Onko soveliasta liikkua paljon viilleltyjen käsien kanssa?
Kyse siis arvista, ei tuoreista.
Olen ollut vuoden nyt viiltelemättä ja tahtoisin vielä joskus vielä käyttää kauniita kesämekkoja ja kulkea ilman pitkähihaista.
Arvet erottuvat selvästi ja niitä on sikin sokon eri suuntiin.
Tiedän, että minulla on oikeus kulkea kädet esillä, mutta onko se noin yleisesti soveliasta tai kohteliasta?
Töissä varmaan on hyvä peittää, koska olen esillä toisen yrityksessä ja luon sitä kautta mielikuvia? Mites juhlissa? Vaikka häissä? Onko epäkohteliasta juhlaparia kohtaan tulla ilman pitkähihaisia, jos suurin osa juhlijoista ei minua tunne?
Missä menee raja? Muutama kevyt arpi varmaan jää huomaamatta, mutta uskon oman käteni herättävän huomiota. Hyvällä tuurilla joku voi luulla sitä jonkun onnettomuuden tai sairaden aiheuttamaksi, koska arpeni ei ole mitenkään "kauniissa" riveissä.
Kysyn nyt tavallisen ihmisen rehellisiä ajatuksia, eikä minua tarvitse "ymmärtää".
Kommentit (104)
Ap:n kannattaa punnita asiaa varmaan tosiaan moneltakin kannalta huolella ihan itsensä vuoksi. Vaatii hyvinkin vahvaa itsetuntoa kohdata ne katseet, mahdollinen sivullisten supattelu ja osoittelu selän takana ("näitsä ton?") jne. Sillä sitä on varmuudella luvassa. Ettei vain koittaisi sitten romahdusta.
Ihmiset voivat olla aika julmia. Kadulla kun voidaan kommentoida jo ihan ventovieraan painoa tai pituutta reippaasti, jos on selkeästi yli tai ali normaalin. Tuo käsi on vielä paljon enemmän huomiota herättävä.
Kannattaa myös muistaa, että jos jäljet viittaavat täälläkin monen mielestä onnettomuuteen, on ihmisillä matalampi kynnys myötätuntoisena tiedustella, tai jopa odottaa jossakin vaiheessa selvitystä (vaikka siellä juhlissa). Mitä tapahtui ja miten selvisit? Uteliaita riittää aina.
Olemassaolosi, mukaan lukien se mitä joskus olet ollut, ei noin lähtökohtaisesti loukata toisia. Sinä et ole etikettivirhe.
Arvet eivät ole yhtään sen kummempi juttu kuin iso luomi näkyvässä paikassa. Sinulla on ne, eivätkä ne tuosta vain toivomalla katoa. Ne voivat herättää huomiota ja voit siitä syystä välillä haluta peittää ne. Jos joku kuitenkin paheksuu valintaasi kulkea kädet paljaina, se on hänen häpeänsä. Hän syyllistyy silloin etikettivirheeseen, et sinä.
Olet nyt elänyt tällaisen elämän jonka kuluessa käsiisi on tullut arpia. Siinä ei ole mitään hävettävää. Jos olet viillellyt, sinä olet ollut tavallaan sairas. Eivät vain sappikivet ja syövät ole sairauksia, myös mieli ja sielu voivat sairastua eikä se ole sen nolompaa tai edes harvinaisempaa kuin vaikka niiden sappikivien saaminen. Nyt olet tervehtynyt. Tiedä vaikka sinun näkemisesi rohkeana kesämekossa elämästä nauttimassa antaa toivoa jollekin toiselle viiltelijälle.
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 12:59"]Minkä ikäinen olet ap?
[/quote]
Olen 24-vuotias.
Ap
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 13:02"]Eikö tuollaiset haavat ole helvetin kipeitä?
Itse en ole viillellyt, mutta joskus jollain terävällä saanut kädet auki ja tuntuu vittumaiselta kun ne haavan reunat liikkuu ja alkaa kuivamaan ja helposti aukeaa uudestaan.
Kyynärtaive kuitenkin liikkuu paljon.
Oletko viillellyt muualtakin vai pelkästään vasenta kättä?
T.m40v
[/quote]
Kyllä ne olivat kipeitä. Tosi kipeitä ja paranivat hitaasti. Oli myös epätoivon hetkiä, kun käsi ei haavojen ja paranevien arpien takia vaikka suoristunut kunnolla. Kiristi. Kutitti niin perhanan paljon. Siteiden repiminen haavoista myös erittäin kivuliasta.
Olen viillellyt myös oikeaa kättäni. Sen aloitin myöhemmin. Siinä on isoja arpia, mutta vähemmän. Ei tuolla tavalla kerroksissa. Sikin sokin kuitenkin.
Ap
Paljon voimia ja lämpimiä ajatuksia ap:lle! <3
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 13:02"]Eikö tuollaiset haavat ole helvetin kipeitä?
Itse en ole viillellyt, mutta joskus jollain terävällä saanut kädet auki ja tuntuu vittumaiselta kun ne haavan reunat liikkuu ja alkaa kuivamaan ja helposti aukeaa uudestaan.
Kyynärtaive kuitenkin liikkuu paljon.
Oletko viillellyt muualtakin vai pelkästään vasenta kättä?
T.m40v
[/quote]
Kyllä ne olivat kipeitä. Tosi kipeitä ja paranivat hitaasti. Oli myös epätoivon hetkiä, kun käsi ei haavojen ja paranevien arpien takia vaikka suoristunut kunnolla. Kiristi. Kutitti niin perhanan paljon. Siteiden repiminen haavoista myös erittäin kivuliasta.
Olen viillellyt myös oikeaa kättäni. Sen aloitin myöhemmin. Siinä on isoja arpia, mutta vähemmän. Ei tuolla tavalla kerroksissa. Sikin sokin kuitenkin.
Ap
[/quote]
Minkä ikäisenä aloitit? Olet vielä niin nuorikin, oletko ajatellut ikinä mennä viltelyarpien takia lääkäriin? Tai voiko niille edes tehdä mitään?
Olen nähnyt viiltely jälkiä naisilla ennenkin, ne on vaan ollut aina siisteissä riveissä olevia ja pintahaavojen jälkiä, mutta noi sun jäljet on ihan kamalia.
Jossain ketjussa on aikaisemmin ollut puhetta viiltelyarvista ja siinä mainittiin syvät lovet, en ennen sun kuvaa voinut edes käsittää että tuollaiset arvet on edes mahdollisia.
Miksi aloit viiltelemään ja miksi et ole hakenut apua? Vai oletko?
T.m40
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 15:18"]
Minkä ikäisenä aloitit? Olet vielä niin nuorikin, oletko ajatellut ikinä mennä viltelyarpien takia lääkäriin? Tai voiko niille edes tehdä mitään?
Olen nähnyt viiltely jälkiä naisilla ennenkin, ne on vaan ollut aina siisteissä riveissä olevia ja pintahaavojen jälkiä, mutta noi sun jäljet on ihan kamalia.
Jossain ketjussa on aikaisemmin ollut puhetta viiltelyarvista ja siinä mainittiin syvät lovet, en ennen sun kuvaa voinut edes käsittää että tuollaiset arvet on edes mahdollisia.
Miksi aloit viiltelemään ja miksi et ole hakenut apua? Vai oletko?
T.m40
[/quote]
Aloitin siinä n. 18 vuoden iässä. Ihan tarkkaa aikaa en muista. Ensimmäinen "kokeilu" saattoi olla 17-vuotiaana.
Se auttoi ahdistukseen, siksi aloitin. En tiedä, mistä se lähti liikkeelle. Ei ollut mallioppimista.
Vuosia piilottelin asiaa, mutta nykyään olen hoidon piirissä.
Ap
Olethan edelleen avun piirissä ja tiedät mihin soittaa jos tulee tarvetta? Hienoa, että olet lopettanut!
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 11:50"]
Ei ole valinta miten ahdistustaan lievittää. Esim pakko-oireillakin lievitetään ahdistusta eikä se ole oma valinta, kuten ei ole viiltelykään. Huomaan, ettet tiedä juurikaan psyykkisistä sairauksista.
[/quote]
No mikä se pointti viiltelyssä sitten on? Siirtää ajatukset muualle henkisestä tuskasta? Sen voi tehdä muillakin tavoilla. Miksi ihmeessä se tavan valitseminen ei muka olisi valinta? Mallihan tuohon on pitänyt jostakin saada, ja tuntuu olevan jonkin sortin trendi.
[/quote]Et vaan taida tajuta, ei voi mitään. Heitähän hei muutama eri esimerkki, kun sinulla on niin paljon noita tapoja lievittää henkistä tuskaa?! Lääkkeet - ei kiitos (ainakin itselleni)! Terapia - on kokeiltu kahtakin erilaista ja vaikka vallan millä psykiatreilla juostu, ei apua. Itse en siis ole viillellyt, mutta pakko-oireita nimenomaan on (en ole tuo aiemmin kirjoittanut kuitenkaan). Mitähän nämä "muut tavat" olisivat sitten?
On ihan ok, ja olen ihan iloinen ihmisistä jotka uskaltaa näin tehdä. Mutta on pakko katsoa, ja toivon että ette loukkaannu. Myöskin itseäni alkaa aina hieman heikottaa kun näen aripa, mutta toivon että sekään ei haittaa. Tosin se ei ole mitenkään nähtävissä. Mutta siitä vaan!
[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 15:31"]
No mikä se pointti viiltelyssä sitten on? Siirtää ajatukset muualle henkisestä tuskasta? Sen voi tehdä muillakin tavoilla. Miksi ihmeessä se tavan valitseminen ei muka olisi valinta? Mallihan tuohon on pitänyt jostakin saada, ja tuntuu olevan jonkin sortin trendi.
[/quote]
Uskon, että tämä on taas yksi niistä asioista, jota ei voi täysin ymmärtää kokematta.
Voin puhua vain omasta puolestani. Viiltelijöitä on todella erilaisia.
Itselläni viiltely auttoi pahaan ahdistukseen. Se katkaisi tilanteen, jossa ei ole mitään järkeviä työkaluja toimia. Se antoi tunteen kontrollista. Se rauhoitti.
Viiltely on toki valinta, mutta niinä hetkinä se tuntuu ainoalta poispääsyltä. Voisin verrata sitä uhattuna olemiseen. Vähän ääriesimerkki, mutta kuitenkin. Jos joku yrittää tappaa sinut, niin valintasi on kuolla tai ampua toinen. Valitset siis painaa liipaisimesta. Se ei ole hyvä ja se ei ole oikein. Mutta jos tahdot selviytyä, se on ainut asia mitä voit tehdä. Voit yrittää puhua ensin tappajalle. Voit yrittää käyttää järkeä ja kiinnittää huomiota muualle. Lopulta kuitenkin se toisen ampuminen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta, kun uhka on kasvanut liian suureksi.
Ap
Tuo "paljon viillelty" on aika laaja käsite. Tuolla kuvauksella en osaa sanoa, kiinnittäisinkö mitään huomiota. Kuva voisi auttaa asiaa.
Ei se kyllä mielestäni mitenkään epäkohteliasta ole. Se olet sinä ja sinut on juuri tuollaisena juhliin kutsuttu. Ainoastaan katseita ja kysymyksiä saattaa muilta tulla, joten itsesi kannalta voi olla mukavampi olla kädet peittävässä pukineessa.
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:41"]Tuo "paljon viillelty" on aika laaja käsite. Tuolla kuvauksella en osaa sanoa, kiinnittäisinkö mitään huomiota. Kuva voisi auttaa asiaa.
[/quote]
Onkohan kuva tosiaan tarpeellinen?
Ap
Silläkin uhalla, että tämä muuttuu sosiaalipornoksi, niin laitan sen havainnoillistavan kuvan.
Ap
No elämä näkyy, totta kai saat olla just sellasissa vaatteissa kuin haluat
[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 21:50"]Silläkin uhalla, että tämä muuttuu sosiaalipornoksi, niin laitan sen havainnoillistavan kuvan.
Ap
[/quote]
Joo no toi kyllä näyttää jo iha jonku sairauden muuttamalta tai palaneelta että anna mennä vaan mekossa.
Huhhuh miten hurjan näkönen käsi :0 Ihanku happoon dipattu. Tuli huono oli ku katoin tota kuvaa.
Toivottavasti voit nykyisin paremmin!
Rehellisesti sanottuna mä järkytyin, kun näin kuvan. Mutta mun mielestä mun mielipide asiassa ei ole olennainen vaan mitä AP itse ajattelet. Totta kai kaikilla on oikeus pitää mekkoa, jos haluaa. Sanoit että et ole vielä kulkenut julkisuudessa kädet paljaina. Itse varmaan sinun tilanteessasi kokeilisin miltä tuntuu olla hihattomassa jossain ympäristössä, missä ei ole vaaraa törmätä heti esim. tuttuihin, joiden en haluaisi välttämättä tietävän. Jos se tuntuisi hyvältä tai oikealta niin alkaisin vähitellen käyttää hihattomia/lyhythihaisia vaatteita enemmän. Tärkeintä on se, millaisissa vaatteissa viihdyt itse.
Hienoa ettet enää viiltele AP. Sanoit, että tuntuu vieläkin että olet onnistunut viiltämään syvään. Syvät viillot ei ole onnistuminen, mutta toisaalta jäljet ovat myös merkki siitä, että olet onnistunut lopettamaan viiltelyn. Ja se on valtava saavutus. Pidä siitä kiinni.