Seurustelematon nainen, huolisitko 10-15v vanhemman

En. Huolisin 10-15-vuotiaan satunnaiseen seksiin, mutta haluaisin silloin hänellä olevan myös kokemusta. Seurusteluun kaipaisin max. 5 vuotta vanhempaa, neitsytkin kelpaa. N21

En todellakaan. Ikähaarukkani on 22-32v. ja oma ikäni siis 32v. Eli nuorempi mies mulle, kiitos. Ja siis tää ei ole mitään vittuilua vanhemmille miehille, vaan olen ajan myötä huomannut, että tulen paremmin toimeen nuorempien miesten kanssa. Dynamiikka pelaa.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 12:40"]

En. Minulla on ollut 7 v vanhempi, ja 8 v vanhempi,  jo he tuntuivat vähän vanhoilta tyyliltään ja kokemusmaailmaltaan, ja rupsahtaneilta minun näkökulmasta. Myös se että eivät ole niin kykeneviä kuin nuoremmat oli pettymys. Olin tottunut että illassa saa moneenkin kertaan eikä sitä erektiota tarvitse kaikilla konsteilla houkutella.

Nyt on 5 v vanhempi ja pidän sitä maksimina.

Parilla ystävättärelläni on 10 ja 15 vuotta vanhemmat miehet, ja tyttöjen illoissa he valittavat etteivät saa ikinä. Heitä vähän säälitään kun heidän miehensä ovat ukkoja. Äitini ei viitsi tapailla enää edes oman ikäisiään vaan on mieluummin ilman, koska miehet ovat niin heikossa kunnossa ja hoidettavia.

Ei pahalla, tätähän sä kysyit.

[/quote]

Minkä ikäinen äitisi on? Kiinnostaa se, missä iässä miehet ovat jo heikossa kunnossa ja hoidettavia. Ei kai kuitenkaan jo 60 v.?

Itse olen kakskymppinen ja haluaisin noin 50 v miehen.
- Lilith

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:16"]En todellakaan. Ikähaarukkani on 22-32v. ja oma ikäni siis 32v. Eli nuorempi mies mulle, kiitos. Ja siis tää ei ole mitään vittuilua vanhemmille miehille, vaan olen ajan myötä huomannut, että tulen paremmin toimeen nuorempien miesten kanssa. Dynamiikka pelaa.
[/quote]
Vanhemmat miehet on aika kyynisiä ja tosikkoja mun kokemusten mukaan. Siksi en haluaisi kumppaniksi yli 30-vuotiasta. Onko sulla samoja tuntemuksia? N11

Siis N21... Toivottavasti täällä ei pikkutytöt palstaile. -35

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 18:36"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 16:00"]Olen kohta 20v ja seurustelen 17 vuotta itseäni vanhemman miehen kanssa, eli hän on nyt 37v. Hänellä on ollut ainakin kolme pidempää ja vakavampaa suhdetta (ei kuitenkaan avioliittoa tai lapsia), minulle tämä on ensimmäinen ja olemme olleet yhdessä päälle vuoden verran. Kesän asuimme yhdessä, mutta opiskeluaikana asun suurimman osan ajasta neljän tunnin ajomatkan päässä hänestä ja joka toinen viikonloppu yleensä nähdään.

Ikäerosta ei ole suuria ongelmia. Mies ensinnäkin näyttää nuoremmalta kuin on: Monet ovat luulleet alle 30-vuotiaaksi, jota hän henkisesti kokee olevansa. Mikään keskenkasvuinen pikkupoika hän ei kuitenkaan ole, sillä aiemmat seurustelusuhteet ovat koulineet hänestä kypsän yksilön, joka mm. arvostaa minua sellaisena kuin olen :)

Minua on taas aina sanottu ikäistäni vanhemmaksi juuri kaikenlaisten pohdiskelujen takia. Tässä asiassa kohtaamme mieheni kanssa hyvin. :) Ja "lapsellisuuteni" on luonteenpiirre joka ei toivottavasti katoa vaikka olisin 40. Hassutellaan molemmat samalla tavalla kanssa ja arki luistaa. :)

Seksin kohdalla ongelmana on lähinnä se, että hän tietää jo mitä haluaa, kun taas minä vasta tutustun asioihin. Sen takia minua välillä vaivaa harjoituksen puute. Ollaan joskus harrastettu vähän väkipakolla seksiä (kumpaakaan ei ole innostanut, mutta on vähän tuntunut että sitä kuuluu harrastaa joka ilta) ja se on ollut pettymys. Nyt kun mennään fiiliksellä, niin jokainen kerta on täynnä sitä oikeanlaista tunnetta. :) Ei siis oikeastaan haittaa että seksiä on vähemmän, tai ehkä tämä on se kohta missä jonkin verran tyydyn osaani. Tästä aiheesta ollaan kyllä puhuttu, mutta suoraan sanottuna en vielä jaksa murehtia tästä.

Mitkä muut asiat ulkopuolisten silmin meillä menee varmasti ikäeron lisäksi pieleen ja tuhoaa suhteen? Tämä että asutaan eri paikkakunnilla? Ei. Oltiin seurusteltu n. 3kk kun muutin ja silti ollaan pysytty yhdessä. Entä se, että minä havittelen korkeakoulututkintoa kun mieheni on tavallinen duunari? En tiedä, mutta en myöskään usko että tämä yksittäinen asia erottaisi meitä.

Varmaan sanomattakin selvää, että alussa pidettiin matalaa profiilia ja molemmat vuorollaan jarrutteli tämän suhteen syntymistä. Sen jälkeen kun päätettiin olla yhdessä, pelättiin, että meidät molemmat poltetaan roviolla ja että kaikki lähipiirissä luulevat että toinen käyttää toista hyväksi. Ihme ja kumma näin ei tapahtunut, vaikka muutamia epäilyjä ollaankin saatu osaksi (tottakai). Ei tarvinnut todistella kellekään mitään, vaikka mitäpä se muille olisi juuri kuulunut. Minun perheessäni oikeastaan kaikki ovat ihastuneet mieheeni. :)

Eilen yksi kaverini sai tietää ikäerostamme, ja ensimmäinen kommentti oli "hyi". :D Meidän suhde tuo kyllä niin paljon lämpöistä sisältöä minun elämään ja on uskomaton voimavara, että hankala kyllä ajatella että meidän suhde ikäeroon kariutuisi ainakaan tällä hetkellä. Tilannehan voi muuttua milloin vain. Ikäero on ajanut miettimään jo suhteen alussa, että mitä toisesta ja tältä suhteelta haluaa, mikä on vain hyvä juttu. Ikä tuntuu jotenkin melko pinnalliselta asialta, kun miettii miten hyvin me ollaan loksahdettu kohdalleen. Ja nyt jos kuulostaa liian ruusuiselta tämä kaikki ja aivan täydeltä sepustukselta, niin tottakai mekin välillä mökötetään ja ollaan tyytymättömiä joihinkin toisen tapoihin ja tekemisiin. Mutta loppujen lopuksi kokonaisuus on plussan puolella. Niin että ei haittaa tämä ikäero ja mieheni onkin sanonut, että jos hän olisi tällä hetkellä kymmenen vuotta nuorempi ja tyhmempi, en varmasti kestäisi olla suhteessa hänen kanssaan.

Toki tästä ikäerosta on se huono puoli, että en jaksa enää ymmärtää ystävieni ongelmia. Aivot yksinkertaisesti paahtuu, kun kuulee miten törkeitä ja lapsellisia miehenalkuja on olemassa.
[/quote]

Kiva että joku toi tämän omakohtaisen näkökulmansa esille. Kauhean negatiivisesti täällä suhtaudutaan vanhempiin miehiin. Niitäkin kun on kuitenkin monenlaisia. Itsekin olen nyt seurustellut 18v vanhemman miehen kanssa, olen 25. En ihastunut ikään vaan ihmiseen.
[/quote]

Myös monet miehet suhtautuvat negatiivisesti vanhempiin naisiin. Sä olet vielä nuori, mutta ehkä säkin jonain päivänä sen tulet vielä huomaamaan kuinka kertakäyttökulttuurillisesti naisiin suhtaudutaan. Vaihdetaan aina nuorempaan jos vaan mahdollista, ehkä sutkin. Voi tietysti olla, ettet vaan välitä... tai sitten ajattelet, että se on sen ajan murhe. Naiset ovat nykyään tietoisempia ja ovat laajentaneet myös omia parinvalintakriteereitään. Nykyään ei ole mitenkään hullua, että nainen valitsee kumppanikseen itseään nuoremman miehen, koska nämä miehet on kasvatettu avarakatseisimmiksi, toisin kuin vanhempiin sukupolviin kuuluvat miehet jotka ajattelevat edelleenkin jääräpäisesti, että naisen on oltava se nuorempi osapuoli parisuhteessa (mieluummin jopa yli kymmenen vuotta). En silti hyväksy, että ketään haukutaan, oli kyse sitten vanhempi mies tai tai nainen. Mutta tässäkin tapauksessa taitaa vanha sanonta päteä "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan".

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 12:40"]

En. Minulla on ollut 7 v vanhempi, ja 8 v vanhempi,  jo he tuntuivat vähän vanhoilta tyyliltään ja kokemusmaailmaltaan, ja rupsahtaneilta minun näkökulmasta. Myös se että eivät ole niin kykeneviä kuin nuoremmat oli pettymys. Olin tottunut että illassa saa moneenkin kertaan eikä sitä erektiota tarvitse kaikilla konsteilla houkutella.

Nyt on 5 v vanhempi ja pidän sitä maksimina.

Parilla ystävättärelläni on 10 ja 15 vuotta vanhemmat miehet, ja tyttöjen illoissa he valittavat etteivät saa ikinä. Heitä vähän säälitään kun heidän miehensä ovat ukkoja. Äitini ei viitsi tapailla enää edes oman ikäisiään vaan on mieluummin ilman, koska miehet ovat niin heikossa kunnossa ja hoidettavia.

Ei pahalla, tätähän sä kysyit.

[/quote]

Minkä ikäinen äitisi on? Kiinnostaa se, missä iässä miehet ovat jo heikossa kunnossa ja hoidettavia. Ei kai kuitenkaan jo 60 v.?

[/quote]

Äitini on 68v. ja jo monta vuotta on valittanut että omanikäiset miehet on kaikki huonossa kunnossa, ylipainoisia, sokeritautia, sydänvaivaa, nivelvaivaa, eivät pysy hänen vauhdissaan lenkillä ja puutarhassa, ja täytyy varoa ettei pumppu petä, tiedätte kyllä missä.

Sen jälkeen, kun täytin 40, en enää voinut kuvitella seurustelevani itseäni vanhemman miehen kanssa; max. omanikäinen tai nuorempi sen olla pitää! Miehet ukottuvat hämmästyttävästi viisikymppisinä. Vielä vanhempina ne ovat jo ihan pappoja.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:28"]

Sen jälkeen, kun täytin 40, en enää voinut kuvitella seurustelevani itseäni vanhemman miehen kanssa; max. omanikäinen tai nuorempi sen olla pitää! Miehet ukottuvat hämmästyttävästi viisikymppisinä. Vielä vanhempina ne ovat jo ihan pappoja.

[/quote]

Sama huomio täällä.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 12:34"]

seurustelemattoman miehen?

[/quote]Tiukkaa kyllä tekisi tässä iässä hyväksyä kymmenen vuotta vanhempi mies. 15 vuotta olisi jo aivan liikaa.

Olen 42.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:40"]

Seurustelemattoman? Ei ainakaan jos ei koskaan olisi kenenkään kanssa ollut, 55-v.

[/quote]


Miksi pitäisi olla ollut jonkun kanssa? Mikä meriitti se oikein on???

[/quote]

Seurusteleminen opettaa seurustelemaan, parisuhteessa oleminen opettaa ihmiselle itsestään jo tosi paljon, toisten kanssa toimeen tulemisesta, sekä siitä miten kompromisseja tehdään ja pidetään parisuhde kunnossa. Jos on yli kolmekymppinen ihminen joka on vain elänyt omillaan, voi olla tosi vaikea alkaa sietää jonkun toisen tapoja jotka on väistämättä erilaiset. Lisäksi voi olla vähän epärealistisia mielikuvia siitä millainen on hyvä parisuhde, kun ei ole vertailukohtaa.

Olen ollut sinkkuna puoli vuotta. Hakusessa on itseä nuorempi mies. Olen joskus kaksikymppisenä seurustellut viimeksi itseäni vanhemman kanssa, silloinkin mies oli vain 7 v vanhempi.

N41

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:01"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:38"]

Mulla on aina ollut tärkeää, että mies on selkeästi vanhempi. Nykyinen on vain 7 vuotta, saisi olla enemmänkin. Isoin ikäero oli 13 vuotta, kun olin 23. En kestä oman ikäisiä miehiä, ovat vielä liian hukassa ja lapsellisia. Nyt ikää 29.

[/quote]

Mulla taas on päinvastaisia kokemuksia. Mun mielestä vanhemmat ukot on just näitä keskenkasvuisia nulikoita, 45v menisi juttujen ja käytöksen puolesta 15v:stä, mutta heidän itsensä mielestä tämä on juuri sellaista hurmaavaa "nuorekkuutta". :) 
[/quote]

Näin se menee minunkin mielestäni.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:04"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 13:40"]

Seurustelemattoman? Ei ainakaan jos ei koskaan olisi kenenkään kanssa ollut, 55-v.

[/quote]


Miksi pitäisi olla ollut jonkun kanssa? Mikä meriitti se oikein on???

[/quote]

Seurusteleminen opettaa seurustelemaan, parisuhteessa oleminen opettaa ihmiselle itsestään jo tosi paljon, toisten kanssa toimeen tulemisesta, sekä siitä miten kompromisseja tehdään ja pidetään parisuhde kunnossa. Jos on yli kolmekymppinen ihminen joka on vain elänyt omillaan, voi olla tosi vaikea alkaa sietää jonkun toisen tapoja jotka on väistämättä erilaiset. Lisäksi voi olla vähän epärealistisia mielikuvia siitä millainen on hyvä parisuhde, kun ei ole vertailukohtaa.

[/quote]


Täyttä potaskaa. Ei se, että ei ole koskaan seurustellut tarkoita, etteikö pystyisi elämään parisuhteessa. Eli sun mielestä on ihan PAKOLLA seurusteltava alle kolmikymppisenä, vaikka ei olisikaan tavannut henkilöä jonka kanssa haluaisi seurustella?? Outo ajatusmaailma.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:19"][quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:16"]En todellakaan. Ikähaarukkani on 22-32v. ja oma ikäni siis 32v. Eli nuorempi mies mulle, kiitos. Ja siis tää ei ole mitään vittuilua vanhemmille miehille, vaan olen ajan myötä huomannut, että tulen paremmin toimeen nuorempien miesten kanssa. Dynamiikka pelaa.
[/quote]
Vanhemmat miehet on aika kyynisiä ja tosikkoja mun kokemusten mukaan. Siksi en haluaisi kumppaniksi yli 30-vuotiasta. Onko sulla samoja tuntemuksia? N11
[/quote]

Mulla on tosi ihania vanhempia miehiä ystävinä, eivät todellakaan ole mitään tosikkoja, kyynisiä tms. Ongelma on se, etten tunne heitä kohtaan mitään seksuaalista vetoa. Nuorissa miehissä ihailen, no tietenkin kaunista pintaa, mutta sen lisäksi myös suuresti raikasta olemusta, avarakatseisuutta, intoa, seikkailunhalua, korkeaa energiantasoa, nopeutta, vahvuutta jne. Toki myös vanhemmassa miehessä voi olla tuolaisia ominaisuuksia, mutta se ilmenee kuitenkin aivan eri tavalla nuoressa miehessä. Nuoret "hehkuu" ja siitä saa itsekin energiaa. Mä olen tavallaan taiteilijasielu ja toisinaan tarvitsen juuri sellaista energiaa elämääni. Olen möskin aavistuksen dominoiva, jolloin minä vanhempana osapuolena pääsen luontevammin toteuttamaan rooliani. Mutta se ei siis ole sama asia kuin etsisin jotain tossukkaa jota alistaa mennen tullen. :D

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 14:49"]Hauskaa kun täällä puhutaan "ottamisesta", vaikka yleensä 30-40 vuotiailla miehillä on paljon enemmän valinnanvaraa kun samanikäisillä rupsahtaneilla naisilla.
[/quote]

No katsos siinä missä mies panee paremman puutteessa ketä tahansa, on nainen mieluummin ilman kuin kenen tahansa kanssa.

no joo,  ikä ei ole enää niin tärkeä nyt kun olen itse 45 v.

En olisi parikymppisenä huolinut kuin max pari vuotta vanhemman.

Eli kuuskymppisen miehen? Ei kiitos.

N45

En huolisi koska tunnen jo muutenkin häpeää neitsyyteni vuoksi.