Oletteko olleet vieraisilla siten, että talon emäntä kattaa pöydän ja istuu sitten jossain sivussa, kun muut syövät?
Kommentit (141)
Mun anoppi menee aina sivumpaan syömään kun muut syö pääpöydässä.
Minä olen sellainen ja Itä-suomesta
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen ja Itä-suomesta
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen ja Itä-suomesta
Vielä vuonna 2022?
Kyllä.
Katettuaan pöydän emäntä istuu kiikkerällä pikku jakkaralla vieraiden selän takana. Sieltä sitten juttelee.
Lopulta ottaa pienen lautasen ja syö seisten ja hätäisesti tiskipöydän vieressä.
Kuin suoraan Siskonpedin marttyyriäitisketsistä. Tapahtui savolaisessa maalaispitäjässä aina vierailuilla. Todella kiusallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen ja Itä-suomesta
Miksi?
Sellanen tapa. Istun tiskipöydän ääressä keittiöjakkaralla.
Äitini teki tuota 90-luvulla. Syynä se, että pöytään ei mahtunut enempää porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen sellainen ja Itä-suomesta
Miksi?
Sellanen tapa. Istun tiskipöydän ääressä keittiöjakkaralla.
Aika passiivis-aggressiivista?
Täti Etelä-Pohjanmaalla. Jotenkin todella hölmöä, kun muut istuvat tuvan suuressa pöydässä ja hän metrin päässä pikkupöydässä :D On tehnyt näin aina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Katettuaan pöydän emäntä istuu kiikkerällä pikku jakkaralla vieraiden selän takana. Sieltä sitten juttelee.
Lopulta ottaa pienen lautasen ja syö seisten ja hätäisesti tiskipöydän vieressä.Kuin suoraan Siskonpedin marttyyriäitisketsistä. Tapahtui savolaisessa maalaispitäjässä aina vierailuilla. Todella kiusallista.
Onpas epäkohteliasta, jos vielä huutelee sinne pöytään. Jos kerran haluaa tuollaista marttyyriä leikkiä, niin ei sitten vaivaisi muita huutelemalla selän takaa. Todella rasittavaa keskustella sillä tavalla.
Anoppi. Suku syö hänen valmistamimaan herkkuja isossa pöydässä ja anoppi lähtee toiseen huoneeseen siksi aikaa. Kahvit juo yhtä aikaa. Muuten normaalisti käyttäytyvä mukava nainen hän on.
Meillä anoppi ei koskaan tule kahvipöytään, siis heillä, vaikka ovat käskeneet kahville. Ei ota kahvia, eikä mitään, kaataa kaikille kahvit ja tarjottavat.. Menee itse olohuoneeseen katsomaan telkkua.. On kuulemma juuri juonut kahvin, ei jaksa ottaa enempää.. Asmed:/ hän on kuitenkin itse kutsunut meidät kahville ja kylään asmed:/
Joo, vielä ainoana vieraana :D oli laitettu monenlaista syötävää ja tuijotettiin että maistuu. Todella vaivaannuttavaa.
Toisaalta on tullut myös vieras oman kasvissose keiton kanssa jonka lämmitti mikrossa eikä suostunut istumaan tarjoilu pöytään vaan söi seisten keittiössä omat eväät.
Todellakin! Molemmat isoäidit aikanaan ja oma äitinikin toimii juuri näin.
Vieraiden tulo oli aina äidilleni aivan hirveä stressi. Koko talo oli siivottava lattiasta kattoon ja kaapit järjestettävä. Pöytäliinat vaihdettava, verhot tuuletettava, matot tampattava... Sitten alkoi se seitsemän sortin piiraiden leipominen pakastimeen. Huom. pakastimeen, tarjottavaa oli tottakai oltava niin paljon, että siinä itse Vierailupäivänä ei enää sopinut ryhtyä.
Vierailupäivän aamuna sitten oltiin tulisilla hiilillä ja järjestettiin pöytä juhlakuntoon. Laitettiin pyhävaatteet päälle ja tuskailtiin, että saadaanko kaikki valmiiksi oikealla kellonlyömällä. Lounas jäi kevyeksi, jos oli kahvivieraat tulossa. Kahvinkeitin ladattiin odottamaan. Kun kello oli kymmentä vaille, tuskailtiin, voisko kahvin jo laittaa tippumaan, että se varmasti ehtii - mutta entä, jos vieraat eivät olekaan vielä tasalta pöydässä, silloinhan kahvi jäähtyy?
Sitten kuului, kun vieraiden auto hurahti pihaan. Ovelle kolkutettiin. Äiti parahti kauhusta ja meni laittamaan kahvin tippumaan.
Vieraat oli usutettava pöytään heti kun saivat päällystakit päältä. Äiti pahoitteli, että kahvi ei ole vielä tippunut, mutta kyllä siitä jo kiireisimmille liikenee. Pöytään kannettiin piirakkavateja. Sienipiirakkaa, kaalipiirakkaa, karjalanpiirakkaa, rahkakakkua, pikkupullia, lusikkaleipiä... Näissä oli joku tietty kaava. Odottiin, että vieraat olivat syöneet edellistä lajia niin paljon kuin uppoaa, ja juuri silloin tuotiin seuraava laji pöytään.
Äiti ramppasi keittiön ja pöydän väliä koko kahviajan ja hoki "Ottakaa lisää! Syökääs nyt! Täytyy syödä kaikki kun on sulatettu! Ota nyt Rauno ainakin lisää, sinulla oli vain kaksi!"
Vieraiden lähdettyä äiti söi jämiä keittiössä ja totesi aina, että nyt ei kyllä pitkään aikaan kutsuta vieraita kun niissä on niin kova työ.
Edesmennyt ex-anoppi Kainuussa. Teki myös aina niin vähän ruokaa, että piti olla joko nälässä tai syödä ennen visiittiä.
Tätini oli laiha kuivelo. Hän leipoi kakkuja jne. pöytään ja lihotti muita. Itse ei leipomuksiinsa koskenut.
No nyt kun tuli puheeksi. Enon vaimo Etelä-Savossa.
Oikein mukava henkilö. Taikoo hyvät ruuat pöytään, vaikka menisi yllättäen käymään.
Kehottaa kohteliaasti syömään. Vieraat istuvat keittiön pöydän ääreen, samoin hänen mihensä, enoni.
Itse istuu jakkaralla keittiön oven pielessä ja syö kun vieraat ja mies poistuvat ruokailtuaan tuvan puolelle.
Nyt kun alkaa miettimän, niin onhan tuo outoa.
Joo, mun mumma teki niin. Tai ei usein edes syönyt.