Magneettikuvaus: mahtuuko sinne putkeen ja iskeekö paniikki?

Mahdut kyllä. Mä olin 3 vuotta sitten tyksissä koko vartalon magneettikuvauksessa, oon sua pidempi ja silloin painavampikin. Kesti reilun tunnin ja paniikki oli kyllä lähellä musiikin kuuntelusta ja hätänapista huolimatta

Minä olin pään magneettikuvauksessa, kun oli ollut basilaarimigreeniä. Yllätyin siitä, että putki oli niin avara, ja valaistu. Nukahdinkin sinne keksen tutkimuksen. Ei ollenkaan pelottava. 

Sitten kysyttävää rtg-lääkäreiltä / rtg-hoitajilta. Lausunnossa, joka kuvauksesta annettiin, oli kerrottu pään kuvantamislöydös myös varjoainetehosteisena. Mitään varjoainetta ei kuitenkaan minuun missään vaiheessa laitettu. Vaikka nukahdinkin putkeen, en ollut niin syvässä horrostilassa, etten olisi huomannut varjoaineen laittamista suoneen. Miten tämä on selitettävissä?

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 20:29"]

Helposti mahdut. Jos tuntuu, että putkeen meno ahdistaa liikaa, puhu röntgenhoitajille. He voivat kysyä lääkäriltä rauhoittavaa lääkitystä sinua varten. Kuvaus ei kestä kovin kauaa, 10-20 min.  Kone pitää kovaa meteliä mutta pysy liikkumatta. Saat käteen hätänapin, josta voit painaa jos et kykene putkessa olemaan. Pääsi päälle laitetaan kehikko, johon voidaan myös laittaa kiinni peili, jota kautta näet putken toiseen päähän, siis sinne missä hoitajat ovat (peili on kulmassa, sinun ei tarvitse katsella MRI-putken seinää). 

T. Röntgenhoitaja

[/quote]

Minullekin laitettiin tuollainen periskooppi silmille ja sain katsella varpaitani ja heilutella niitä kun aika tuli pitkäksi. En siis edes tiennyt kuinka ahdas se masiina oli. Hoitajat olivat toisessa huoneessa mutta minulle annettiin paniikkinappi jota painamalla he tulisivat paikalle. Laite piti tasaisen rytmistä ääntä johon oli helppo nukahtaa. Tarjosivat radiota kuunneltavaksi mutta otin vain kuulokkeet (eli kuulosuojaimet) ilman musiikkia. Koko kuvaus kesti jonkin aikaa mutta päänuppi oli tuettu ja pysyi helposti paikallaan joten mikäs siellä oli ottaessa päiväunet.

Ei kannata murehtia. Hyvin se menee. Minua ei tutkittu Suomessa mutta hoitajat kyselivät klaustrofobiasta yms. Nukutuksenkin olisi saanut jos olisi halunnut. Ei ole mitään syytä olettaa että Suomessa homma tehtäisiin jotenkin hutiloimalla ja potilasta huomioimatta. Ainahan tuollaiset tutkimukset ovat epämukavia ja harva niihin on tottunut mutta hoitajat yleensä ovat kokeneita ja osaavia ja tietävät mitä tekevät.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 20:39"][quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:13"] Minä jouduin kokonaan kun kuvattiin ylävatsa, pään kanssa varmaan sama juttu.
[/quote]
Missä näin :o minut laitettiin "väärinpäin" ylävatsaa kuvatessa, nimenomaan että pää pysyisi kokonaan ulkona kaikesta
[/quote]
Sama minulla. Jostakin syystä koin sen ahdistavammaksi kuin pään kuvaamisen.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 20:19"][quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 20:16"]

Mä olin ja kyllä se putki ainskin oli hyvinkin tilava, ainakin30-40 cm pään yläpuolella. Korvalaput korvilla, melkein nukahdin. Se oli kuin olis ollut uuden musiikin konsertissa :-)

[/quote]

Ootkohan ollu magneetissa vai ct-kuvauksessa :D Magneetti ainakin piti sellasta meteliä korvalapuista huolimatta, että ei siihen olis voinu nukahtaa millään...
[/quote]
Minä olen ollut kerran magneettikuvauksessa (migreenin vuoksi) ja kyllä oli tosiaan aivan järkyttävä se meteli! Siitä huolimatta tosin nukahdin - ehkä sen monotonisen jyrinän vuoksi, kuka tietää? Heräsin kun rupesi oksettamaan ja painoin nappulaa, jolloin hoitaja kuulokkeiden välityksellä kehoitti kestämään vielä hetken että homma olisi kohta pulkassa. Harkitsin uudelleen paniikkinappulaa, mutta kestin tuon kuitenkin sisulla läpi. Omituinen kolemus, mutta mitään muuta epämiellyttävää siinä ei metelin lisäksi ollut (miten pitääkin noin kamalaa mekkalaa?) - se tosin kannattaa mainita, jos on ahtaanpaikankammo.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 22:26"] Mutta sit alkoi pakara krampata tosi kipeästi ton selän vuoksi ja keskityin sietämään kipua. Pörinä oli kova.
[/quote]
Ei saakeli että repesin. Anteeksi, ei saisi nauraa. :D

Mahdut jos minäkin mahduin! Olen 180cm pitkä ja painoa 110-120kg ja mahduin ihan hyvin, hartioita piti vetää sisäänpäin jotta pääsin suuaukosta läpi. Itselleni ongelmaksi tuli vain paniikkikohtaus, koska tilanne oli ahdistava ja en olisi pystynyt makaamaan puolta tuntia paikoillaan siellä. Nyt saan aina kohtauksen kun näen laitteen lähietäisyydeltä, joten en ole koskaan sisällä ollut minuuttia pidempään. Kannattaa ottaa mukaan joku liina silmille tai joku muu silmienpeittoväline, jotta et vahingossakaan näe putken seinää yläpuolellasi. Jos psyyke kestää niin anna mennä ihan ronskisti vaan, älä ajattele turhia. Se on loppujen lopuksi pelkkä putki jossa voit vaikka ottaa päikkärit.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 21:15"]26 lisää, että neuvoisin just päinvastoin kun joku tuolla edellä. Laita tarpeeksi vaatetta päälle. Mulla on tullut kylmä joka kerta vaikka olen viltin saanut päälleni. Siellä on ilmavirta ja siellä tosiaan maataan paikallaan.
[/quote]
Kokemukset voi tosiaan olla ihan erilaisia!
Mulle iski paniikki ja ahtaanpaikankammo ja hikosin paitani litimäräksi.
Tosin olin 8.kuulla raskaana, mikä voi vaikuttaa asiaan.
T.17

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 23:10"]

Minä olin pään magneettikuvauksessa, kun oli ollut basilaarimigreeniä. Yllätyin siitä, että putki oli niin avara, ja valaistu. Nukahdinkin sinne keksen tutkimuksen. Ei ollenkaan pelottava. 

Sitten kysyttävää rtg-lääkäreiltä / rtg-hoitajilta. Lausunnossa, joka kuvauksesta annettiin, oli kerrottu pään kuvantamislöydös myös varjoainetehosteisena. Mitään varjoainetta ei kuitenkaan minuun missään vaiheessa laitettu. Vaikka nukahdinkin putkeen, en ollut niin syvässä horrostilassa, etten olisi huomannut varjoaineen laittamista suoneen. Miten tämä on selitettävissä?

[/quote]

Oliko sinulle laitetu kanyyli suoneen ?

Minulle se laitetaan aina.

Joka kerta laitetaan tuota varjoainetta, mutta en kyllä sitä aina ole tuntenut.

Minäkin kuuntelen musiikkia ja monesti olen melkoisessa horroksessa, liki nukun

Joten jos sinulla oli kanyyli, niin et varmastikaan vaan huomannut tuot aineen menoa suoneen.

Mullakin joskus se varjoaine tuntuu hieman ikävältä, ja toisiaan toisinaan en huomaa mitään

Kyllä mahtuu, ei tunnu miltään. Suunnilleen sama kuin kävisi vaatekomerossa. Ei kertakaikkiaan mitään pelättävää (itse kuvauksessa). Moni on sanonut että on aika viielä, itse en muista palelleeni.

Lapsena olen ollut usein magneettikuvauksessa. Kyllä sinäkin aikuisena sen kestät! :)

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 23:10"]

Minä olin pään magneettikuvauksessa, kun oli ollut basilaarimigreeniä. Yllätyin siitä, että putki oli niin avara, ja valaistu. Nukahdinkin sinne keksen tutkimuksen. Ei ollenkaan pelottava. 

Sitten kysyttävää rtg-lääkäreiltä / rtg-hoitajilta. Lausunnossa, joka kuvauksesta annettiin, oli kerrottu pään kuvantamislöydös myös varjoainetehosteisena. Mitään varjoainetta ei kuitenkaan minuun missään vaiheessa laitettu. Vaikka nukahdinkin putkeen, en ollut niin syvässä horrostilassa, etten olisi huomannut varjoaineen laittamista suoneen. Miten tämä on selitettävissä?

[/quote]

Voisiko olla virhe lausunnossa? Mulla on ollut pari kertaa pieniä virheitä..

Ja mitä tohon magneettikuvaukseen tulee, en ole koskaan siinä ollut. Sen sijaan ct-kuvaus on tehty useita kertoja ja sekin on mielestäni hieman ahdistavaa. Se kuvauslaite pyörii niin vimmatusti ja päästää kauheaa metakkaa, ja jotenkin aiheuttaa ahdistusta :( 

Ekan ct-kuvauksen jälkeen sain myös allergisen reaktion varjoaineesta. Se oli kyllä aika jännää... Jäljemmin varjoainetta ei oo enää käytetty kuvauksissa. Harmi sinänsä, koska käsittääkseni kuvat ovat tarkempia, kun varjoainetta on käytetty.

Mulla on käden magneettikuvaus tänään. Se putkeen mahtuminen ei hirvitä. Joskus vuosia sitten kuvattiin jalka. Mutta kuinka pitkälle sinne putkeen työnnetään, meneekö pää sisälle, kun rannetta kuvataan?

Entäs sitten vaatteet? Voiko laittaa farkut, joissa vyö? Entäs kengät?

Tai mites korut? Ikinä en ilman koruja ja meikkejä lähde kotoa.

Mulla on tehty kaksi kertaa kyynärpään magneettikuvaus, jolloin olen ollut keskivartalosta ylös päin sielä putkessa. Minnulla on vaikea ahtaanpaikankammo, Ensimmäisellä kerralla olin etukäteen siitä kertonut, joten sain rauhoittavia (kyllä, niitä saa ihan kertomalla asiasta, ei ole mitenkään vaikeaa saada, kuten joku täällä väitti) toisella kerralla en pyytänyt, kun ajattelin, että kestän kyllä. Se  oli minun kohdallani virhe. Olin kyllä väkisin ajan loppuun, mutta panikoin ja itkin ihan koko ajan, ei auttanut musiikki eikä mikään, En kuitenkaan halunnut keskeyttää kuvausta. Nyt minulla on marraskuussa jälleen kuvaus. Otan ne rauhoittavat. Henkilökohtaisia asioitahan nämä kyllä ovat. Kuka milläkin tavalla kestää asioita.