Tutkimus: Tasa-arvo ei Suomessa ulotu koteihin, naiset uupuvat

Miksi naiset ovat tähän suostuneet?

Minulla oli kiltti mies, joka pyrki tekemään kotitöitä. Hän ei kuitenkaan osannut yhtään olla aloitteellinen. Hän vei roskat, kun laitoin ne oven pieleen ja pyysin viemään. Hän vei lapset treeneihin, kun minä ensin katsoin kamppeet ja missä pitää olla mihin aikaan. Hän kävi kaupassa, kun minä ensin laadin kauppalistan. Jne. ihan kaikessa. Yritin rohkaista omatoimisuuteen, mutta aina sama, odotetaan valmista ja sitten ns. osallistutaan loppusilaukseen apulaisena.

Hän sitten kuoli yllättäen ja olinkin 2 alakoululaisen yh. Rehellisesti yllätyin siitä, että kotityöt yms. eivät tuntuneet enää niin työläiltä. Kun hoidin kaiken itse, kädestä pitäen ohjeistamista ei enää tarvittu.

Nyt lapsetkin ovat jo teinejä ja täysin omatoimisia kaikin puolin. 

Mieheni oli niitä, joille äiti teki kaiken eteen vielä aikuisenakin, kun siellä kävimme. 

Tuli vain tästä mieleen sellainenkin, että ehkä se vie sukupolven tai pari, ennen kuin todellinen tasa-arvo aidosti sisäistetään. Mieheni sukupolvi (1970-l. synt.) siihen pyrkii, mutta ei aivan onnistunut. Pojalla sen sijaan ei selvästi mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset uupuvat, koska kotitöiden lisäksi he hoitavat myös oman päivätyönsä. Maissa, jossa tasa-arvo ei ole yhtä pitkälle edistynyttä, naiset jäävät tyypillisesti kotiäideiksi.

Mikäs siinä on kotia ja lapsia hoidellessa, kun ei tarvitse käydä töissä kodin ulkopuolella.

Apuna voi olla myös kodinhoitaja. Helpottaa kummasti. Perheverotus mahdollistaa yhden, miehen, tuloilla koko perheen elatuksen. Näin ei Suomessa, mutta esim. ei niin kehittyneissä maissa.

Naiset ovat ottaneet miesten hommia ja roolia saavuttaakseen tasa-arvoa (kouluttautuminen, työelämä, tienaaminen) mutta miehet eivät ole ottaneet kontolleen niitä tavallisesti naiselle miellettyjä hommia (koti ja perhe) joten suomalaisen naisen niskoilla on molemmat roolit. Aito tasa-arvo toteutuu vielä harvassa perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole kotitöissä mitään ongelmaa.

Vaimo tekee kaikki ruuat; voin joskus tehdä ranskalaisia ja makkaraa uunissa, hernekeittoa lämittää jne. Jos vaimo on esim. reissussa kotona niin pärjätään kyllä lasten kanssa ja ruokaa saa.

Minä tyhjään silloin tällöin tiskikoneen, robotti-imuri imuroi lattian 3 krt viikossa, osaan pedata sängyn ym. pikkujutut.

Vaimo tekee kotityöt pääasiassa, minä vähän. Ei mitään ongelmaa ole ollut 30 vuoden yhteiselon ja aviolitton aikana.

Miksi teet vain vähän?

Miksi sulle sopii, että puolisosi työmäärä on suurempi?

Se ei ole perustelu, ettei hän ole valittanut. Hänet on ehkä kotonaan opetettu siihen, että nainen on työjuhta ja mies joskus ehkä auttelee. Se ei silti ole oikein.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihan liity kotitöihin mutta kun katsotte sinkkumiesten asuntoja ja sinkkunaisten asuntoja niin eroavaisuus on aika iso niissä ja hyvin usein naiset myös sanovat että sinkkumiesten asunnot näyttää kamalilta ja että ne on huonosti sisustettu.

Naisilla ja miehillä on erilainen käsitys kodista.

Naiset haluavat että koti on siisti ja kaunis kun taas miehille koti on paikka jossa rentoudutaan.

Naiset nirsoja ruuan suhteen kun taas miehille riittää pakasteranut.

Tuuppahan tälle vuosisadalle ainakin oman sukupolveni (alle 30v) naiset ovat ovat yhtä sotkuisia tai jopa sotkuisempia kuin vastaavan ikäiset miehet. Ainakin oman kaveriporukan naisilla on kämpät hirveessä kunnossa, jokainen heistä ovat sinkkuja enkä yhtään ihmettele miksi ( en kehtaa sanoa ääneen niille ) mutta pitävät itseään täydellisenä. Itse olen mies32v ollu naimisissa 8v ja lapsia on 2 ja löytyy kallis omistusasunto perheelleni. Mitä enemmän tasa-arvossa ollaan menty sitä vähemmän naiset ovat onnellisia länsimaalaisessa kulttuurissa viisaat miettikööt missä mättää vaikka tasa-arvo asiassa on menty naisen näkökulmasta? Jos ennen oli '' pojat on poikii'' niin nykyään on " naiset on naisii ".

Vierailija kirjoitti:

Naisille kotityöt ovat tärkeitä asioita kun taas miehille ne ei ole, tämä näkyy esimerkiksi kodin siisteys vaatimuksissa.

Sitä en tiedä onko tämä biologiaa vai ei mutta näin se tuntuu olevan kaikkialla maailmassa.

Lasten hoitaminen myös kaikkialla maailmassa on naisten vastuulla pääosin eli kai siihen liittyy myös biologia jollakin tapaa?

Miksi miesten pitäisi tehdä enemmän kotitöitä, miksi naiset eivät voisi laskea omaa vaatimustasoaan kotitöistä?

Monet naiset jopa myöntää olevansa siivoushulluja.

Siivoushulluhan on ihan innoissaan, mitä enemmän siivottavaa on ja suorastaan sanoo, että älä sinä korjaa jälkiäsi, minä teen sen.

Jon puolisosi haluaa vähentää kotitöitä ja sanoo, että ei käy enää kaupassa eikä tee enää ruokaa eikä pese kuin omat pyykit, niin se on sinulle ihan ok? Sinä ostat itselle ja lapsillesi ruuat, kokkaat ja peset lastenkin pyykit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset uupuvat, koska kotitöiden lisäksi he hoitavat myös oman päivätyönsä. Maissa, jossa tasa-arvo ei ole yhtä pitkälle edistynyttä, naiset jäävät tyypillisesti kotiäideiksi.

Mikäs siinä on kotia ja lapsia hoidellessa, kun ei tarvitse käydä töissä kodin ulkopuolella.

Apuna voi olla myös kodinhoitaja. Helpottaa kummasti. Perheverotus mahdollistaa yhden, miehen, tuloilla koko perheen elatuksen. Näin ei Suomessa, mutta esim. ei niin kehittyneissä maissa.

Ei niin kehittyneissä maissa?? Nehän ovat erityisen kehittyneitä maita, jossa aidosti verotuksen avulla voi perheen jäsenet valita miten tekevät esim. kuten Saksassa. Siellä iso osa naisista haluaa esim. opiskeluiden jälkeen olla kotona lasten kanssa ja sitten palaavat työelämään kun aika on.

Suomessa nyt kuvitellaan, että on kehityksen huippua naisten raataa itsensä puolikuolleeksi töiden ja perheen ristipaineessa. Eikä edes ole perheverotusta.

Pakko kommentoida tuohon kun aloitussivulla oli tuosta että miehet tekee kyllä muttei naisten mielestä oikein. Kun on oikeasti miehiä kuten varmaan naisiakin josta ei osaa!

Miten minun työtä vähentää se että kun mies lupaa viedä lapsen vaikka soittotunnille tai lääkäriin, minun on kirjoitettava lista muistettavista asioista tai jopa vietävä soittimet autoon ettei ne taas kerran unohdu. Oikeasti ihan hirveää kun päivästä toiseen, vuodesta toiseen toisesta ei kasva vastuullista aikuista joka miettisi omilla aivoillaan. Tekee kyllä vaativaa työtä ja on siinä hyvä mutta jääkö ne aivot työpaikalle?

On tullut rahallista vahinkoa, satoja mielipahoja ja miljoonia selityksiä.

Ja kyllä, sen astianpesukoneen voi näköjään täyttää ja tyhjentää monella eri tavalla väärin. Jos astiat ei peseydy kolmannellakaan kerralla pitäisi olla järkeä kurkata koneeseen mikä vikana. Tai muistaa käyttää edes pesuainetta. Lapset ei tosiaan yllä sieltä ylimmältä hyllyltä mehukannun takaa ottamaan juomalaseja ja haarukat ei vaan kuulu irtotavarana lautasten sekaan.

Haluan viitan, kruunun ja kumarruksia kun edelleen, vuosien jälkeen maltan olla nalkuttamatta. Elämä opettaa, tai sitten ei....

Hoidin lapset käytännössä yksin koko pikkulapsivaiheen. Väsyin vakavasti, masennuin ja jouduin psykoosiin. En nukkunut vuosiin kokonaista yötä, jäi pysyvät uniongelmat. En toipunut siitä ikinä, enkä ole työkunnossa vieläkään, kymmenen vuoden jälkeen. Se maksoi minulle työkyvyn, mikä on henkilökohtainen tragedia, yhteiskunnalle se ei ole tragedia, mutta ei halpaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kiltti mies, joka pyrki tekemään kotitöitä. Hän ei kuitenkaan osannut yhtään olla aloitteellinen. Hän vei roskat, kun laitoin ne oven pieleen ja pyysin viemään. Hän vei lapset treeneihin, kun minä ensin katsoin kamppeet ja missä pitää olla mihin aikaan. Hän kävi kaupassa, kun minä ensin laadin kauppalistan. Jne. ihan kaikessa. Yritin rohkaista omatoimisuuteen, mutta aina sama, odotetaan valmista ja sitten ns. osallistutaan loppusilaukseen apulaisena.

Hän sitten kuoli yllättäen ja olinkin 2 alakoululaisen yh. Rehellisesti yllätyin siitä, että kotityöt yms. eivät tuntuneet enää niin työläiltä. Kun hoidin kaiken itse, kädestä pitäen ohjeistamista ei enää tarvittu.

Nyt lapsetkin ovat jo teinejä ja täysin omatoimisia kaikin puolin. 

Mieheni oli niitä, joille äiti teki kaiken eteen vielä aikuisenakin, kun siellä kävimme. 

Tuli vain tästä mieleen sellainenkin, että ehkä se vie sukupolven tai pari, ennen kuin todellinen tasa-arvo aidosti sisäistetään. Mieheni sukupolvi (1970-l. synt.) siihen pyrkii, mutta ei aivan onnistunut. Pojalla sen sijaan ei selvästi mitään ongelmaa.

Tämä. Ja miehet vielä väittää, ettei ole mitään metatöitä. No ei kai, kun he eivät itse niitä tee.

Kaverini mies valitti, että no kyllä hän tekee jos sanotaan mitä pitää tehdä. Eli KAIKEN pitää ensin valmistella, suunnitella, todeta ja huomata se vaimo, sitten pyytää tai komentaa, että mies voisi tehdä jotain.

Ja miehet ei vaan ymmärrä, että on raskasta olla se päällikkö talossa, jonka varassa on kaiken tekeminen ja sen tekemisen tapahtuminen.

Kaksi aikuista ihmistä osaa tehdä tarvittavat asiat, jos vain oikeasti haluavat. Miehet on yleensä niitä, jotka eivät aktiivisesti halua.

T. Nainen, jolla syntyy vaatekasoja ja kattilat likoaa altaassa seuraavaan päivään, mutta joka silti joutuu miehelleen kertomaan, missä esim. teipit ja viivottimet ovat olleet yli 15 vuotta (samassa paikassa koko ajan, miehelle silti täysi mysteeri omassa kodissaan).

Itse alan olla sitä ikäluokkaa, että lapset muuttavat pois kotoa. Kotitöiden määrä tippuu ihan hirveän paljon aina yhden lapsen muutettua. Moni ystäväni on lopettanut ruuanlaiton kokonaan, kun nuorinkin on muuttanut pois. On luksusta, kun töistä ei ole kiire kotiin laittamaan ruokaa. Osalle miehistä on ollut hirveä järkytys, kun kotona ei odotakaan lämmin ruoka vaan syödäkseen pitää ensin käydä kaupassa ja valmistaa oma ruoka. Yllättäen moni mies on huomannut, että voileivillä pärjääkin töiden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksen tulos on se, että suomalaiset naiset ovat maailman pahimpia uhriutujia.

Jossain Aasiassa ja Itä-Euroopassa miehet maksaa mukisematta rouviensa menot. Avioliitto kukoistaa. Ja jos alat sanomaan tekeväsi samoin ollessasi tuollaisen mies, niin mikset ole?

Suomessa ei ole perheverotusta; ei pysty.

Näinpä. Halonen ja muut sosiaalidemoktaatit ovat tämän ajaneet läpi aikoinaan. Myös Vihreät, mm. Ville Niinistö pitänyt perheverotusta tasa-arvon esteenä. Keskustan Vanhanen on puhunut vapaaehtoisen perheveron puolesta, olisi erittäin hyvä, jos perhe voisi valita, haluaako perheverotuksen vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ihan liity kotitöihin mutta kun katsotte sinkkumiesten asuntoja ja sinkkunaisten asuntoja niin eroavaisuus on aika iso niissä ja hyvin usein naiset myös sanovat että sinkkumiesten asunnot näyttää kamalilta ja että ne on huonosti sisustettu.

Naisilla ja miehillä on erilainen käsitys kodista.

Naiset haluavat että koti on siisti ja kaunis kun taas miehille koti on paikka jossa rentoudutaan.

Naiset nirsoja ruuan suhteen kun taas miehille riittää pakasteranut.

Tuuppahan tälle vuosisadalle ainakin oman sukupolveni (alle 30v) naiset ovat ovat yhtä sotkuisia tai jopa sotkuisempia kuin vastaavan ikäiset miehet. Ainakin oman kaveriporukan naisilla on kämpät hirveessä kunnossa, jokainen heistä ovat sinkkuja enkä yhtään ihmettele miksi ( en kehtaa sanoa ääneen niille ) mutta pitävät itseään täydellisenä. Itse olen mies32v ollu naimisissa 8v ja lapsia on 2 ja löytyy kallis omistusasunto perheelleni. Mitä enemmän tasa-arvossa ollaan menty sitä vähemmän naiset ovat onnellisia länsimaalaisessa kulttuurissa viisaat miettikööt missä mättää vaikka tasa-arvo asiassa on menty naisen näkökulmasta? Jos ennen oli '' pojat on poikii'' niin nykyään on " naiset on naisii ".

Tämä pitää paikkaansa. Olen monen sinkkunaisen luona vieraillut ja vaikka yöllä ei kaikkea näkisi, niin aamulla paljastuu usein aivan hirveä läävä. Tulee kiire omaan kotiin, jonka siisteydestä pitää huoli siivooja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää on aina hauskoja. Kysytään naisilta, teettekö mielestänne parisuhteessa enemmän kuin kumppaninne, jos teette väsyttääkö se?

Miehille ei moisia tarvitse kyselyitä tarvitse esittää, kun tulihan se jo edellisessä kyselyssä selväksi etteivät tee.

Todellakin, Suomi on epätasa-arvoinen maa, mutta ehkä eri lailla, kun jutun kirjoittaja halusi julkituoda. Toiselta osapuolelta ei tarvitse edes kysyä.

Miehet tekevät kotitöitä sen verran kun näkevät järkeväksi. Naiset voivat säätää oman kotityön tekemisen samalle tasolle jos niin haluaa. Mikään laki ei sano kuinka paljon naisen pitää tehdä kotitöitä, kuten ei myöskään miesten osalta.

Suomi on täynnä neuroottisia naisia, jotka todistelevat itselleen omaa kelpoisuttaan siivoamalla vain siivoamisen takia. Erinomaisena esimerkkinä pääministeri, joka tarttuu imuriin heti ensimmäisenä asiana kotiin päästessä.

Todella rentouttavaa varmasti elää tämänlaisten ihmisten kanssa...

Lisää paradoksia.

Minä nyt M45+ erottiin vähän yli 40 hujakoilla. Vaimo otti lopulta eron. 

Jessus mulla elämä helppasi. Oli ikävä kyllä yhteiset rahat. Nyt maksan itse yksin kaiken, lapset puolet-puolet, kyllä teen edelleen lasten kanssa enemmän ja käytän heihin rahaakin enemmän. Kaikki lomamatkat ovat olleen minun järjestämiä ja maksamia jo yli 5 vuotta.

Oma elämä siis helpottui paljon, rahaa jää säästöön, kotona hyvä ja rauhallinen tunnelma koko ajan.

Niin siellä toisessa huushollissa on edelleen raskasta, rahat loppu, huutoa ja sekoilua. Ex-vaimon nettotulot ovat vielä huomattavasti suuremmat. 

Sama tilanne kavereillani 40-50v akateemisilla miehillä. Pyörittävät yksin koko kotia, myös lasten kasvatusta. Uupuneet naiset vaan valittavat ja eivät tee juuri mitään. Mistä se uupumus tipahtaa, tekemättömyydestä, sekoilusta siis metatyöstä vai mistä?

Olen naisvaltaisella alalla töissä. Oma työni on leppoisaa ja kevyttä. Sama työ on naiskollegoille raskasta töissä. Myös kotona on raskasta vaikka mies käytännössä sielläkin hoitaa kaiken. Onpa tämäkin paradoksaalista. 

Moni mies miettii lähinnä, koska lasten kannalta on hyvä aika erota.  Sitten toinen on tuo että avioehtoa ei ole, niin menee miehen luoma omaisuus ihan lastan kotia myöden puoliksi naiselle.  Onneksi tuo avioehto on yleistymässä, niin tuo epäkohta vähenee voimakkaasti sitä kautta. 

Ei oo mun ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille kotityöt ovat tärkeitä asioita kun taas miehille ne ei ole, tämä näkyy esimerkiksi kodin siisteys vaatimuksissa.

Sitä en tiedä onko tämä biologiaa vai ei mutta näin se tuntuu olevan kaikkialla maailmassa.

Lasten hoitaminen myös kaikkialla maailmassa on naisten vastuulla pääosin eli kai siihen liittyy myös biologia jollakin tapaa?

Miksi miesten pitäisi tehdä enemmän kotitöitä, miksi naiset eivät voisi laskea omaa vaatimustasoaan kotitöistä?

Monet naiset jopa myöntää olevansa siivoushulluja.

Siivoushulluhan on ihan innoissaan, mitä enemmän siivottavaa on ja suorastaan sanoo, että älä sinä korjaa jälkiäsi, minä teen sen.

Jon puolisosi haluaa vähentää kotitöitä ja sanoo, että ei käy enää kaupassa eikä tee enää ruokaa eikä pese kuin omat pyykit, niin se on sinulle ihan ok? Sinä ostat itselle ja lapsillesi ruuat, kokkaat ja peset lastenkin pyykit.

On ihan ok, teen kaiken puolet nopeammin ja ilman stressiä. Naisen nalkutusta sen sijaan en jaksaisi kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli kiltti mies, joka pyrki tekemään kotitöitä. Hän ei kuitenkaan osannut yhtään olla aloitteellinen. Hän vei roskat, kun laitoin ne oven pieleen ja pyysin viemään. Hän vei lapset treeneihin, kun minä ensin katsoin kamppeet ja missä pitää olla mihin aikaan. Hän kävi kaupassa, kun minä ensin laadin kauppalistan. Jne. ihan kaikessa. Yritin rohkaista omatoimisuuteen, mutta aina sama, odotetaan valmista ja sitten ns. osallistutaan loppusilaukseen apulaisena.

Hän sitten kuoli yllättäen ja olinkin 2 alakoululaisen yh. Rehellisesti yllätyin siitä, että kotityöt yms. eivät tuntuneet enää niin työläiltä. Kun hoidin kaiken itse, kädestä pitäen ohjeistamista ei enää tarvittu.

Nyt lapsetkin ovat jo teinejä ja täysin omatoimisia kaikin puolin. 

Mieheni oli niitä, joille äiti teki kaiken eteen vielä aikuisenakin, kun siellä kävimme. 

Tuli vain tästä mieleen sellainenkin, että ehkä se vie sukupolven tai pari, ennen kuin todellinen tasa-arvo aidosti sisäistetään. Mieheni sukupolvi (1970-l. synt.) siihen pyrkii, mutta ei aivan onnistunut. Pojalla sen sijaan ei selvästi mitään ongelmaa.

Sori vaan, mut kyllä musta sinä pääsit helpommalla. Kumpi on raskaampaa ja vie aikaa enemmän: ostoslistan laatiminen, vai kaupassa käynti? Roskien nostaminen oven eteen, vai niiden vienti ulos? (Vai sisältyykö tähänki se mahdoton metatyö siitä, että ylipäätään se roskis pitää vaihtaa?) Treenikamat + katsominen missä pitää olla (haloo! Ei sitäkään tarvitse joka kerta erikseen tehdä, jos on ylös kirjoittanut aina kun vuorot ilmestyy.)

Musta tuo meni ihan 50-50 ellet jopa helpommalla päässyt

Vierailija kirjoitti:

Lisää paradoksia.

Minä nyt M45+ erottiin vähän yli 40 hujakoilla. Vaimo otti lopulta eron. 

Jessus mulla elämä helppasi. Oli ikävä kyllä yhteiset rahat. Nyt maksan itse yksin kaiken, lapset puolet-puolet, kyllä teen edelleen lasten kanssa enemmän ja käytän heihin rahaakin enemmän. Kaikki lomamatkat ovat olleen minun järjestämiä ja maksamia jo yli 5 vuotta.

Oma elämä siis helpottui paljon, rahaa jää säästöön, kotona hyvä ja rauhallinen tunnelma koko ajan.

Niin siellä toisessa huushollissa on edelleen raskasta, rahat loppu, huutoa ja sekoilua. Ex-vaimon nettotulot ovat vielä huomattavasti suuremmat. 

Sama tilanne kavereillani 40-50v akateemisilla miehillä. Pyörittävät yksin koko kotia, myös lasten kasvatusta. Uupuneet naiset vaan valittavat ja eivät tee juuri mitään. Mistä se uupumus tipahtaa, tekemättömyydestä, sekoilusta siis metatyöstä vai mistä?

Olen naisvaltaisella alalla töissä. Oma työni on leppoisaa ja kevyttä. Sama työ on naiskollegoille raskasta töissä. Myös kotona on raskasta vaikka mies käytännössä sielläkin hoitaa kaiken. Onpa tämäkin paradoksaalista. 

Moni mies miettii lähinnä, koska lasten kannalta on hyvä aika erota.  Sitten toinen on tuo että avioehtoa ei ole, niin menee miehen luoma omaisuus ihan lastan kotia myöden puoliksi naiselle.  Onneksi tuo avioehto on yleistymässä, niin tuo epäkohta vähenee voimakkaasti sitä kautta. 

Miten tämä kuulostaa niin tutulta. Eron jälkeen kun loppui nalkutus, niin tuli ihana seesteinen olo. Stressi laski, nautin elämästä ja rahaakin riittää aivan eri lailla.