Miksi jotkut eivät ymmärrä adoption ideaa?
Adoptiossa lapsi otetaan omaksi siihen perheeseen, mihin hänet adoptoidaan. Adoptio ei siis ole mikään ilmainen hoitopaikka, mihin lapset biologiset sukulaiset yrittää tunkea, vaikkei heillä aikaisemminkaan olisi ollut mitään yhteyttä lapseen.
Miksi siis monet siitä huolimatta toimii noin? Puhuvat ihmisille lapsesta kuin mitään adoptiota ei olisikaan, käyttävät lapsen vanhaa sukunimeä, sekä jakelevat kuvia lapsesta tutuilleen. Adoptio on kuitenkin lapsen biologisen vanhemman ja adoptoivan perheen asia, ei muiden biologisten sukulaisten. Adoptoidulla lapsella ei myöskään ole mitään velvollisuutta pitää yhteyttä kenenkään biologiseen sukulaiseensa.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Etenkin, jos biologinen isä ei ikinä tule lapselle isä olemaan.
Ensinnäkin, raskaana olevallahan ei ole mitään varsinaista velvollisuutta kertoa lapsen biologista isää kenellekään. Yleensä tähän on myös joku syy, jos tämä ei kerro.
Miten kukaan äiti voi olla noin kusipää omaa lastaan kohtaan? Lapsella on isä, ja lapsella on oikeus tuntea isänsä.
Jos äiti on niin päävammainen ettei kykene lapsestaan huolehtimaan, niin tottakai lapsi menee isälle.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Sori nyt, mutta kyllä veri on vettä sakeampaa loppupeleissä. Kaikki kunnioitus sijaisvanhemmille, mutta he eivät ole lapsen oikeat vanhemmat. On tiettyjä biologisia tosiasioita, joita ei vaan voi ohittaa (vrt. transsukupuolisuus)
Ohhoh.
Olenko minäkin niiden kaikkien lasten ainoa ja oikea vanhempi, ketkä ovat syntyneet luovutetuista sukusoluistani?
Huh. Kyllä nyt äitiyttä pukkaa.
Biologisessa mielessä kyllä. Näitä asioita ei pitäisi erottaa toisistaan. Juridinen ja biologinen vanhemmuus erotetaan kahdeksi eri asiaksi. Ei ole tervettä. Itse en kannata tällaista luonnonvastaista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kuulostaa kyllä erikoiselta setiltä. Tuollaisia adoptioita, että muu kuin vastasyntynyt annettaisiin adoptioon täysin perheen ulkopuolelle ei Suomessa kyllä tapahdu kovin montaa vuodessa.
Ja jos tuollaiseen adoptioon ryhdyttäisiin, niin avoimen adoption ideologialla lapsen jo olemassaolevia ihmissuhteita biologiseen sukuun olisi kyllä syytä tukea, eikä katkaista (ellei sille katkaisulle sitten ole jotakin tosi hyviä perusteita).
t. sosiaalityöntekijä
Niin, olemassaolevia, olettaen että ne ovat lapselle hyväksi. Mutta tässä puhuttiin nyt niistä tapauksista, missä suhteita biologisiin sukulaisiin ei ole ollut ennen adoptiotakaan, saati että olisivat nykyiselläänkään hyväksi lapselle.
No miten niillä sitten on esimerkiksi niitä valokuvia jaettavaksi tai näkemystä sukunimestä, jos lasta ei ole heille ollut käytännössä olemassakaan koskaan?
Ei kaikilla olekaan. Mutta jotkut jakaa joka ultrakuvia tai sitten kuvia vastasynyneestä. Vauvanakin adoptoiduista osa on viettänyt biologisen äitinsä luona sen verran aikaa, että on otettu kuvia.
Lähes kaikki kotimaan adoptioon tulleet vauvat on jo odotusaikana päätetty antaa adoptioon. He menevät synnäriltä harkinta-ajaksi sijaisperheeseen tai laitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Sori nyt, mutta kyllä veri on vettä sakeampaa loppupeleissä. Kaikki kunnioitus sijaisvanhemmille, mutta he eivät ole lapsen oikeat vanhemmat. On tiettyjä biologisia tosiasioita, joita ei vaan voi ohittaa (vrt. transsukupuolisuus)
Ohhoh.
Olenko minäkin niiden kaikkien lasten ainoa ja oikea vanhempi, ketkä ovat syntyneet luovutetuista sukusoluistani?
Huh. Kyllä nyt äitiyttä pukkaa.
Et tietenkään, onhan heillä myös isä(t). Sinun jälkeläisiäsi he kaikki kuitenkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kuulostaa kyllä erikoiselta setiltä. Tuollaisia adoptioita, että muu kuin vastasyntynyt annettaisiin adoptioon täysin perheen ulkopuolelle ei Suomessa kyllä tapahdu kovin montaa vuodessa.
Ja jos tuollaiseen adoptioon ryhdyttäisiin, niin avoimen adoption ideologialla lapsen jo olemassaolevia ihmissuhteita biologiseen sukuun olisi kyllä syytä tukea, eikä katkaista (ellei sille katkaisulle sitten ole jotakin tosi hyviä perusteita).
t. sosiaalityöntekijä
Miksi näitä suhteita pitäisi tukea? Ei se adoptiopaikka ole mikään ilmainen hoitopaikka, mihin lapsen voi lykätä kun ei hoito nappaa ja hakea takaisin sitten, kun itselle parhaiten sopii.
Kyllä jotkut myös vastasyntyneiden adoptioita vastustaa, esimerkiksi lapsen biologisen isän perhe, joka ei hyväksy lapsen biologisen äidin päätöstä antaa lasta adoptioon.
Biologinen äiti ei päätä adoptiosta yksin, vaan adoptioon antaminen edellyttää myös biologisen isän suostumusta. Eihän se nyt herranen aika niin mene, että kenenkään biologisia lapsia annettaisiin vain toisen osapuolen suostumuksella adoptioon. :D
Ei edellytetä, jos isyyttä ei ole tunnustettu.
Lähtökohta on, että isyys tunnustetaan, ja sen eteen tehdään kyllä paljon työtä, että biologinen äiti tämän ymmärtäisi.
Miksi? Etenkin, jos biologinen isä ei ikinä tule lapselle isä olemaan.
Ensinnäkin, raskaana olevallahan ei ole mitään varsinaista velvollisuutta kertoa lapsen biologista isää kenellekään. Yleensä tähän on myös joku syy, jos tämä ei kerro.
Suosittelisin tutustumaan johonkin adoptiotietoutta tarjoavaan nettisivuun, esimerkiksi Pelastakaa lapset, Interpedia tai Adoptiolautakunta.
Lisään myös, että Suomi on lähtökohtaisesti oikeusvaltio, eikä suomalaiset viranomaiset lähde siihen, että vähän hähmäisesti yritettäisiin vaan saada kaikki mahdolliset lapset adoptioperheisiin. Sijaisperheissä asuu paljon sellaisia lapsia, jotka voisivat soveltua adoptioon, mutta ne adoptiot eivät ole viranomaistoiminnan itseisarvo, vaan avoimuuteen ja kaikkien osapuolten kuulemiseen perustuva ratkaisu, joka tulee kyseeseen lopulta aika harvoin.
Jos sillä, kuka on lapsen isä, ei kerta ole mitään merkitystä, niin miksi arvelet hedelmöityshoitolakia muutetun muutama vuosi sitten, vaikka muutos johti siittiöiden luovuttajien radikaaliin vähenemiseen? Niin, asialla taitaakin olla jotakin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kuulostaa kyllä erikoiselta setiltä. Tuollaisia adoptioita, että muu kuin vastasyntynyt annettaisiin adoptioon täysin perheen ulkopuolelle ei Suomessa kyllä tapahdu kovin montaa vuodessa.
Ja jos tuollaiseen adoptioon ryhdyttäisiin, niin avoimen adoption ideologialla lapsen jo olemassaolevia ihmissuhteita biologiseen sukuun olisi kyllä syytä tukea, eikä katkaista (ellei sille katkaisulle sitten ole jotakin tosi hyviä perusteita).
t. sosiaalityöntekijä
Miksi näitä suhteita pitäisi tukea? Ei se adoptiopaikka ole mikään ilmainen hoitopaikka, mihin lapsen voi lykätä kun ei hoito nappaa ja hakea takaisin sitten, kun itselle parhaiten sopii.
Kyllä jotkut myös vastasyntyneiden adoptioita vastustaa, esimerkiksi lapsen biologisen isän perhe, joka ei hyväksy lapsen biologisen äidin päätöstä antaa lasta adoptioon.
Biologinen äiti ei päätä adoptiosta yksin, vaan adoptioon antaminen edellyttää myös biologisen isän suostumusta. Eihän se nyt herranen aika niin mene, että kenenkään biologisia lapsia annettaisiin vain toisen osapuolen suostumuksella adoptioon. :D
Ei edellytetä, jos isyyttä ei ole tunnustettu.
Lähtökohta on, että isyys tunnustetaan, ja sen eteen tehdään kyllä paljon työtä, että biologinen äiti tämän ymmärtäisi.
Vaikea on isyyttä vaatia tunnustamaan jos biologinen äiti ei itsekään tiedä kenen miehen lapsi on.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Etenkin, jos biologinen isä ei ikinä tule lapselle isä olemaan.
Ensinnäkin, raskaana olevallahan ei ole mitään varsinaista velvollisuutta kertoa lapsen biologista isää kenellekään. Yleensä tähän on myös joku syy, jos tämä ei kerro.
Miten kukaan äiti voi olla noin kusipää omaa lastaan kohtaan? Lapsella on isä, ja lapsella on oikeus tuntea isänsä.
Jos äiti on niin päävammainen ettei kykene lapsestaan huolehtimaan, niin tottakai lapsi menee isälle.
Entäs jos lapsen biologinen äiti on esimerkiksi raiskattu ja tullut raskaaksi sen seurauksena? Pitääkö silloinkin lapsi antaa isille hoidettavaksi ja huollettavaksi?
Ai niin joo, lapsella on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kuulostaa kyllä erikoiselta setiltä. Tuollaisia adoptioita, että muu kuin vastasyntynyt annettaisiin adoptioon täysin perheen ulkopuolelle ei Suomessa kyllä tapahdu kovin montaa vuodessa.
Ja jos tuollaiseen adoptioon ryhdyttäisiin, niin avoimen adoption ideologialla lapsen jo olemassaolevia ihmissuhteita biologiseen sukuun olisi kyllä syytä tukea, eikä katkaista (ellei sille katkaisulle sitten ole jotakin tosi hyviä perusteita).
t. sosiaalityöntekijä
Niin, olemassaolevia, olettaen että ne ovat lapselle hyväksi. Mutta tässä puhuttiin nyt niistä tapauksista, missä suhteita biologisiin sukulaisiin ei ole ollut ennen adoptiotakaan, saati että olisivat nykyiselläänkään hyväksi lapselle.
No miten niillä sitten on esimerkiksi niitä valokuvia jaettavaksi tai näkemystä sukunimestä, jos lasta ei ole heille ollut käytännössä olemassakaan koskaan?
Ei kaikilla olekaan. Mutta jotkut jakaa joka ultrakuvia tai sitten kuvia vastasynyneestä. Vauvanakin adoptoiduista osa on viettänyt biologisen äitinsä luona sen verran aikaa, että on otettu kuvia.
Lähes kaikki kotimaan adoptioon tulleet vauvat on jo odotusaikana päätetty antaa adoptioon. He menevät synnäriltä harkinta-ajaksi sijaisperheeseen tai laitokseen.
Juu, mutta ei synnärilläkään vauvaa heti häppäreiden välistä reväistä mihinkään.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Sori nyt, mutta kyllä veri on vettä sakeampaa loppupeleissä. Kaikki kunnioitus sijaisvanhemmille, mutta he eivät ole lapsen oikeat vanhemmat. On tiettyjä biologisia tosiasioita, joita ei vaan voi ohittaa (vrt. transsukupuolisuus)
Ohhoh.
Olenko minäkin niiden kaikkien lasten ainoa ja oikea vanhempi, ketkä ovat syntyneet luovutetuista sukusoluistani?
Huh. Kyllä nyt äitiyttä pukkaa.
Biologisessa mielessä kyllä. Näitä asioita ei pitäisi erottaa toisistaan. Juridinen ja biologinen vanhemmuus erotetaan kahdeksi eri asiaksi. Ei ole tervettä. Itse en kannata tällaista luonnonvastaista touhua.
No en kyllä koe olevani edes biologisessa mielessä, koska en ole ollut raskaana enkä ole synnyttänyt.
Ohhoh.
Olenko minäkin niiden kaikkien lasten ainoa ja oikea vanhempi, ketkä ovat syntyneet luovutetuista sukusoluistani?
Huh. Kyllä nyt äitiyttä pukkaa.