Miten köyhät jaksavat loputonta kotielämää kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok-talossa on helpompi puuhastella kaikenlaista puutarhassa. Suurissa kaupungeissa toki on muita virikkeitä lähempänä saatavilla.

Pahinta on, ettei pääse ikinä käymään missään. Olen novelty seeking -persoonallisuus ja kotona on vaikea täyttää omia sisäisiä tarpeita.

Minkälaista puutarhapuuhastelua Suomessa harjoitetaan loka-huhtikuussa? Meillä on ainakin puutarha aivan kauttaaltaan lumessa. Ei sen varaan kannata elämänsä sisältöä rakentaa. 

Voi siellä kolata lumipolkuja. Rakennella lumiukkoja ja lumilyhtyjä.

Aika harvoin tulee tosiaan käytyä ravintolassa syömässä. Mielestäni mieheni kokkaukset lyövät ravintoloiden tarjonnan mennen tullen. Etenkin paistettu kala. Mutta nämä ovat tietysti makuasioita.

Voi kuule, mainiosti jaksan!

Jos on huono keli, niin ei tarvitse vääntäytyä lenkille vaan voin suorittaa päivittäisen treenini crosstrainerilla.

Muuten mm teen koruja, ompelen, teen pieniä puutöitä, hoidan kasveja, kesäisin parveke on yksi onnela jossa voi löhötä pikkuviidakon keskellä ja nukkua yöt. On pesutupa ja kuivaushuone, ei kulu rahaa veteen eikä tarvitse miettiä mihin mahtuu kuivataan. Jos jääkaappi hajoaa, niin uusi tuodaan.

Nih, naapurin juoppo mölyää, mutta sitäkin tulee jo melkein ikävä jos on liian hiljaista.

Sit kun avaan tuon ulko-oven, niin sieltähän aukeaa koko maailma! 😊

Oikein mukavasti jaksan kiitos.

Miten rikkaat jaksavat loputonta kotielämää kerrostalossa? Onhan se kotielämä, tosiaan, kotielämää :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nukun paljon ja odotan kuolemaa.

Tämä! Ei ole elämä onneksi loputonta.

Luojan kiitos ei ole. Jotkut tosin väittävät kuoleman jälkeen koittavan ikuisen elämän. En toivoisi sitä pahimmalle vihamiehellenikään.

Mä asun osan vuodesta kerrostalossa ulkomailla, ja osan kotimaassa omakotitalossa. Syön harvoin ravintolassa, varsinkin nyt korona-aikana on kotiruoka ollut parasta. Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa ravintolassa, ja oli ihan mukavaa vaihteeksi, kun oli melkein entisenlainen meininki. Hymyilytti. Korona muutti ravintolamaailmaakin aika rajusti. Pidän molemmista asumismuodoista.

Kaikki ei edes halua käydä noissa paikoissa.

wöö olen kuluttaja miten kukaan voi elää olematta kuluttaja, kuluttaminen on elämää, onnea surkastuneista aivoistasi joilla et muuhun pysty

Meidän kerrostalossa on tosi kiva piha ja terassi, jossa teen etätöitä kunhan ilmat sallii. 

Olen tosi tyytyvänen tähän asumismuotoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok-talossa on helpompi puuhastella kaikenlaista puutarhassa. Suurissa kaupungeissa toki on muita virikkeitä lähempänä saatavilla.

Pahinta on, ettei pääse ikinä käymään missään. Olen novelty seeking -persoonallisuus ja kotona on vaikea täyttää omia sisäisiä tarpeita.

Minkälaista puutarhapuuhastelua Suomessa harjoitetaan loka-huhtikuussa? Meillä on ainakin puutarha aivan kauttaaltaan lumessa. Ei sen varaan kannata elämänsä sisältöä rakentaa. 

Ai? Mulla puutarhakausi alkaa tammikuussa kylvösten aikatauljen suunnittelulla ja uusien tarvittavien siemen hankinnalla. On kasvimaan viljelysten ja uusien istutusten suunnittelua. Taimikauppoja tulee selattua ahkeraan, ja ensimmäiset ennakkotilaukset teen tammikuussa, samoin mahdollisesti ensimmäiset kylvöt. Ja siitähän ne kylvöt sitten jatkuu kevääseen saakka. Helmi-/ maaliskuulla alkaa myös kevätleikkaukset ja ikivihreät tarvitsee varjostusta. Pitkin talvea on lumitöitä ja lumien pudottelua kasvien päältä ja katoilta (mm. kasvihuone). Taimikasvatusten kanssa pitää kiirettä: on koulintaa, uusia kylvöjä, lannoitusta ja kastelu ym. Lintujen ruokintaa, ruokintapaikan putsausta ja pönttöjen kunnostusta.

Lokakuussa-marraskuussa istutetaan sipulikukat, haravoidaan, pestään työkalut ja kasvihuone, tyhjennetään ja pestään ruukut järjestellään varastot, korjataan ja säilötään viimeinen sato ym ym ym. Vuoden ainoa lepokuukausi on joulukuu!

Onko siis omakotitalo-asujan elämä siinä, että käy ravintoloissa?

Kyllä mä keksin vaikka sun mitä tekemistä.

Miten niin "köyhät".. Ihan hyvin tulen toimeen, iso asunto ja pari satkua on vuokra kun saa asumistukea. Joku laite jos simahtaa niin uusi tuodaan samantien. Saa maalata seiniä ja sisustaa niinkun muuallakin, ulkohommat hoitaa firma. Jää rahaa käydä vaikka ravintoloissakin mutta ne nyt vaan ei kiinnosta, mieluummin laitan itse ja tiedän mitä syön. Kohta lähden mökille ja tulen syksyllä myöhään pois kun lumet sataa. Omakotitalo ei enää kiinnosta ja jatkuva työ siellä, tämä on halvempi asumismuoto.

Näen jo silmissäni tämän Perjantai-dolkkarin.

"Köyhän loputon kotielämä" 😂

Minkälaista elämää sä elät kodissasi?

Kerrostalossa saa olla rauhassa ja ihanan turvallista, kun tietää kuitenkin, että ei tarvitse yksin olla vaikka naapureihin ei pidäkään yhteyttä. Pidän kotoilusta. Työ vaativaa, kerrostaloasuminen maadoittaa. Kesät mökillä.

En metsästä tarjouksia, ostan mitä ostan. Kotona viihdyn hyvin. Tilavahko asunto.

T. Köyhö, nettotulot 1300

Kyllä se minunkin elämä päättyy joskus täällä etelähelsinkiläisessä puolen miljoonan euron kerrostalokaksiossa. Toivottavasti ei kuitenkaan liian pian, toistaiseksi hyvin olen jaksanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok-talossa on helpompi puuhastella kaikenlaista puutarhassa. Suurissa kaupungeissa toki on muita virikkeitä lähempänä saatavilla.

Pahinta on, ettei pääse ikinä käymään missään. Olen novelty seeking -persoonallisuus ja kotona on vaikea täyttää omia sisäisiä tarpeita.

Minkälaista puutarhapuuhastelua Suomessa harjoitetaan loka-huhtikuussa? Meillä on ainakin puutarha aivan kauttaaltaan lumessa. Ei sen varaan kannata elämänsä sisältöä rakentaa. 

No sekin on vaihtelua, kun eri vuodenaikoina on eri aktiviteetit.

Talvella voi tehdä lumitöitä ja lumiukkoja.

Kirjoittanet kirjan "elämäni lumiukot" jonain päivänä?

Olen köyhä työtön ja asun omakotitalossa.

Perus keskiluokkasen pellen todellisuudentaju :D Mite voi nauttia elämäst jossei pääse ravintoloihi hahaha

Kerrostaloyksiö onkin kuin jonkinlainen maanpäällinen katakombi, tai hautaholvi.