Ahdistaa, mies haluaa lapsen minä en, kokemuksia?
Olen 32v, mies vuoden nuorempi ja alkanut puhumaan vauvoista. Yhdessä ollaan oltu 14 vuotta ja alusta alkaen olen sanonut, etten luultavasti ikinä halua lapsia. Mies on sanonut että sitten asialle ei voi mitään. No nyt mies vihjailemalla painostaa tekemään kanssaan lapsia. Kun palautan miehen takaisin maan pinnalle sanomalla etten halua, mies sanoo että asia ok. Kuitenkin vähän ajan kuluttua alkaa taas sama vihjailu ja painostaminen. Olen tehnyt myös selväksi, että ero tulee ennemmin kuin lapsia tähän perheeseen. Mies edelleen sanoo että asia ok, haluaa olla vain kanssani. En tiedä mitä pitäisi tehdä?? En todellakaan tee lapsia miehen mieliksi, olisi inhottavaa kantaa ja synnyttää lapsi ja ollakin rakastamatta sitä. Tietysti voi käydä niin, että rakastankin mutta ottaisinko riskiä? Muttta en jaksa enää kuunnella miehen painostustakaan asiasta!! Ja kuinka olisi ihanaa kun lapsi temmeltäisi tuossa nyt jnejnejne.
Tietenkin myös voi käydä niin ettei lapsia tulisikaan :D Mutta en kai riskillä lähde kokeilemaan sitäkään. Että en pidä itsestäänselvyytenä.
Muilla ollut samaa? Miten päätynyt?
Kommentit (37)
Mies halusi lapsia enemmän kuin minä mutta ei painostanut. Kuulostaa sille, ettei miehesi ole oikeasti valmis elämään ilman jälkikasvua. Sano hänelle, että HÄNEN pitää miettiä, onko valmis vai ei ja jos ei ole niin... eroatte. Minä halusin 34-vuotiaana lapsia sitten, mutta en mieheni painostuksesta, vaan muuten, enkä ollut koskaan varma haluanko, ennemminkin kuvittelin vain, etten pystyisi mitenkään olemaan hyvä äiti. Kun se ajatus muuttui niin meille tuli lapsia. En silti tunne olevani kovin hyvä äiti, eli ei tähän hommaan kannata kevyin perustein lähteäkään.
Minkä helvetin takia olet alkanut olla miehen kanssa tietoisena ettet halua lapsia? Pystyisitkö velat sinkkuna niin kenenkään elämä ei menisi pilalle.
Jos rakastaa toista, on valmis tekemään ja antamaan rakkautta. Päästä miehesi etsimään kunnon nainen itselleen. On itsekästä kieltäytyä tekemästä toista onnelliseksi, teillä kun ikääkin jo on.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 19:38"]
Minkä helvetin takia olet alkanut olla miehen kanssa tietoisena ettet halua lapsia? Pystyisitkö velat sinkkuna niin kenenkään elämä ei menisi pilalle.
[/quote]
En ole AP mutta... parikin avoliittoa on nuorempana kariutunut siihen että mies oli tietoinen että mä en halua lasta, eka tapaus luuli varmaan että "kyllä sen mieli muuttuu kun ollaan niin nuoria vielä" ja toinen sit vaan huomasi että haluaakin lapsia. Eli ei "syytä" voi sen velanaisen niskaan kipata.
Anna miehesi tehdä lapsi jonkun nuoremman kanssa, saa lapsi hyvät geenit. :) Voittehan silti olla yhdessä. Näin kumpikin voittaa.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 19:38"]
Minkä helvetin takia olet alkanut olla miehen kanssa tietoisena ettet halua lapsia? Pystyisitkö velat sinkkuna niin kenenkään elämä ei menisi pilalle.
[/quote]
Onko parisuhteen ainoa merkitys sulle tosiaan lisääntyminen? Kovin surullista. Entäs parit, jotka eivät saa lapsia? Samalla logiikalla heidänkin pitää pysytellä yksin. Ap:han oli alusta asti tehnyt miehelle selväksi, ettei halua lapsia. Ei ole hänen syynsä, jos mies muuttaakin mieltään.
Mies painosti minut toisen lapsen hankintan. Ensimmäisen kanssakin oli vaikeaa ilman tukiverkkoja miehen paljon poissaolon vuoksi. Pitkällä ikäerolla sitten sai taivuteltua minut, lupasi vaikka mitä. Nyt sitten on toinen lapsi, mies jatkaa entiseen malliin menojaan ja valittaa, kun koti on niin sekainen (ei ole) lasten lelujen vuoksi ja valittaa, kun ei ole ravintolatason ruokia. Kun muistutan häntä lupauksistaan, on se turhaa kiukuttelua kuulemma. Olen ehdottanut eroa, ei kuulemma kannata. No, en siihen hänen lupaansa tarvitsekaan, olen nimittäin niin pahasti katkeroitunut mieheen.
Käy niin, että tekee sen lapsen jonkun muun kanssa.
mies 46v.
Oletko mittauttanut hormonitasosi? Se voi olla syynä haluttomuuteesi. Oletko masentunut?
MIkä "sotku" tuon kakkosvastauksen päällä on ??
Kannattaa luvata jollekin kaverisi lapselle hoitopaikka aina silloin tällöin. Jos mies mukisematta hoitaa lasta huolellisesti ja hyvin parin kuukauden jakson ajan, voit miettiä uudestaan. Mikäli minkäänlaista oma-aloitteista intressiä kakkavaippojen vaihtoon ei näy, älä noteeraa horiskon höpinää.
Toi että tekis lapsen toisen kaa, on hyvä ajatus. Näin osoitat suvaitsevaisuutesi ja että kunnioitat miestä. Silti voitte jatkaa.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 19:38"]
Mies halusi lapsia enemmän kuin minä mutta ei painostanut. Kuulostaa sille, ettei miehesi ole oikeasti valmis elämään ilman jälkikasvua. Sano hänelle, että HÄNEN pitää miettiä, onko valmis vai ei ja jos ei ole niin... eroatte. Minä halusin 34-vuotiaana lapsia sitten, mutta en mieheni painostuksesta, vaan muuten, enkä ollut koskaan varma haluanko, ennemminkin kuvittelin vain, etten pystyisi mitenkään olemaan hyvä äiti. Kun se ajatus muuttui niin meille tuli lapsia. En silti tunne olevani kovin hyvä äiti, eli ei tähän hommaan kannata kevyin perustein lähteäkään.
[/quote]
Kyllä mies yksinkin ainakin yhden vauvan hoitaa, kun auttelee sillä aikaa, kun se on töissä. Meillä on yksi ja hyvin meni.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:01"]
MIkä "sotku" tuon kakkosvastauksen päällä on ??
[/quote]
Näkyykö teillä muilla se myös?
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:01"]Kannattaa luvata jollekin kaverisi lapselle hoitopaikka aina silloin tällöin. Jos mies mukisematta hoitaa lasta huolellisesti ja hyvin parin kuukauden jakson ajan, voit miettiä uudestaan. Mikäli minkäänlaista oma-aloitteista intressiä kakkavaippojen vaihtoon ei näy, älä noteeraa horiskon höpinää.
[/quote]
Kyllä oma on aina oma. En minäkään muiden kakruja hoida. N25+3 lasta ja rakastava mies
Meillä tuli miesystävän kanssa 10v suhteen jälkeen ero (nuoria ollaan, suhde alkoi kun oltiin 17), kun todettiin, että mies todella haluaa tulevaisuudessa lapsia, ja minä en. Totesin vain, että minä en voi niitä miehen haluamia lapsia miehelle antaa, mutten myöskään voi rakkaalta ihmiseltä viedä sitä isyyden onnellisuutta. Päädyttiin siis eroamaan rakkaina ystävinä.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:05"]Meillä tuli miesystävän kanssa 10v suhteen jälkeen ero (nuoria ollaan, suhde alkoi kun oltiin 17), kun todettiin, että mies todella haluaa tulevaisuudessa lapsia, ja minä en. Totesin vain, että minä en voi niitä miehen haluamia lapsia miehelle antaa, mutten myöskään voi rakkaalta ihmiseltä viedä sitä isyyden onnellisuutta. Päädyttiin siis eroamaan rakkaina ystävinä.
[/quote]
Nuoria? 17+10... Jo kolmekymppisiä. Keski-ikäisiä.
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:04"]
[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 20:01"]Kannattaa luvata jollekin kaverisi lapselle hoitopaikka aina silloin tällöin. Jos mies mukisematta hoitaa lasta huolellisesti ja hyvin parin kuukauden jakson ajan, voit miettiä uudestaan. Mikäli minkäänlaista oma-aloitteista intressiä kakkavaippojen vaihtoon ei näy, älä noteeraa horiskon höpinää. [/quote] Kyllä oma on aina oma. En minäkään muiden kakruja hoida. N25+3 lasta ja rakastava mies
[/quote]
Tiedän, mutta kun se ukko jotain hinkuaa, kannattaa testata onko oikealla asialla vai mitä meinaa. - P.S. Hoitiko miehesi lapsia suurimman osan - niinpä.
Ainakin mies ilmeisesti kuvittelee, että muutat mielesi kun hän vain tarpeeksi "manipuloi". Jos et missään nimessä todellakaan halua lapsia niin sun pitänee itse sanoa miehelle, että joko lapsettomuus tai ero. Mies varmaan odottaa, että alkaisit niitä lapsia haluta sen sijaan että oikeasti tyytyisi vallitsevaan tilanteeseen. Miehillä sentään on se etu, että lapsia voi tehdä vähän myöhemminkin, vaikka nyt eroaisittekin ja hänen pitäisi etsiä uusi nainen.
Et tee lasta. Miehesi voi itse valita; jääkö lapsettomaan suhteeseen vai etsiikö naisen, joka haluaa lapsia. Vastahakoisesti et tosiaankaan ala lasta tehdä, se ei olisi reilua kenellekään.
Ǎ̱̯̝̮̠̮̯͇̳̳͂͗̈͊̏́̅̚͠n̡̢̨̛̪̞̟̜̳͍̭̔̃̈̑̊͊̒̿̄á͚̘͈̘͚̠̮̑̂͑̀͐̀͋̈́̆͜͜ͅs̻̺̜̣̙̘̲̤̦̥̉̓̽̓̄̈̎͗͠͝t̰̮̲̣͍͓̖̝̱̻͂́͊͒͋͛̓̊̕͝å̛̠̥̟̞̹̙̥͉͈̈́̂̾̽̑̈́́͘ͅs̢̛̜̯̯̰̼̹͓̻̱̊̿̈́̃̂̓̅̊͘ȋ̢̨̩̦͔͓̱̩̹̬̈́͗͐̽͐͘͘͝͠a̢̡̛̺̼̺̭͕̱̳͇̾̋̍̉̀̓̈́̕͝