Miten suhtaudut kun ihmiset, jotka eivät sinua oikeasti tunne
kuvittelevat sinun olevan masentunut ja elävän surkeaa elämää vaikka oikeasti ole onnellinen ja elät sitä elämää mitä itse haluat. Ja paradoksaalisesti ihmiset, jotka yrittivät aiheuttaa harmia saivat sitä aiheutettua yhdellä osa-alueella, mutta tilalle tuli niin paljon muuta esim. entistä läheisemmät ihmissuhteet niihin kaikkein läheisimpiin ja uusi mielenkiintoinen "harrastus" ja oivaltaminen että elämä on liian lyhyt hukatakseen huonoihin asioihin.
Kommentit (5)
Miksi minun pitäisi suhtautua mitenkään ihmisiin jotka eivät minua tunne ja kuvittelevat minusta jotakin?
He eivät ole minulle edes olemassa, en käytä aikaani enkä ajatuksiani enkä energiaani sen miettimiseen mitä joku random tyyppi minusta ajattelee. Miksi pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi suhtautua mitenkään ihmisiin jotka eivät minua tunne ja kuvittelevat minusta jotakin?
He eivät ole minulle edes olemassa, en käytä aikaani enkä ajatuksiani enkä energiaani sen miettimiseen mitä joku random tyyppi minusta ajattelee. Miksi pitäisi?
No, jos se sulle tullaan sanomaan suoraan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi suhtautua mitenkään ihmisiin jotka eivät minua tunne ja kuvittelevat minusta jotakin?
He eivät ole minulle edes olemassa, en käytä aikaani enkä ajatuksiani enkä energiaani sen miettimiseen mitä joku random tyyppi minusta ajattelee. Miksi pitäisi?
No, jos se sulle tullaan sanomaan suoraan?
En jää kuuntelemaan.
Ei minua tunne Edes omat sukulaiset.
Välinpitämättömästi. Siinähän kuvittelevat.