Miten ihmeessä kaikille löytyy puoliso?

Vierailija kirjoitti:

Mulqvistit itkemässä kuinka "kilteille" ei löydy paria. Ei ole tullut paljon peiliin kateltua :D

Tuplasellainen hekumoimassa ilkeydellä.

Itsellä on kumppani, koska:

-Olen miettinyt mikä on aiemmissa suhteissa mennyt pieleen ja olen pyrkinyt ottamaan opikseni.

-En ole liian "nirso"

-Puhuin sinkkuna tutuille, että haluaisin tavata, jonkun mukavan ja minulle saa järjästää sokkotreffejä

-En odottanut mitään rakkautta ensi silmäyksellä henkilöä

-Lähdin rohkeasti pois kotoa tutustumaan uusiin ihmisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä kilttejä sinkku miehiä on paljon, minä kyllä ymmärrän tämän sillä olen saanut vierestä seurata naisten parin valintoja ja se ketju pieleen menneistä valinnoista kertoo kaiken.

Voit olla kiltti, mutta persoonaton. Kiltteys on aikalailla minimi asia, jota pitäisi olla jokaisella ihmisellä.

Onhan kaikilla 1 kpl persoonallisuutta, tarkoittanet että viihdearvo ei riitä- on siinäki kriteeri parisuhteelle. 

Vierailija kirjoitti:

Olemalla naisen arvoinen.

Avaa oma ketju lesbosuhteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä kilttejä sinkku miehiä on paljon, minä kyllä ymmärrän tämän sillä olen saanut vierestä seurata naisten parin valintoja ja se ketju pieleen menneistä valinnoista kertoo kaiken.

Voit olla kiltti, mutta persoonaton. Kiltteys on aikalailla minimi asia, jota pitäisi olla jokaisella ihmisellä.

Onhan kaikilla 1 kpl persoonallisuutta, tarkoittanet että viihdearvo ei riitä- on siinäki kriteeri parisuhteelle. 

Itse ainakin arvostan parisuhteessa keskustelua ja huumoria. Ei sitä voi koko elämäänsä vällyjen välissä viettää.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kumppani, koska:

-Olen miettinyt mikä on aiemmissa suhteissa mennyt pieleen ja olen pyrkinyt ottamaan opikseni.

-En ole liian "nirso"

-Puhuin sinkkuna tutuille, että haluaisin tavata, jonkun mukavan ja minulle saa järjästää sokkotreffejä

-En odottanut mitään rakkautta ensi silmäyksellä henkilöä

-Lähdin rohkeasti pois kotoa tutustumaan uusiin ihmisiin

Minulla puolestani ei ole kumppania, koska ei ole senkoommin aiempia suhteita eikä ole tietoa mikä aiemmassa elämässä on mennyt pieleen (olen sitä oikeasti koittanut miettiä, mutta ainoa järjellinen selitys on, että olen jonkin tason autisti koska en oikeasti tiedä miksi epäonnistun kerta toisensa jälkeen, tämä siis ihan kaikissa ihmissuhteissa eli en saa niitä kavereitakaan pidettyä rinnallani). Kerta toisensa jälkeen kun saa rukkaset, onnistumatta koskaan, on vähän eri tilanne kuin niillä joilla on niitä onnistumisiakin. Minä en syytä siitä miehiä, he eivät ole minulle mitään velkaa ja jos erilaisen miesten (ja kavereiden) kanssa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen, on ilmiselvää että vika on minussa.

Lopputulos on se, että ihmissuhteet eivät ole minun juttuni riippumatta siitä, haluanko sitä vai en. Pitää löytää muita asioita joilla täyttää elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä kilttejä sinkku miehiä on paljon, minä kyllä ymmärrän tämän sillä olen saanut vierestä seurata naisten parin valintoja ja se ketju pieleen menneistä valinnoista kertoo kaiken.

Voit olla kiltti, mutta persoonaton. Kiltteys on aikalailla minimi asia, jota pitäisi olla jokaisella ihmisellä.

Onhan kaikilla 1 kpl persoonallisuutta, tarkoittanet että viihdearvo ei riitä- on siinäki kriteeri parisuhteelle. 

Kuinka moni ihminen oikeasti valitsee kumppanin pelkästään kiltteyden takia? Vai onko tämä kenties taas jotain naisvihaa, että naisten pitäisi levittää haarojaan jokaiselle miehelle, joka on vähänkin kiltti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun tuttavia katselee, niin varmin tapa on olla nuorena liikkeellä. Silloin kaikki ovat enemmän tai vähemmän sinkkuja mukaan lukien se paras a-ryhmä. Kolmekymppisenä on jo paljon vaikeampaa. Ja itse asiassa ne teineinä tai parikymppisenä pariutuneet ovat yleensä edelleen yhdessä. Itse kuulun samaan porukkaan.

Täsmälleen näin. Kaskymppisenä ja teininä se on helppoa, kaikki on uutta, kaikki ovat kiinnostuneita asiasta, ennakkoluulottomia ja innokkaita ja vaatimustaso on hyvin matala.

Kolmekymppisenä on tullut jo sen verran paljon turpiin että kaikki ovat varovaisempia ja vaativampia. Riskit alkaa olla merkittäviä.

Nelikymppisenä kaikki on jo totaalisia ihmisraunioita eikä kukaan suostu joustamaan enää missään tai ottamaan mitään riskejä tai todellakaan muuttamaan omaa toisista käytöstään mihinkään suuntaan. Kaikki on päin helvettiä ja syy siihen on vastakkaisessa sukupuolessa. Ja tähän settiin täytyy löytyä kumppaniksi on 200% täydellisesti omaa vaatimuslistaa vastaava.

50+ it's all over paitsi miehillä, heillä kun on tässä iässä yleensä aivan liikaa rahaa millä voivat ostaa kaikkea jännää

Apua, näin se taitaa olla. Mietin itse eroamista näin 44v naisena kämppissuhteesta mutta kyllä tää mietityttää. Oon kyllä hoikka ja ihan nätti, miehiltä tulee vielä huomiota. On lapset tehty ja taloudellisesti oikein hyvä tilanne niin jotenkin ajattelen että se kumppani vielä voisi löytyä. Tuo painolasti vaan arveluttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemalla naisen arvoinen.

Mutta onko nainen miehen arvoinen? Monesti saa lukea naisten tilitystä pieleen menneistä avioista ja suhteista. Ei tainnut nekään naiset ollut ansaita sen parempaa?

Ei pahalla, mutta miehenä arvioin tilannetta seuraavasti: 80% naisista panostaa itseensä ja parisuhteeseensa enemmän kuin 80% miehistä. Naiset panostavat ulkonäköönsä, pukeutumiseensa, käyttäytyvät (yleisesti ottaen) paremmin ja ovat mukavampia, miellyttävämpiä, siistimpiä, huolitellumpia, sosiaalisempia ja tunneälykkäämpiä kuin miehet.

Huomattava osa miehistä ei hoida omaa ulkonäköään lainkaan (tai korkeintaan hyvin vähän): usealla miehellä edes perushygienia ei ole sillä tasolla, että naisia kannattaisi lähestyä: jokainen ruumiinaukko haisee, vaatteet haisevat, hiukset ja naama ovat likaiset, koko mies haisee hielle ja/tai lialle.

Lisäksi sosiaalisesti miehet eivät useinkaan viitsi suoraan sanoen panostaa yhtään: puhetapa saattaa olla töksäyttelevä ja tiuskiva, keskustelukumppania ei oteta huomioon tai kuunnella, yleissivistys on heikko (ja sitä ei edes vaivauduta peittelemään), jankutetaan omista asioista ja mielenkiinnon kohteista, kohteliaisuus puuttuu jne. Jopa artikulaatiossa saattaa olla ongelmia. Habitus kielii välinpitämättömyydestä: röhnötetään tuolissa tai sohvassa kädet puuskassa, ylimielisen näköisenä, haarat levällään.

Jos miehet vaivautuisivat kiinnittämään yllä mainittuihin asioihin oikeasti huomiota (oma ulkonäkö, siisti pukeutuminen, paremmat keskustelutaidot, siisti ja ryhdikäs olemus, hymyily, kuunteleminen, laadukkaammat keskustelut) ei naisen löytäminen olisi ollenkaan niin vaikeaa, vaan päin vastoin helppoa.

Ja korjataan vielä ensimmäiseen virkkeeseen prosenttiluvut: 80% naisista panostaa itseensä enemmän kuin paras 20% miehistä.

Naamasta ruma mies kuten minä olen luopunut toivosta, kun ei naiset halua jutella kuin kansikuvapojuille. m36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemalla naisen arvoinen.

Mutta onko nainen miehen arvoinen? Monesti saa lukea naisten tilitystä pieleen menneistä avioista ja suhteista. Ei tainnut nekään naiset ollut ansaita sen parempaa?

Ei pahalla, mutta miehenä arvioin tilannetta seuraavasti: 80% naisista panostaa itseensä ja parisuhteeseensa enemmän kuin 80% miehistä. Naiset panostavat ulkonäköönsä, pukeutumiseensa, käyttäytyvät (yleisesti ottaen) paremmin ja ovat mukavampia, miellyttävämpiä, siistimpiä, huolitellumpia, sosiaalisempia ja tunneälykkäämpiä kuin miehet.

Huomattava osa miehistä ei hoida omaa ulkonäköään lainkaan (tai korkeintaan hyvin vähän): usealla miehellä edes perushygienia ei ole sillä tasolla, että naisia kannattaisi lähestyä: jokainen ruumiinaukko haisee, vaatteet haisevat, hiukset ja naama ovat likaiset, koko mies haisee hielle ja/tai lialle.

Lisäksi sosiaalisesti miehet eivät useinkaan viitsi suoraan sanoen panostaa yhtään: puhetapa saattaa olla töksäyttelevä ja tiuskiva, keskustelukumppania ei oteta huomioon tai kuunnella, yleissivistys on heikko (ja sitä ei edes vaivauduta peittelemään), jankutetaan omista asioista ja mielenkiinnon kohteista, kohteliaisuus puuttuu jne. Jopa artikulaatiossa saattaa olla ongelmia. Habitus kielii välinpitämättömyydestä: röhnötetään tuolissa tai sohvassa kädet puuskassa, ylimielisen näköisenä, haarat levällään.

Jos miehet vaivautuisivat kiinnittämään yllä mainittuihin asioihin oikeasti huomiota (oma ulkonäkö, siisti pukeutuminen, paremmat keskustelutaidot, siisti ja ryhdikäs olemus, hymyily, kuunteleminen, laadukkaammat keskustelut) ei naisen löytäminen olisi ollenkaan niin vaikeaa, vaan päin vastoin helppoa.

Ja korjataan vielä ensimmäiseen virkkeeseen prosenttiluvut: 80% naisista panostaa itseensä enemmän kuin paras 20% miehistä.

Naamasta ruma mies kuten minä olen luopunut toivosta, kun ei naiset halua jutella kuin kansikuvapojuille. m36

Niin tämä on fakta, mene vaikka Prismaan katsomaan minkä näköisiä perheellisiä miehiä siellä on, ihan jokainen suoraan mallikuvastosta.

Yleensä nämä puolison vonkaajat on ovimattoja. Ovimatot löytää puolison vain jos on syvät taskut jossa löytyy paljon euroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemalla naisen arvoinen.

Mutta onko nainen miehen arvoinen? Monesti saa lukea naisten tilitystä pieleen menneistä avioista ja suhteista. Ei tainnut nekään naiset ollut ansaita sen parempaa?

Ei pahalla, mutta miehenä arvioin tilannetta seuraavasti: 80% naisista panostaa itseensä ja parisuhteeseensa enemmän kuin 80% miehistä. Naiset panostavat ulkonäköönsä, pukeutumiseensa, käyttäytyvät (yleisesti ottaen) paremmin ja ovat mukavampia, miellyttävämpiä, siistimpiä, huolitellumpia, sosiaalisempia ja tunneälykkäämpiä kuin miehet.

Huomattava osa miehistä ei hoida omaa ulkonäköään lainkaan (tai korkeintaan hyvin vähän): usealla miehellä edes perushygienia ei ole sillä tasolla, että naisia kannattaisi lähestyä: jokainen ruumiinaukko haisee, vaatteet haisevat, hiukset ja naama ovat likaiset, koko mies haisee hielle ja/tai lialle.

Lisäksi sosiaalisesti miehet eivät useinkaan viitsi suoraan sanoen panostaa yhtään: puhetapa saattaa olla töksäyttelevä ja tiuskiva, keskustelukumppania ei oteta huomioon tai kuunnella, yleissivistys on heikko (ja sitä ei edes vaivauduta peittelemään), jankutetaan omista asioista ja mielenkiinnon kohteista, kohteliaisuus puuttuu jne. Jopa artikulaatiossa saattaa olla ongelmia. Habitus kielii välinpitämättömyydestä: röhnötetään tuolissa tai sohvassa kädet puuskassa, ylimielisen näköisenä, haarat levällään.

Jos miehet vaivautuisivat kiinnittämään yllä mainittuihin asioihin oikeasti huomiota (oma ulkonäkö, siisti pukeutuminen, paremmat keskustelutaidot, siisti ja ryhdikäs olemus, hymyily, kuunteleminen, laadukkaammat keskustelut) ei naisen löytäminen olisi ollenkaan niin vaikeaa, vaan päin vastoin helppoa.

Ja korjataan vielä ensimmäiseen virkkeeseen prosenttiluvut: 80% naisista panostaa itseensä enemmän kuin paras 20% miehistä.

Naamasta ruma mies kuten minä olen luopunut toivosta, kun ei naiset halua jutella kuin kansikuvapojuille. m36

Oletko varma, että kyse on naamasta?