Mies vaan itkee enkä osaa suhtautua siihen mitenkään
Mies sai tänään huonoja uutisia äidistään (kaksi eri syöpää ja tosi huono ennuste) ja luonnollisesti mies on ihan rikki näistä uutisista. Mutta kun en osaa suhtautua asiaan mitenkään. Olen tosi huono lohduttamaan (paitsi lapsiamme) ja tuntuu että olen ihan tunnekylmä miestä kohtaa nyt.
Pitäisikö tässä vain sopertaa jotakin lohduttavaa vai annanko olla?
Ja totta kai olen itsekin surullinen uutisista. Anoppi on aivan mahtava tyyppi.
Kommentit (18)
Ootko tosissasi?
Meet sen luokse, otat syliin ja paijaat ja sanot että voi kulta parka, kauhean ikävä juttu. Ja pusu päälle. Ei sen vaikeempaa.
Hanki miehen sukulaisen numero, johon hän voi soitella, onko se isä tai sisarus, täti, mummo. Kriisipuhelin myös päivystää. Yksityisellä on terepeutti, jos haluaa enemmän puhua, vaikka se maksaakin.
Vierailija kirjoitti:
Tee niinkuin miehet. Suutu itkusta ja ala huutamaan.
Toi toimii aina. Tee näin.
Kuuntele, pidä kädestä kiinni, lohduta. Ei sun tarvii mitään sanoa jos ei sanat tuu luonnostaan. Kunhan et vähättele toisen pahaa oloa tai jätä täysin huomiotta. Kysy haluaako jutella. Tommonen shokki voi hetkeksi laittaa pasmat sekaisin mieheltä kuin mieheltä.
Jos et osaa luonnostaan sanoa mitään, niin parempi kun et päästelee suustasi latteuksia.
Ole tukena ja kuuntelijana jos haluaa puhua. Pidä huolta että muistaa syödä ja huolehtia itsestään mutta älä mäkätä jos ei jaksa, ole lähellä ja saatavilla.
Voithan sä kysyä miten hän haluaisi että autat ja sanoa että voi puhua sulle kun siltä tuntuu (siis vain jos oikeasti tarkoitat sitä), ihmiset on kovin erilaisia.
Voimia.
No lohduta häntä, ..
Oma äitini kuoli syöpään 20- vuotta sitten , olin onneksi jo aikuinen, tiedän miltä tuntuu oman läheisen sairastuminen ja kuolema , Se koskee, on surua.
Otan osaa voimia!🌺🌺
Vierailija kirjoitti:
Hanki miehen sukulaisen numero, johon hän voi soitella, onko se isä tai sisarus, täti, mummo. Kriisipuhelin myös päivystää. Yksityisellä on terepeutti, jos haluaa enemmän puhua, vaikka se maksaakin.
Mä ehkä saattaisin olla loukkaantunut jos rakas ehdottaa että ulkoistapa tuo surus nyt muille, että mun ei tarvitse kuunnella 😮
No mitä siinä on suhtautumista? Ulkoistaa tämänkin ongelman naisten ratkottavaksi ja kerjää jotain myötätuntoa. Jätät sian niin sillä se ratkeaa.
Mitä ihmettä onko tämä edes totta! Tietysti liitossa ollaan tukena surussa eikä jätetä toista yksin, sehän olis raakaa kylmyyttä.
Tuskin huvikseen itkee jos tuo äitinsä kohtalo on totta. Mies tarvii nyt tukea ja ymmärrystä.
Musta ainakin on inhottavinta kun itse on surullinen ja itkettää, niin se toinen vaan katsoo ja möllöttää huokaillen.
Ottais nyt vähäksi aikaa kiinni ja olis vaan turvana. Ei tarvitse tehdä mitään, ei tarvitse sanoakaan mitään. Ehkä se että "tästäkin selvitään".
Sano, että nyt käyt niin usein katsomassa äitiäsi, kun vain ehdit. Joka hetki on arvokas.
Ei tarvi sanoa mitään. Ole läsnä, mene vaikka viereen istumaan ja ota kainaloon tai ihan vaan kädestä kiinni ja silittele. Kysy tarvitseeko jotain (syötävää, juotavaa, nenäliinaa).
Tee niinkuin miehet. Suutu itkusta ja ala huutamaan.