ja lahjastahan ei saa kieltäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoisen viriili tämä 62 vuotias virolaismies....
Kunnon seksielämä alkaa vasta nelikymppisenä. Siihen asti kaikki on ollut vain lapsellista puuhastelua.
Minun lapsuudenkotini oli myös uskonnollinen, mutta en usko sillä olleen vaikutusta omaan seksuaalisuuteeni sen suuremmin. Kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen kaikki oli epävarmaa harjoittelua. Kolmestakymmenstä neljäänkymmeneen oli ruuhkavuosia ja uraa, seksi sivuosassa. Neljästäkymmenestä viiteenkymmeneen vapautuminen ja omien halujensa löytämisen aika, kokeiluja, omien seksuaalisten rajojen oivaltamista, bi- seksuaalisia kokeiluja, ryhmäseksiäkin. Viidestäkymmenestä kuuteenkymmeneen seksiä oli harvemmin, mutta se oli hyvää ja rakastelukerrat pitkien esileikkien kanssa hekumallisia. Esileikki saattoi alkaa jo aamulla ja päättyä vasta illallisen jälkeen hotellihuoneessa huutokliimaksiin. Kuudestakymmestä ylöspäin mennään ja seksiä on yhä, mutta myös apuvälineitä enemmän mukana, hellimme toisiamme, mutta orgasmin saan vain vibraattorilla, mies ei enää edes halua sisään, tykkää katsella minua ja hoitaa itsensä omin käsin, suuseksi molemmipuolin on tullut takaisin. Se oli pois minun osaltani vuosia, koska koin maistuvani pahalta. Bi- uteliaisuus on jäänyt molemmilta. Ja uskokaa tai älkää olen ollut onnellisesti naimisissa saman miehen kanssa yli 40 vuotta, olemme jakaneet kaikki nämä vaiheet. Lisäksi olemme eläneet ihan arkea, kasvattaneet lapset, rakentaneet talon ja nyt olemme aktiivisia isovanhempia ja toistemme vanhuuden turva. Minun lähtökohtani oli hyvin toimeentuleva uskonnollinen koti ja mieheni oli taas työläisperheestä, seksin salat opettelimme ja jaoimme yhdessä, niin kuin kaiken muunkin elämässä, ehkä elämä ei aina ole juhla, mutta ainakin se on matka...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paneminen on miehestä kivaa vaikka ei enää tulisikaan. Silti saa.
Oma ukkoni sanooa samaa. Haluaa kyllä antaa mulle monestikkin päivässä, vaikka itse saa sitten vaan kerran. Ihan tarjoaa munaa ja tykkää kun runkkaan likkarilla, sitten haluaa hiukka paneskella, ja lopulta haluaa antaa minulle aina orgasmin.
Ei siiis valittamista minulla. Ja lahjastahan ei saa kieltäytyä.
Kun se nyt keskustelun aihe oli, niin minkälaisen roolin näkisit uskonnollisuudella olevan elämässäsi ja suhteessa seksielämääsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paneminen on miehestä kivaa vaikka ei enää tulisikaan. Silti saa.
Oma ukkoni sanooa samaa. Haluaa kyllä antaa mulle monestikkin päivässä, vaikka itse saa sitten vaan kerran. Ihan tarjoaa munaa ja tykkää kun runkkaan likkarilla, sitten haluaa hiukka paneskella, ja lopulta haluaa antaa minulle aina orgasmin.
Ei siiis valittamista minulla. Ja lahjastahan ei saa kieltäytyä.
Kun se nyt keskustelun aihe oli, niin minkälaisen roolin näkisit uskonnollisuudella olevan elämässäsi ja suhteessa seksielämääsi?
Sellaisen, että vain hyvillä ihmisillä on sijaa elämässäni. Veemäiset kuuluvat sinne hyvin alas. On siis ylä-, ja alapuolen ihmisiä.
Entäs oma taivasosuutesi?
Jeesustelua...sanan varsinaisessa merkityksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä paneminen on miehestä kivaa vaikka ei enää tulisikaan. Silti saa.
Oma ukkoni sanooa samaa. Haluaa kyllä antaa mulle monestikkin päivässä, vaikka itse saa sitten vaan kerran. Ihan tarjoaa munaa ja tykkää kun runkkaan likkarilla, sitten haluaa hiukka paneskella, ja lopulta haluaa antaa minulle aina orgasmin.
Ei siiis valittamista minulla. Ja lahjastahan ei saa kieltäytyä.
Kun se nyt keskustelun aihe oli, niin minkälaisen roolin näkisit uskonnollisuudella olevan elämässäsi ja suhteessa seksielämääsi?
Sellaisen, että vain hyvillä ihmisillä on sijaa elämässäni. Veemäiset kuuluvat sinne hyvin alas. On siis ylä-, ja alapuolen ihmisiä.
Entäs oma taivasosuutesi?
Jaha. No, varsinaiseen ap:n kysymykseen olen jo vastaillut uskossa olevan vaimoni näkökulmasta. Mitä sitten omaan hengellisyyteeni tulee, niin se ei varmaan ole minkään oppikirjan eikä aatesuunnan mukaista, eniten sellaista omakohtaisen rauhan ja pyhän kokemuksen etsimistä. En vierasta kirkkoa tai seurakuntaa, mutta olen aivan samaa pyhyyttä kokenut niin joulujumalanpalveluksessa kuin shintolaisissa ja buddhalaisissa pyhäköissä ja temppeleissä jossain Japanin takamailla.
Taivas- tai muitakaan paikkoja en jakele itselleni tai muille. Ylipäänsä tuonpuoleisen asiat eivät minusta ole tämän elämän murheita. Näen että ihmiset voivat tehdä ihan tästä maanpäällisestä elämästäänkin oman taivaansa tai helvettinsä, joskin useimmat ehkä kuitenkin jonkin beigen eri sävyissä seisovan välitilan. Siihen on siis tärkeämpää keskittyä kuin taivasosuuksiin.
Seksiin koko tuo ajatusmaailmani liittyy vain ohuelti, mutta ehkä eniten siinä suhteessa viehättää se vanha ajatus ruumiista sielun temppelinä ja mitä kaikkea se sitten voisikaan tarkoittaa.
jospa palattaisiin edes vähän teemaan... Kyllä minusta uskonnossa on paljonkin seksuaalisuutta.... Kyllä minä rippikoulussa koin jo ensimmäisiä seksuualisia kokemuksia, ensimmäinen pornoelokuva jonka omistin oli kiimaiset nunnat tai jotain sinne päin... kirjallisuus ja elokuvat ovat täynnä uskonnon ja eroottisuuden ristiriitaan perustuvaa draamaa ja kyllä riettaimman panon olen saanut luonnossa papilta. Ei sentään ollut liperit kaulassa:)
Muistan että opiskeluaikoina joskus vuosikymmeniä sitten kävimme kaverin kanssa jonkin kerran teologian ylioppilaiden bileissä. No, ei niistä kerroista mikään seksiin päätynyt, ujona poikana nyt sellaista olisi itsestänikään saanut irti. Tunnelma siellä oli kuitenkin kiva, teologitytöt olivat varsin avoimia ja halukkaita ryhtymään juttusille elämää pohtimaan. Vähän itsevarmempi kaveri olisi kyllä varmaan sangen helposti päässyt pohtimaan Pyhän Toimituksen (a la Juice) merkitystä ja käytäntöä 🙂
Seurakuntamme papilla on ihan järkyttävän iso sukupuolielin.
Paljon isompi, kuin aviomieheni 15 senttinen
Vierailija kirjoitti:
Muistan että opiskeluaikoina joskus vuosikymmeniä sitten kävimme kaverin kanssa jonkin kerran teologian ylioppilaiden bileissä. No, ei niistä kerroista mikään seksiin päätynyt, ujona poikana nyt sellaista olisi itsestänikään saanut irti. Tunnelma siellä oli kuitenkin kiva, teologitytöt olivat varsin avoimia ja halukkaita ryhtymään juttusille elämää pohtimaan. Vähän itsevarmempi kaveri olisi kyllä varmaan sangen helposti päässyt pohtimaan Pyhän Toimituksen (a la Juice) merkitystä ja käytäntöä 🙂
Juicen kappale yhdistää todella komeasti rakastelun ja uskonnon pyhäksi toimitukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan että opiskeluaikoina joskus vuosikymmeniä sitten kävimme kaverin kanssa jonkin kerran teologian ylioppilaiden bileissä. No, ei niistä kerroista mikään seksiin päätynyt, ujona poikana nyt sellaista olisi itsestänikään saanut irti. Tunnelma siellä oli kuitenkin kiva, teologitytöt olivat varsin avoimia ja halukkaita ryhtymään juttusille elämää pohtimaan. Vähän itsevarmempi kaveri olisi kyllä varmaan sangen helposti päässyt pohtimaan Pyhän Toimituksen (a la Juice) merkitystä ja käytäntöä 🙂
Juicen kappale yhdistää todella komeasti rakastelun ja uskonnon pyhäksi toimitukseksi.
Se on totta. Jotain totta palstallakin..
Olen tavannut montakin miestä, jotka eivät ole milläänlailla huomioineet tätä nautintonappia, ovat vaan suoraan panemaan halunneet, ja sillä selvä.
Koska olen nainen niin on asiasta omakohtaista tietoa.
Sinä olet mies joka olet ollut vain yhden naisen kanssa, joten se siitä.
Varmasti löytyy miehiä jotka tietävät, tottakai, mutta ei minunkaan mieheni tajunnut kun tavattiin, ihan piti opettaa.