Onko itserakasta pitää itseään keskimääräistä paremman näköisenä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se vähän itserakasta on. Mutta jotenkin ymmärrettävämpää, jos mahtuu yleiseen kauniina pidettävien ihmisten muottiin, jolloin on hoikka, hyväihoinen, tuuheatukkainen jne.

Minulla on ystävä, jonka äiti on hilannut ystäväni itsetunnon niin korkealle, että vaikka ystäväni on (mielestäni) aika kaukana kauniista, niin hän itse tuntuu itsestään tykkäävän kovasti.

Eli Sarah Jessica Parker on yleisesti kauniina pidettyjen muottiin sopiva?

Vierailija kirjoitti:

No jos oikeasti on, niin ei kai sille mitään voi. Mutta on typerää rakentaa elämää pelkän ulkonäön varaan. Kauneus katoaa eikä kukaan oikeasti pidä ylimielisistä ihmisistä. 

Määrittele ja perustele"paremman näköinen" ja jos nainen on yli 25v niin on noloa luulla itseään keskimääräistä "paremman näköiseksi" koska nainen rapistuu joka päivä:)

Ei mielestäni. Kyllä minulla on ainakin silmät päässä ja pystyn arvioimaan ulkonäköäni. Pidän itseäni ihan tavallisena, on nätit silmät jne. Ja vartalo on sitten oikeasti hyvä. En sitä kuitenkaan muualla ole kehumassa, täällä se on helppo sanoa nimettömänä. Ja jos ulkonäköään pitää muille kehua, on se vähän junttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se vähän itserakasta on. Mutta jotenkin ymmärrettävämpää, jos mahtuu yleiseen kauniina pidettävien ihmisten muottiin, jolloin on hoikka, hyväihoinen, tuuheatukkainen jne.

Minulla on ystävä, jonka äiti on hilannut ystäväni itsetunnon niin korkealle, että vaikka ystäväni on (mielestäni) aika kaukana kauniista, niin hän itse tuntuu itsestään tykkäävän kovasti.

Eli Sarah Jessica Parker on yleisesti kauniina pidettyjen muottiin sopiva?

Ei, hän on vanha haaska mutta parikymppisenä oli yhtä kaunis kuin kuka tahansa muukin

Vierailija kirjoitti:

Ei mielestäni. Kyllä minulla on ainakin silmät päässä ja pystyn arvioimaan ulkonäköäni. Pidän itseäni ihan tavallisena, on nätit silmät jne. Ja vartalo on sitten oikeasti hyvä. En sitä kuitenkaan muualla ole kehumassa, täällä se on helppo sanoa nimettömänä. Ja jos ulkonäköään pitää muille kehua, on se vähän junttia.

Ei ole:) ja on äärimmäisen noloa kuvitella olevansa "hyvännäköinen"

Sehän on hienoa, jos pitää itseään hyvännäköisenä. Eri asia on, että määrittääkö se sitä, kuinka kohtelee muista ihmisiä.

Mulla oli nuorena joskus rankkaa aika painonnousu ja myöhemmin iho-ongelmat. Ikääntyminen kohdellut minua taas tähän mennessä hyvin ja katsoessani paria sukupolvea vanhempia, terveillä elintavoilla pysyn keskivertoa ikäistäni nuorempana.

Tavallaan se on vapauttanut paljon turhaa murhetta. En myöskään jaksa käyttää ulkonäkööni enää ekstra-aikaa perus ihonhoito-, liikunta- ja ruokarutiinien lisäksi, koska pysyn nykyisin helposti rutiinien vuoksi ihan hyvännäköisenä. Silti tiedostan, ettei voi antaa asioiden vaan olla ja luottaa, ettei ikä tekisi tehtäväänsä vaan työkykyä ja omaa hyvinvointia kuitenkin tulee säännöllisin rytmein.

Tarkoitan, että pidän itseänikin hyvännäköisenä, mutta vertaan siihen itsetuntoon, mikä minulla oli nuorena ja mistä kaikesta painolastista vapauduin aikuistuessani. Silti täytyy muistaa, että elämä on muutakin kuin ulkonäkö. Toki se helpottaa omaa elämää, kun ajatuksen saa laittaa muualle kuin ulkonäköpaineita, jotka vie valtavasti ihmisen omia resursseja kehittää itseään muutoin.

Tot takai ihminen voi olla iloinen siitä, että on terve ja hyvännäköinen kasvoiltaan vartaloltaan jne.  Ei kuitenkaan ole viisasta suhtautua alentavasti vammaisiin tai ulkomuodoltaan poikkeaviin. Oikeastaan, jos koet olevasi sopusuhtainen, niin voi sen itsekkin tidostaa.  Mitä tulee itserakkauteen, niin yleensä ihminen on aina jonkin verran itserakas.  Kaikssa tulisi pyrkiä olemaan kohtuudessa ja huomioimaan kanssaihmisiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mielestäni. Kyllä minulla on ainakin silmät päässä ja pystyn arvioimaan ulkonäköäni. Pidän itseäni ihan tavallisena, on nätit silmät jne. Ja vartalo on sitten oikeasti hyvä. En sitä kuitenkaan muualla ole kehumassa, täällä se on helppo sanoa nimettömänä. Ja jos ulkonäköään pitää muille kehua, on se vähän junttia.

Ei ole:) ja on äärimmäisen noloa kuvitella olevansa "hyvännäköinen"

Minusta siinä ei ole mitään noloa. Aika harva ei hyvännäköinen kuvittelee olevansa oikeasti hyvännäköinen. Niinkuin minäkin sanoin, että tiedän olevani naamaltani ihan tavis, vaikka miehet kehuukin. Minulle nämä asiat on vain kylmiä faktoja, siis todeta jonkun ulkonäkö. Sillä kun ei muuten ole mitään merkitystä. En kohtele ihmisiä sen mukaan minkä näköinen tai kokoinen hän on.