Miksi ajattelet, että Suomi ei olisi luokkayhteiskunta?

Jos Suomi on luokkayhteiskunta, niin voisin kysyä että mikä maa ei ole luokkayhteiskunta?

No aika tasavertaista se täältä Britannian vinkkelistä on.

Onko kenellä tahansa mahdollisuus opiskella juristiksi ja taloutta korkeakoulussa, ja ryhtyä sitä kautta johtajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi niinkin läheisessä maassa kuin Tanskassa yksityiskoulut ovat yleistyneet jo alakouluikäisten keskuudessa. Yksityiskouluihin pääsee rahalla ja niissä on pienemmät luokkakoot ja parempi opetus. Suomessa ei ole ainakaan vielä näin paha tilanne.

Kunhan ei mölöttäjiä olisi.

Suomessa on kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja päästä pitkälle. Eikä aina tarvitse niin paljon kouluttautuakaan. Kts. valtiomme PM.

On luokka, joka joutuu viettämään yli 35h viikossa töissä ja on toinen luokka, joka ei tee lainkaan töitä. Toiseen luokkaan kuuluu pieni määrä pääomatuloilla eläjiä ja suuri määrä tuilla eläjiä. Vastaavaa ei ole muualla maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska mä en näe missään sellaisia luokkia. En puhuisi tuloeroista luokkina.

Luokka kattaa minusta enemmän vrt. Englanti.

Suomessa kaikki voi esim. syödä samalla lailla vaikka nakkeja ja muussia ja juhlapäiväruoatkin on koko kansalla samat. Esim. Juhannuksen uudet perunat ja silli.

Eriarvoistumiskehityksen pitää mennä vielä paljon eteenpäin, ennen kun se on saavuttanut sellaisen pisteen, että voidaan oikeasti puhua eri yhteiskuntaluokista.

Rikkaimman luokan pitää päästä niin paljon muilta karkuun, että edes kovasti töitä tekemällä ei pääse siihen kiinni.

Kuule kyllä se ylemmän keskiluokan joulu kaloineen ja ykköset päällä on kovin erilainen kuin työväenluokan joulu jallupulloineen kalsareissa. Kukin tykkää omanlaisestaan.

En tunne ketään "työväenluokkaista", joka viettäisi joulua kalsareissa jallupullon kanssa, melkoisen karikatyyrinen näkemys sulla. Ja juu, luen itseni työväenluokkaiseksi, koska teen suorittavaa työtä enkä ole akateeminen. 

Ohi aiheen, sori!

Minulta se ylempi korkeakoulututkinto&sitä vastaava ammatti löytyy, mutta siinäpä se. Suvussa paljon ns.duunareita, ja sitä samaa mariskoolielämää kaikilla.

Minusta Suomessa on tosi suuri keskiluokka. Eli miten sen ottaa, on luokkayhteiskunta, eli on ihmisiä jotka syntyvät huonoihin tai hyvin etuoikeutettuihin oloihin. Mutta moneen paikkaan verrattuna ei ole, koska heitä on suhteellisen vähän.

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Koetko jääneesi jostain osattomaksi? Onhan se mahdollista. Ei se että Suomea ei koeta luokkayhteiskunnaksi tarkoita sitä, että ei olisi myös vähäosaisia tai rikkaita. Kyse on siitä kuinka paljon heitä on ja kuinka määräävää luokka on yhteiskunnan tasolla.

Koska sinä et pysty mitenkään todistamaan etkä edes vakuuttamaan meille, että köyhät taloudet olisivat osoitus luokkayhteiskunnasta.

Sinä olet ymmärtänyt luokkayhteiskunnan perusteellisesti väärin. Ei se tarkoita sitä, että eri ihmisillä on erilainen elintaso. Mitä se sitten tarkoittaa - ota selvää ennen kuin kuin jatkat!

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Voi sinua höpsöä, eihän Suomessa liity opiskelijaelämä ja joulunviettotavat millään tavalla yhteiskuntaluokkaan. Siellä ne viilettävät samalla tavalla niin lappalaisen poromiehen kuin suomenruotsalaisen aatelisen jälkeläiset opiskelijoina, ja joulunvieton erot johtuvat aivan muista syistä kuin yhteiskunnallisesta asemasta.

Suurin este luokittelulle Suomessa on se, että sama ihminen voi olla eri kriteereillä eri luokissa, ja luokka voi vaihtua useammankin kerran eri elämänvaiheissa, jos yritetään soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa.

Vierailija kirjoitti:

Koska sinä et pysty mitenkään todistamaan etkä edes vakuuttamaan meille, että köyhät taloudet olisivat osoitus luokkayhteiskunnasta.

Sinä olet ymmärtänyt luokkayhteiskunnan perusteellisesti väärin. Ei se tarkoita sitä, että eri ihmisillä on erilainen elintaso. Mitä se sitten tarkoittaa - ota selvää ennen kuin kuin jatkat!

Kyllä minä tiedän mitä luokkayhteiskunta tarkoittaa ja se ei ole todellakaan rahasta riippuvaista. t: ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Voi sinua höpsöä, eihän Suomessa liity opiskelijaelämä ja joulunviettotavat millään tavalla yhteiskuntaluokkaan. Siellä ne viilettävät samalla tavalla niin lappalaisen poromiehen kuin suomenruotsalaisen aatelisen jälkeläiset opiskelijoina, ja joulunvieton erot johtuvat aivan muista syistä kuin yhteiskunnallisesta asemasta.

Suurin este luokittelulle Suomessa on se, että sama ihminen voi olla eri kriteereillä eri luokissa, ja luokka voi vaihtua useammankin kerran eri elämänvaiheissa, jos yritetään soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa.

No miten se poromiehen vesa ja helsinkiläinen professoriperheen vesa viilettävät, kerro, kun kerta on sinulle niin itsestään selvää, että samanlaista on meno.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenellä tahansa mahdollisuus opiskella juristiksi ja taloutta korkeakoulussa, ja ryhtyä sitä kautta johtajaksi?

On. Haluatko tietää paljonkin nimiä? Erittäin maajussi-työläispohjalta kouluttautunut serkkuni teki koko työuransa johtajana.  Presidenttejäkin on tullut mm. Lepikon torpasta, Kallion kaupunginosasta ja monesta muusta melko vaatimattomasta lähtökohdasta.

Missä maassa sinä asut, jos et tätä tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenellä tahansa mahdollisuus opiskella juristiksi ja taloutta korkeakoulussa, ja ryhtyä sitä kautta johtajaksi?

On. Haluatko tietää paljonkin nimiä? Erittäin maajussi-työläispohjalta kouluttautunut serkkuni teki koko työuransa johtajana.  Presidenttejäkin on tullut mm. Lepikon torpasta, Kallion kaupunginosasta ja monesta muusta melko vaatimattomasta lähtökohdasta.

Missä maassa sinä asut, jos et tätä tiedä?

Nyt ei tarvita esimerkkejä sadan vuoden takaa vaan selvää evidenssiä nykypäivästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Voi sinua höpsöä, eihän Suomessa liity opiskelijaelämä ja joulunviettotavat millään tavalla yhteiskuntaluokkaan. Siellä ne viilettävät samalla tavalla niin lappalaisen poromiehen kuin suomenruotsalaisen aatelisen jälkeläiset opiskelijoina, ja joulunvieton erot johtuvat aivan muista syistä kuin yhteiskunnallisesta asemasta.

Suurin este luokittelulle Suomessa on se, että sama ihminen voi olla eri kriteereillä eri luokissa, ja luokka voi vaihtua useammankin kerran eri elämänvaiheissa, jos yritetään soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa.

No miten se poromiehen vesa ja helsinkiläinen professoriperheen vesa viilettävät, kerro, kun kerta on sinulle niin itsestään selvää, että samanlaista on meno.

Siellä istuivat samassa seminaarissa kuin minä. Mistä arvasit, että se toinen mainitsemani oli nimenomaan professoriperheen vesa? Hän tosin sain gradustaan laudaturin. Poromiehen tytär ei saanut, mutta sillä tuskin oli mitään väliäkään hänelle, kun ihan omien suunnitelmiensa mukaisen työuran on tehnyt. Opiskelijabileissä eivät kaikki siihen aikaan tehneet selkoa taustoistaan muuten kuin ehkä kotipaikkansa. Tarkoitan sitä, että en minä tiennyt opiskelukavereista heidän taustojaan, joten en havainnut mitään merkittävää eroa. Sitä en tiedä, onko meno nykyisin muuttunut.

Miten sinä luulit heidän menonsa olevan erilaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenellä tahansa mahdollisuus opiskella juristiksi ja taloutta korkeakoulussa, ja ryhtyä sitä kautta johtajaksi?

On. Haluatko tietää paljonkin nimiä? Erittäin maajussi-työläispohjalta kouluttautunut serkkuni teki koko työuransa johtajana.  Presidenttejäkin on tullut mm. Lepikon torpasta, Kallion kaupunginosasta ja monesta muusta melko vaatimattomasta lähtökohdasta.

Missä maassa sinä asut, jos et tätä tiedä?

Nyt ei tarvita esimerkkejä sadan vuoden takaa vaan selvää evidenssiä nykypäivästä.

Esitä sinä ne. Muistutan vielä, että pelkkä taloudellinen epätasa-arvo ei tarkoita luokkayhteiskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sinä et pysty mitenkään todistamaan etkä edes vakuuttamaan meille, että köyhät taloudet olisivat osoitus luokkayhteiskunnasta.

Sinä olet ymmärtänyt luokkayhteiskunnan perusteellisesti väärin. Ei se tarkoita sitä, että eri ihmisillä on erilainen elintaso. Mitä se sitten tarkoittaa - ota selvää ennen kuin kuin jatkat!

Kyllä minä tiedän mitä luokkayhteiskunta tarkoittaa ja se ei ole todellakaan rahasta riippuvaista. t: ap

Miksi sinä et suostu valaisemaan sitä meille, jotka emme tiedä? Ei voi olla niin vaikeaa, yritä edes!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, jos luokkaeroja ei ole, niin kertokaa millaiset suvussanne on perinnöt? Entä joulunvietto? Mitä siihen kuuluu? Millaista opiskeluelämä oli?

Voi sinua höpsöä, eihän Suomessa liity opiskelijaelämä ja joulunviettotavat millään tavalla yhteiskuntaluokkaan. Siellä ne viilettävät samalla tavalla niin lappalaisen poromiehen kuin suomenruotsalaisen aatelisen jälkeläiset opiskelijoina, ja joulunvieton erot johtuvat aivan muista syistä kuin yhteiskunnallisesta asemasta.

Suurin este luokittelulle Suomessa on se, että sama ihminen voi olla eri kriteereillä eri luokissa, ja luokka voi vaihtua useammankin kerran eri elämänvaiheissa, jos yritetään soveltaa jotain brittiläistä luokkajakoa.

No miten se poromiehen vesa ja helsinkiläinen professoriperheen vesa viilettävät, kerro, kun kerta on sinulle niin itsestään selvää, että samanlaista on meno.

Siellä istuivat samassa seminaarissa kuin minä. Mistä arvasit, että se toinen mainitsemani oli nimenomaan professoriperheen vesa? Hän tosin sain gradustaan laudaturin. Poromiehen tytär ei saanut, mutta sillä tuskin oli mitään väliäkään hänelle, kun ihan omien suunnitelmiensa mukaisen työuran on tehnyt. Opiskelijabileissä eivät kaikki siihen aikaan tehneet selkoa taustoistaan muuten kuin ehkä kotipaikkansa. Tarkoitan sitä, että en minä tiennyt opiskelukavereista heidän taustojaan, joten en havainnut mitään merkittävää eroa. Sitä en tiedä, onko meno nykyisin muuttunut.

Miten sinä luulit heidän menonsa olevan erilaisia?

Duunariperheen lapsi lähtee yliopistoon huomattavasti harvemmin kuin akateemisen perheen lapsi. Hän valitsee yleensä erilaisia opiskeluvaihtoehtoja. On myös hyvin tavallista, että akateemisen perheen lapselle vanhemmat ostavat asunnon opiskelupaikkakunnalle, työväenluokkaisen kohtalo on asua HOASilla kauempana ja heikommin. Jälkimmäin joutuu yleensä työskentelemään mäkkärillä saadakseen rahan riittämään. Akateemisen perheen lapselle löytyy oman alan harjoitteluja ja kesätöitä helpommin. Jos tarkastelusi koski vain opiskelumenestystä olet torvi.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että suomi on luokkayhteiskunta. Jako rikkaisiin, köyhiin, keskiluokkaan. Jako akateemisiin ja muihin. Jako jalosukuisiin ja taviksiin. Jako yhteiskunnalisen aseman mukaan. Jako perheellisiin ja sinkkuihin jnejne....

Voi tehdä vaikka miten hienojakoisia luokituksia.  Mitään esteitä ei ole kuitenkaan mennä mihinkään suuntaan.  Ennen ei voinut esim. naida alempaa tai ylempää, nyt samoissa piireissä pysyttely tehdään vapaaehtoisesti.  Näin on kaikki luokkatekijät, me tehdään ne itse.