Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kärsivällisyys loppuu - lapsi ei vaan synny

Vierailija
03.10.2015 |

Otsikossa se tulikin jo. Raskaus tällä hetkellä 41+2 ja olen jo täysin luovuttanut sen kanssa, että lapsi koskaan syntyisi. Tiedän, että on tyhmää ja kyllä se sieltä viimeistään ensi viikolla käynnistettynä tulee. Itselläni on ollut jo lähes 3 viikkoa välillä todella kipeitäkin supistuksia ja jatkuvat kovat "menkkakivut", mutta mitään ei tapahdu. Viime yönä oksensin muutamaan otteeseen kovien supistusten vuoksi, mutta aamulla oli taas aivan normaali olo. Jotenkin on alkanut vaan masentaa koko homma.

 

tilannetta ei yhtään helpota se, että kaikki kaverit ja sukulaiset ja serkun naapurin veljenpojan kaimat kyselee joka päivä, että joko se lapsi on syntynyt ja koska lähetän valokuvia. En jaksaisi enää edes vastailla viesteihin, mutta sitten alkaa huhumylly kiertää, että nyt sitä varmasti ollaan synnyttämässä, kun ei kuulu vastausta heti.

 

Lisäksi en voi ymmärtää, mikä tarve ihmisillä on alkaa kertomaan tässä vaiheessa (tai ylipäänsä) muiden kauhukokemuksia synnytyksistä. Työkaveri tuossa juuri kertoi ihanan tarinan siitä, kuinka jonkun tuttavan lapsi oli todella iso ja äidiltä repesi synnytyksessä kaikki paikat ja kulkee nyt vaipoissa. Kiva juttu!

 

Hämmästyttää myös, kuinka monet ihmiset (jopa ne joilla itsellään on lapsia) tuntuu pitävän laskettua päivää jonain takarajana ja kaikki tämän jälkeen syntyneet lapset ovat kuulemma todella yliaikaisia ja isokokoisia. Ei auta vaikka kuinka jankkaat normaalin raskauden kestävän 38-42 vkoa ja vasta viikon 42 jälkeen voidaan puhua yliajasta. 

 

Oli vaan pakko avautua, koska ihmetyttää ihmisten käytös. Muutenkin alkaa ahdistaa oma olotila ja jatkuvat viestit ja kyselyt vaan ketuttaa koko ajan enenmän ja enenmän. Olen jo vastaillut monelle, että ilmoitelen kyllä, kun lapsi syntyy ja ei tarvitse joka päivä erikseen kysyä.  Lohduttaa tosi paljon tässä vaiheessa kuulla, että " onnea vaan, joudut puskemaan 5 kiloisen yliaikaisen lapsen hanuristasi". Kiva kiva! 

 

 

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masentaa? Masentaa??

Tiedätkö mitä on masennus? Tiedätkö yhtään masennusta sairastavia?

Vierailija
2/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se valitettavasti enää synnykään :( joudut olemaan raskaana lopun ikää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla eka lapses?

Vierailija
4/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen synnyttänyt lapsistani pienimmän 42+4. Helpoin synnytys mitä olen kokenut. Ei yliaikaisuus aina tarkoita isoa lasta.
Tsemppiä.

Vierailija
5/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi meidän keskimmäinen ei mennyt yliajalle vaan tehtiin suunniteltu sektio rv 38+6. Nyytti painoi 4462g... Paljonkohan olisi ollut painoa 3 viikon päästä...

(sori, pakko "pelotella") :)

Vierailija
6/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, viikonloppuna synnytät. Onko lääkäriä vielä tulossa. Käynnistettykin toimii hyvin. Eikä ollut sen kummempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauva ei viel haluu ulos kun sun sisäl on niin mukavaa

Vierailija
8/8 |
03.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.10.2015 klo 19:01"]Otsikossa se tulikin jo. Raskaus tällä hetkellä 41+2 ja olen jo täysin luovuttanut sen kanssa, että lapsi koskaan syntyisi. Tiedän, että on tyhmää ja kyllä se sieltä viimeistään ensi viikolla käynnistettynä tulee. Itselläni on ollut jo lähes 3 viikkoa välillä todella kipeitäkin supistuksia ja jatkuvat kovat "menkkakivut", mutta mitään ei tapahdu. Viime yönä oksensin muutamaan otteeseen kovien supistusten vuoksi, mutta aamulla oli taas aivan normaali olo. Jotenkin on alkanut vaan masentaa koko homma.

 

tilannetta ei yhtään helpota se, että kaikki kaverit ja sukulaiset ja serkun naapurin veljenpojan kaimat kyselee joka päivä, että joko se lapsi on syntynyt ja koska lähetän valokuvia. En jaksaisi enää edes vastailla viesteihin, mutta sitten alkaa huhumylly kiertää, että nyt sitä varmasti ollaan synnyttämässä, kun ei kuulu vastausta heti.

 

Lisäksi en voi ymmärtää, mikä tarve ihmisillä on alkaa kertomaan tässä vaiheessa (tai ylipäänsä) muiden kauhukokemuksia synnytyksistä. Työkaveri tuossa juuri kertoi ihanan tarinan siitä, kuinka jonkun tuttavan lapsi oli todella iso ja äidiltä repesi synnytyksessä kaikki paikat ja kulkee nyt vaipoissa. Kiva juttu!

 

Hämmästyttää myös, kuinka monet ihmiset (jopa ne joilla itsellään on lapsia) tuntuu pitävän laskettua päivää jonain takarajana ja kaikki tämän jälkeen syntyneet lapset ovat kuulemma todella yliaikaisia ja isokokoisia. Ei auta vaikka kuinka jankkaat normaalin raskauden kestävän 38-42 vkoa ja vasta viikon 42 jälkeen voidaan puhua yliajasta. 

 

Oli vaan pakko avautua, koska ihmetyttää ihmisten käytös. Muutenkin alkaa ahdistaa oma olotila ja jatkuvat viestit ja kyselyt vaan ketuttaa koko ajan enenmän ja enenmän. Olen jo vastaillut monelle, että ilmoitelen kyllä, kun lapsi syntyy ja ei tarvitse joka päivä erikseen kysyä.  Lohduttaa tosi paljon tässä vaiheessa kuulla, että " onnea vaan, joudut puskemaan 5 kiloisen yliaikaisen lapsen hanuristasi". Kiva kiva! 

 

 
[/quote]

Jaa itse taas toivon että omani olisi 2 viikkoa yliaikainen, eli 42 viikkoa.. Koska haluaisin lapsen syntyvän 2016 puolella.