Olisiko kamalaa olla todella lyhyt. Siis ALLE 160 cm.
Minusta olisi. Eikä vaatteitakaan varmaan löytyisi paitsi joltain lastenosastolta. Mieluummin olen 170 cm ja hoikka.
Kommentit (58)
Niin ja enemmän mulla olis ollu vientiä kun pitkällä ystävälläni ;).. Mutta kun olen yhden miehen nainen niin yritykseksi on jäänyt miesten osalta tuo iskeminen..
[/quote]
Olen itse 155cm. Se ei ole koskaan ollut minulle minkäänlainen ongelma, eikä muutenkaan elämääni määrittelevä asia.
Hankkikaa elämä, niin ei tarvitse tällaisia turhuuksia pohtia!
Ja voi kuulkaa sitä miesten määrää, jotka minut on omaksensa halunneet. Luultavasti tässä ei nyt ole kysymys edes pituudesta, vaan ihan muista seikoista, olen kaunis, mulla on aivan upea hymy ja iloinen luonne, en puhu ihmisistä pahaa yms. Ainoat inhottavat kommentit olen saanut muilta naisilta, mutta niistä en välitä, kun elämäni on aina hymyillyt!
Mainittakoon vielä, että mun mieheni on 186cm ja en tosiaan osta vaatteita lastenosastolta, vaan ihan 32/34 osastolta. Tosin, täytyy myöntää, että kaikkiin muotivillityksiin en sentään sorru, sillä kaikkia housuja ei voi lyhentää nätisti.
Mieluummin olisin alle 170 cm ja älykäs kuin 170 cm, hoikka ja typerä...
Olen itse 175 cm ja toivoisin vielä pari senttiä lisää, koska " hukkaan" aina hiusharjani pesutornin päälle, enkä aivan näe sinne ;o)
Vierailija:
Mieluummin olisin alle 170 cm ja älykäs kuin 170 cm, hoikka ja typerä...
tosi seksikäs, vähän liiankin välillä. Ja hän on monesti tuonut julki mielipiteensä isoista naisista, jotka ovat kuulemma kantturoita (vaikka olisisvatkin laihoja).
Vierailija:
tosi seksikäs, vähän liiankin välillä. Ja hän on monesti tuonut julki mielipiteensä isoista naisista, jotka ovat kuulemma kantturoita (vaikka olisisvatkin laihoja).
Jokainen on onnellinen sellaisena kuin on, kun on kaikki asiat kunnossa. Taitaa kyseessä olla todella huonon itsetunnon omaava sellainen, joka saa tyydytystä noinkin alentavasta avauksesta. " olisipa kamalaa olla köyhä" , " olisipa kamalaa olla lyhyt/lihava/hongankolistaja" , " seuramatkailijat ovat tylsiä" yms.
Minulla on serkku, jolla on pieni trauma lyhyydestään (157cm). Mutta hän on todella suloinen sekä ulkonäöltään että luonteeltaan. Hän on tosinaisellinen ja alkanut sopeutua lyhyyteensä. Ulkomailla häntä usein ihaillaan juuri pienen naisellisuutensa takia. Tällaiset kirjoittelut aiheuttavat juuri traumoja - onko väärän kokoinen, näköinen, oloinen...
t: 169 cm
Varmaan ainoa vaihtoehto itsemurha
T. 157cm
Minä olen 180-senttinen ja hoikka (62kg) ja ihan tyytyväinen pituuteeni ja panooni. En häpeile pituuttani enkä ole huonoryhtinen. Enpa juuri edes ajattele asiaa. Itse olen mieluummin pitkä kuin lyhyt, mutta ei lyhyissäkään ihmisissä ole mitään vikaa. He ovat kauniita tai vähemmän kauniita mielestäni muin peustein kuin pituuden vuoksi. Enkä ole ajatellut muuttua vanhetessani hevoseksi, ja vaatteitakin löytyy nykyään jo tarpeeksi pitkillä lahkeilla ja hioilla. Minua ei tarvitse kenenkään sääliä, enkä minä sääli ketään lyhyttä, paitsi ehkä todella lyhyitä poikia, sillä heillä se tulee vaikuttamaan jo työelämässäkin (tästähän on tehnty tutkimuksia, että pitkät miehet (ja naisetkin) saavat parhaat työpaikat). kaikki saavat puolestani olla sen kokoisia kuin ovat. En tunne tarvetta pönkittää itsetuntoani haukkumalla pitkiä, pätkiä, laihoja tai lihavia. Mutta onnea teille valitsemallanne tiellä...
155cm olen pitkä ja vaatteita löytyy kyllä ihan aikuisten osastolta :) Aiemmin kärsin pituudestani, mutta ei asialle mitään mahda, joten parempi kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Mieluummin kyllä näin lyhyt kuin vaikka yli 180 cm. Se vasta karseeta olisikin ;)
Mutta itse mä en pidä ollenkaan viehättävänä sitä, että on kovin lyhyt ja hoikka. En haluaisi olla lapsenkokoinen. Paljon paremmalta näyttää omasta mielestäni esim. 176 cm ja 88 kg, jos vielä kasvot ovat kauniit, ja toinen kantaa itsensä ylväästi, niin se on naisellista ja kaunista. Lyhyet ja hoikat ovat sellaisia hiirulaisia, tulee mieleen että, onko joku sairaus tai jotain?
T: 168/57
Työpaikkaan valitaan aina pätevin ja pituudella ei ainakaan näissä IT-johdon töissä ole mitään tekemistä osaamisen kanssa. En ole lukenut ko. tutkimusta, mutta johan sen järkikin sanoo, että erilaiset ihmiset hakutuvat erilaisiin työpaikkoihin. Samalla teorialla voisi sanoa sen, että miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset koska ovat paremmin palkatuissa hommissa...
t: rekrytoija
jätti pahat kompleksit taakse. Kun on hyvä itsetunto ei tartte tällaisten asioiden kanssa kamppailla. Mieheni on 190 cm ja tykkää minusta pätkästä kovasti. Ainoa harmi tässä on, etten yllä oikein kaupan hyllyille ja kotonakin pitää käyttää usein tuolia tai jakkaraa kun ottaa jotain kaapista. Muuten ei haittaa..tai no lentoemoksi mua ei kelpuuteta jos sellaiseen ammattiin mielisin...terveisin onnellinen metriviiskasi
tää oli selvästi provo, ettekö te tajunneet vai välittäneet!? taidampa tehdä aloituksen " oispa järkyttävää painaa yli 60kg " onnittelut ap:lle, onnistui todellakin siinä mitä tavoittelitkin =D jumankauta mitä dorkia....
Jos joku pelkää että elämä olisi kamalaa koon takia oli sitten lyhyt, pitkä, persjalka, leveä tai laiha niin kyllä on omassa arvomaailmassa jotain pielessä. Kannattaisi miettiä arvojaa uusiksi.
154 cm ja 50 kg, mies 189 cm ja 120 kg (huomautettakoon että jälkipolvien geenien parantamiseksi olen valinnut kunnon kokoisen lihaksikkaan miehen eikä mitään tuulessa kaatuvaa kukkakeppiä)
musta on ihan hirveetä kun
- ei yllä ylähyllyltä ottamaan mitään ja aina pitää vienolla äänellä sirkuttaa miehelle että voisiksä kulta auttaa kun mä en yletä ja sä olet niin ihanaaan pitkä ja vahva ja komee ja samalla räpsyttää silmiä ja voisitko sä kullanmuru tampata noi matotkin kun en mä ylety sinne mattotelineelle? Mies siitä ylpistyy ja virkistyy esittelemään hauistaan ym bodausasentoja ja tarttuu nopeasti mattopiiskaan, seksin toivossa. Mä juon kahvia sillä välin kun mies tamppaa mattoja ja pohdin pitäisikö huomiseen työpalaveriin laittaa harmaa vai vihree jakku.
- Erääseen tilaisuuteenkin oon hiljattain päässy lastenlipulla (ei ole vielä rypyn ryppyä vaikka ikää 36 ja kolme lasta!)
- baarin jonossa kysytään aina henkkareita (kiva nähdä portsarin ilme)
- Mies jaksaa kantaa mut vaikka raput ylös
- voi kätevästi pujahtaa ahtaista paikoista
- Alennusmyynnissä aina löytyy vaatetta, kun koko 38 ja 40 taas aina loppu
- toisten caprit on mulle pitkikset ja pitkikset ym. taas sopii kun lyhentää.
Ainoa mikä oikeasti ärsyttää on autolla ajo! Autoja ei ole suunniteltu lyhyille naisille.