Miten pääsen tästä mustasukkaisuudesta eroon?

Miksi et ole pitänyt yhteyttä kavereihisi?

Ohiksena täältä huutelen, kokemuksella kerron.. Olin nuorena todella mustasukkainen, samanlainen kuin ap. Nyt 40+ ihmetttelen käytöstäni. Se menee ohi kun tulee itseluottamusta iän myötä. Uskomatonta mutta totta. Tiedän ettei tämä lohduta ap asiassa yhtään, kunhan kerroin.

Pitäisi miettiä, miksi nuorilla naisilla tämä on näin yleistä. Itsellänikään ei ollut mitään vaikeita isäsuhteitä tms. Ihan sielua jäyti saatanasti aina jos silloinen poikaystävä edes vilkaisi muualle. Hirveä olo oli koko ajan. No, ero tietenkin tuli kaikkien poikaystävän kanssa.  Aivan mahtavia tyyppejä kaikki kun jälkikäteen ajattelee. 

Nykyisen mieheni kanssa olen onnellinen, mutta vasta n.35v tuo hulluus jotenkin meni ohi. Ja tuolloin mun nuoruusaikana ei ollut edes nettiä. Ja mustasukkaisuuden sain kehitettyä ihan aina ja joka paikassa. Se oli inhottavaa kun itsekin tajusi käyttäytyvänsä typerästi.

Kuulostaa tutulta. Mä olen ollut ihan älyttömän mustasukkainen mutta ilokseni olen huomannut, että alan päästä piirteestä pikku hiljaa eroon. Olen tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän opin luottamaan mieheen ja mitä tyytyväisempi olen suhteeseen, sitä vähemmän olen mustasukkainen.

Muistan myös tunteen, kun mies oli lähdössä kavereiden kanssa viettämään iltaa niin musta tuntui pahalle kun en olisi halunnut miehen lähtevän. Nykyään melkein ajan miehen poikien iltoihin kun kaipaan välillä omaa aikaa :D Enää en mieti mitä mies baari-iltoina tekee vaan uskon että hän on kyllä uskollinen. Ennen oli kauhistus jos mies lähti poikien kanssa reissuun, olin ihan hermorauniona kotona ja järjestin ennen reissuja hirveän kohtauksen. Nykyään olen vain iloinen että mies pitää myös kavereiden kanssa hauskaa :)

Tämä siis lohdutukseksi, mustasukkaisuudesta on mahdollista päästä eroon. Mieti rehellisesti, oletko tyytyväinen suhteeseen. Muista että myös oma elämä täytyy olla. Itse olen tehnyt saman virheen, että hylkäsin kaverit. Onneksi pikku hiljaa nöyrällä asenteella olen saanut parannettua välejä kavereihin ja nyt minulla on taas omakin elämä :)

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 21:15"]Ohiksena täältä huutelen, kokemuksella kerron.. Olin nuorena todella mustasukkainen, samanlainen kuin ap. Nyt 40+ ihmetttelen käytöstäni. Se menee ohi kun tulee itseluottamusta iän myötä. Uskomatonta mutta totta. Tiedän ettei tämä lohduta ap asiassa yhtään, kunhan kerroin.

Pitäisi miettiä, miksi nuorilla naisilla tämä on näin yleistä. Itsellänikään ei ollut mitään vaikeita isäsuhteitä tms. Ihan sielua jäyti saatanasti aina jos silloinen poikaystävä edes vilkaisi muualle. Hirveä olo oli koko ajan. No, ero tietenkin tuli kaikkien poikaystävän kanssa.  Aivan mahtavia tyyppejä kaikki kun jälkikäteen ajattelee. 

Nykyisen mieheni kanssa olen onnellinen, mutta vasta n.35v tuo hulluus jotenkin meni ohi. Ja tuolloin mun nuoruusaikana ei ollut edes nettiä. Ja mustasukkaisuuden sain kehitettyä ihan aina ja joka paikassa. Se oli inhottavaa kun itsekin tajusi käyttäytyvänsä typerästi.

 
[/quote] ite oon 38v T8

Sama ongelma. Rakastan miestäni yli kaiken ja sanojensa mukaan hänkin minua. 20 vuotta yhdessä. Miehellä on kuitenkin ollut matkapäiviä viim. 20 vuotta, nuorena olin tyytyväinen että oli välillä poissa, nykyään epäilen missä luuhaa. Mitään syytä epäilyihin ei kuitenkaan ole. Toisaalta häivyn itsekin välillä äkkilähdöllä jonnekin, joten pidetään hullua jännityksessä. 

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 21:10"]Miksi et ole pitänyt yhteyttä kavereihisi?
[/quote]

Tää voi kuulostaa teistä tekosyyltä, mutta mä kyllä oon yrittänyt. Pari kaveria sanoi mulle suoraan, että "susta tulee nyt ihan pirun tylsä eikä sun kanssa jaksa olla ku alat seurustelemaan". Ööh mitä? Eli he päättivät sen puolestani. Mua ei pyydetty mihinkään, ja aina kaikilla oli jotain jos mä kyselin :( ne kaikki vaan jäi. Ja helposti se tapahtu kun olin niin paljon sen mieheni kanssa, kun ei muistakaan seuraa saanut.
Ap

Hei tuossahan se syy saattaa ollakin! Siis että jos sulla ei itelläs oo riittävästi muita hyviä ihmissuhteita. Mulla ainakin tekis kipeää tollanen tilanne (vaikkei se siis tietenkään oikeuta purkamaan pahaa oloa toiseen). Oisko mahdollista elvyttää vanhoja ystävyyssuhteita? Tai vaikka aloittaa uus harrastus?
Tsemppiä sulle joka tapauksessa!♥ kyllä sä vielä selviät!

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 21:17"]Kuulostaa tutulta. Mä olen ollut ihan älyttömän mustasukkainen mutta ilokseni olen huomannut, että alan päästä piirteestä pikku hiljaa eroon. Olen tullut siihen tulokseen, että mitä enemmän opin luottamaan mieheen ja mitä tyytyväisempi olen suhteeseen, sitä vähemmän olen mustasukkainen.

Muistan myös tunteen, kun mies oli lähdössä kavereiden kanssa viettämään iltaa niin musta tuntui pahalle kun en olisi halunnut miehen lähtevän. Nykyään melkein ajan miehen poikien iltoihin kun kaipaan välillä omaa aikaa :D Enää en mieti mitä mies baari-iltoina tekee vaan uskon että hän on kyllä uskollinen. Ennen oli kauhistus jos mies lähti poikien kanssa reissuun, olin ihan hermorauniona kotona ja järjestin ennen reissuja hirveän kohtauksen. Nykyään olen vain iloinen että mies pitää myös kavereiden kanssa hauskaa :)

Tämä siis lohdutukseksi, mustasukkaisuudesta on mahdollista päästä eroon. Mieti rehellisesti, oletko tyytyväinen suhteeseen. Muista että myös oma elämä täytyy olla. Itse olen tehnyt saman virheen, että hylkäsin kaverit. Onneksi pikku hiljaa nöyrällä asenteella olen saanut parannettua välejä kavereihin ja nyt minulla on taas omakin elämä :)
[/quote]

Kiitos tsemppiviestistä <3 Ap

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 21:21"]Hei tuossahan se syy saattaa ollakin! Siis että jos sulla ei itelläs oo riittävästi muita hyviä ihmissuhteita. Mulla ainakin tekis kipeää tollanen tilanne (vaikkei se siis tietenkään oikeuta purkamaan pahaa oloa toiseen). Oisko mahdollista elvyttää vanhoja ystävyyssuhteita? Tai vaikka aloittaa uus harrastus?
Tsemppiä sulle joka tapauksessa!♥ kyllä sä vielä selviät!
[/quote]

Luuletko? Se vois kyllä olla mahdollista :) voi olla, että puran omaa pahaa oloa mieheeni, koska itselläni ei ole mitään muuta kuin hän. Toki oma hyvä perhe, joiden kanssa hyvät välit, mutta kuitenkin..
Etenkin, kun meillä oli joskus sama tilanne. Häneltäkin kaikkosi kaverit seurustelun alettua. Nyt hän on uuden työpaikan puolesta saanut kavereita, ja voi olla, että siitä oonkin katkera.
Ap

Ja ainiin, yleensä täältä saa vaan vittuilua. Kiitos tuhannesti näistä kannustavista ja ymmärtäväisistä viesteistä! Piristää paljon :)
Ap

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 20:40"]Miten sitten näytät mustasukkaisuuttasi? Piilotatko sitä ja kärsit hiljaa vai saatko päättömiä raivokohtauksia? Mä olin tällainen hiljainen kärsijä ja ihan oikeasti siinä meinasi pää hajota. En kehdannut näyttää mustasukkaisuuttani ja salaa tutkin miehen puhelinta, läppäriä, tongein taskuja (joskus löysinkin jotain erikoisia viestejä)... En jäänyt ikinä kiinni, mutta jossain vaiheessa, kun mies oppi tulkitsemaan mun eleitä ja käytöstä aina, kun hän oli vaikka lähdössä viihteelle hän otti asian esille ja kysyi mikä minun on. Kerroin ja asiaa puitiib ja hän OIKEASTI näytti, että on luottamuksen arvoinen ja rehti :) ja luotan häneen. Itse koen kumminkin olevani se epärehellinen, kun tongein hänen kamojaan. Onko miehesi antanut jotain aihetta? [/quote] Mistähän alottaisin.. Kärsin omassa päässäni ja tutkin sen Facebookkia, Whatsappia ja muuta.. Ihan hävettää kertoa tää :( saatan myös muistaa yhtäkkiä jonkun vanhan jutun ja tiuskia sen takia: miehellä ei oo hajuakaan mistä hermostuin. Eli molempia. Monesti sit vaan laitan sen väsymyksen ja päänsäryn piikkiin ja läpihän se menee aina.. Tosiasiassa kiehun sisältä (usein ilman mitään oikeaa syytäkään). Tavallaan mies ei oo antanut aihetta mustasukkaisuuteen, tavallaan joo. Meillä oli hankala vaihe ennen varsinaista seurustelua, mulla oli tunteita häntä kohtaan ja hän antoi ymmärtää että tunne on molemmin puolinen, mutta samalla pyöritteli muita. Se jätti jonkin näköset arvet. Jälkeenpäin alettiin vasta seurustelemaan.. Ap

[/quote]

Voisit ehkä kokeilla pitää taukoa vaikka sekä Facebookissa ja Whatsappista tai vain päätät tiukasti, ettet tarkista sieltä miehesi tekemisiä, jos jatkat niiden käyttöä. Samalla päätät vain luottaa häneen. Jos jokin asia menneisyydessä vaivaa, voihan sitä yrittää selvitellä hänen kanssaan yhdessä. Joka tapauksessa mies on valinnut sinut kaikista menneisyyden ihmisistä ja jakaa elämäänsä sinun kanssasi. Oletteko keskustelleet mustasukkaisuudestasi? Ehkä jo sen myöntäminen voisi helpottaa ja se, että puhuisitte asiasta keskenään. Ja ihan varmasti moni kokee noita tunteita tavalla tai toisella. Myös itse kokemuksesta tiedän, että asia on hankala ja voi ahdistaa itse sitäkin joka on mustasukkainen. Mustasukkaisuus voi helpottaa suhteen edetessä, kun varmuus suhteen pysyyvydestä kasvaa ja toista oppii tuntemaan kokoajan paremmin. 

Minulla on paljon kavereita ja ystäviä, joiden kanssa vietän aikaa. Mutta näin olen tehnyt aina. Se ei ole estänyt turhaa mustasukkaisuuttani. Oikeastaan KOIRA on saanut minun lopettamaan tuon! Otettiin siis koira tuossa pari kuukautta sitten, niin en ole tuntenut mitään mustasukkaisuutta enää. Jos mies lähtee jonnekin ja jään yksin kotiin, niin tuo koira pitää mieleni virkeänä enkä tunne yksinäisyyttä tai epävarmuutta. Minulla on niin ajatukset tuossa koiran kouluttamisessa ja sellaisessa. Ehkä sinuakin auttaa, jos keksisit jotain muuta onaa tekemistä? En nyt tarkoita, että mitään eläimiä pitäisi hommata, mutta vaikka joku uusi harrastus tms. mihin joudut keskittymään uudella tavalla.

Up :(

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 20:30"]

Anyone? Miten olette päässeet eroon mustasukkaisuudesta? Tuntuu jo pahalle olla itsellä kun tulee kihistyä inhosta ja raivosta koko ajan:(

[/quote]

Miten tuossa nyt ulkopuolinen voisi auttaa, ongelma on sun pään sisäinen ja sun pitää vaan miettiä syitä miksi olet noista asioista miehelle mustasukkainen. Ja syypäänä ei siis ole mies vaan sun omat ajatukset ja asenteet, eli eipä tuossa oikein ulkopuoliset voi mitään sun puolestasi tehdä.

Ihanaa lukea näitä viestejä. Olen luullut että olen suurinpiirtein ainoa joka kärsii tällaisista ongelmista... Tosin pilasin jo viimeisen suhteeni näillä ongelmillani, joten se on nyt vähän myöhäistä, mutta jos vielä joskus olen jonkun kanssa, niin haluaisin oppia käsittelemään tunteeni paremmin. :(

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 22:27"]Ihanaa lukea näitä viestejä. Olen luullut että olen suurinpiirtein ainoa joka kärsii tällaisista ongelmista... Tosin pilasin jo viimeisen suhteeni näillä ongelmillani, joten se on nyt vähän myöhäistä, mutta jos vielä joskus olen jonkun kanssa, niin haluaisin oppia käsittelemään tunteeni paremmin. :(
[/quote]

Et ole ainoa. Yritä vaikka miettiä sen toisen kannalta ketä epäilet, syyttelet ja ahdistat. Se turhasta syyttely on oikeasti todella raskasta ja jatkuva todistelu väsyttää. Olen ollut molempina osapuolina, niin syyttävänä, kuin syyllistettynä suotta. Turha mustasukkaisuus johtuu aina huonosta itsetunnosta, tosin toinen voi myös edesauttaa sitä, vaikka ei edes pettäisi. Asioista pitää voida puhua. Minun itsetuntoni mursi mies, joka syytti minua pettämisestä ilman todisteita (joita hänellä muka oli) ja IKINÄ en pettänyt, en edes meinannut. Se johti siihen, että en oikein tiennyt kuka olin. Olin koko ajan varovainen, etten antaisi itsestäni "huoramaista" kuvaa, en oikein edes puhunut muille miehille (lähinnä kavereita) ja koko ajan sai olla varpaillaan mistä nyt syytellään.