Mies katosi..

Laita viesti että kaikki on OK/hyvin, kotiin voit aina tulla. Älä syyllistä, älä raivoa, älä korota ääntäsi. Miestä pelottaa ja hävettää.

Kylläpä mä olen pelottava. Laitoin jo viestin jossa sanoin että tiesin tilanteen, mutta odotin että hän itse kertoo. 

Olen tosi pettynyt sillä kuvittelin ihan oikeasti että me voidaan puhua kaikesta. Paskat nakkaan työpaikasta, mutta olo on petetty kun mies ei voinut tästä puhua. 

Nokia?

Ai työpaikka vai? Ei ole. 

Olen äärimmäisen pettynyt, mies siis on valehdellut minulle päin naamaa jo pitkään. Hän on tiennyt kokoa ajan mitä tapahtuu, oma työpaikkani käy YT-neuvotteluja parhaillaan. Minulla itselläni on ihan sama tilanne, mutta ei ikimaailmassa olisi tullun pienimpäänkään mieleen jättää kertomatta tätä miehelle. Ei ikinä!

Olen todella ihmeissäni ettäkö mies olisi muka pelänyt kertoa tätä minulle. Kyllä tässä on nyt jotain muuta takana! 

Tuo ei ole mies. Pelkästään säälittävä lassukka. Jätä se sika.
- Lilith

Kyllä minäkin olisin karkuun lähtenyt APn asenteen vuoksi. Joo, mies salasi asian, mutta ymmärrätkö yhtään hänen syitään siihen? Älä syyllistä, älä jauha että olet pettynyt, älä syytä valehtelusta. Kysyisit mieluummin, että miksi hänestä tuntui vaikealta puhua asiasta. Kuuntele ja yritä ymmärtää. Sinua voi suututtaa, mutta hillitse itsesi.

Toisen naisen maykaan läksi tai jotain muuta sellaista mistä ap ei pitäisi. Tuo työpaikan menetys on vaan pelkkä tekosyy...

Onko miehesi masentunut?

Muistattekos yhden suomalaissarjan, jossa mies teki itsemurhan, kun ei pystynyt kertomaan vaimolle työpaikan mentyksestä. Kunniamurha?

Onko hengissä?

Puhelin on pois päältä eikä viesteihini ole tullut vastausta. Löysin juuri avaimet omieni vierestä. 

Jauhan pettymyksestä siksi, että siltä minusta nyt tuntuu. Haluan selvittää ajatukseni ja tunteiden nimeäminen jostain systä auttaa minua siinä. Eihän mulla ole ollut edes mahdollisuutta syyllistää miestä koska häneen ei saa yhteyttä..

Kuten sanottu, tiesin syvällä sydämessäni että näin tulee käymään, mutta toivoin todella että olen väärässä. Nyt siis kaiken kukkuraksi tunnen syyllisyyttä siitä etten saanut miestä tunnustamaan tilannetta ilman tällaista draamaa. 

Etkö sä oo huolissasi? Mä olisin.

Heh. Olen itse ollut miehesi asemassa, eli en kehdannut kotona kertoa että duunit meni alta - irtisanomisaika ilman työvelvoitetta.

Seuraavat kaksi viikkoa lähdin "töihin", mutta töitä hakemaan. Ja sainkin töitä, ei siinä mitään. Kyllä mun koulutuksella ja kokemuksella löytyy, varsinkin kun ei pyydä palkkaa.

Tämä kokemus tosin sai viimeinkin tajuamaan, että vaikka nyt ei puolison kanssa tarvi parhaita ystäviä ollakaan, niin sen verran pitäisi voida luottaa toiseen että pystyisi tukeutumaan vaikeina aikoina. Mutta miehen asenne etukäteen oli ollut jo niin pelottava (se ilmeisesti luuli, että jään sänkyyn makaamaan ja elätettäväksi) kun olin kertonut yt-neuvotteluista.

Joten... minä olisin toivonut jo etukäteen asennetta, että rakas ME pärjätään. Vähän luottoa siihen, että me ollaan me vaikka joku yhdentekevä työpaikka lähtisikin alta.

Ala nyt kyselemään tutuilta ja jos ei ole heillä, soitat poliisille. Toivon, että ei ole riistänyt henkeään. Suomalaisen miehen sielunmaisema on aika synkkä. Voimia sinulle, miten ikinä tämä selviääkään!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:41"]

Etkö sä oo huolissasi? Mä olisin.

[/quote]

No nyt vaikutan varmasti trollilta kun sanon, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun mies reagoi näin. Itse asiassa hän reagoi ristiriitatilanteisiin useimmiten pakenemalla, vaikka ei ihan konkreettisesti pakenemalla paikalta. 

Mies on siis lähtenyt kotoa aiemminkin saadakseen minut huolestumaan ja näin unohtamaan sen alkuperäisen konfliktin aiheen. Kuulostan kylmältä, tiedän, mutta yritän saada tähän tilanteeseen jotain järkeä!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:41"]

Etkö sä oo huolissasi? Mä olisin.

[/quote]

No nyt vaikutan varmasti trollilta kun sanon, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun mies reagoi näin. Itse asiassa hän reagoi ristiriitatilanteisiin useimmiten pakenemalla, vaikka ei ihan konkreettisesti pakenemalla paikalta. 

Mies on siis lähtenyt kotoa aiemminkin saadakseen minut huolestumaan ja näin unohtamaan sen alkuperäisen konfliktin aiheen. Kuulostan kylmältä, tiedän, mutta yritän saada tähän tilanteeseen jotain järkeä!

[/quote]

Sä mahdat siis oikeasti olla aika pelottava tai julma?

Kiitos kannustuksesta, kai mä sitten olen kun säkin noin sanot?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:52"]

Kiitos kannustuksesta, kai mä sitten olen kun säkin noin sanot?

[/quote]

No joku syy siihen on ettei miehesi sulle uskalla puhua, eikös? Oletko miettinyt miten olet reagoinut negatiivisiin uutisiin ennen näitä episodeja?

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:50"][quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="30.09.2015 klo 09:41"]

Etkö sä oo huolissasi? Mä olisin.

[/quote]

No nyt vaikutan varmasti trollilta kun sanon, että tämä ei ole ensimmäinen kerta kun mies reagoi näin. Itse asiassa hän reagoi ristiriitatilanteisiin useimmiten pakenemalla, vaikka ei ihan konkreettisesti pakenemalla paikalta. 

Mies on siis lähtenyt kotoa aiemminkin saadakseen minut huolestumaan ja näin unohtamaan sen alkuperäisen konfliktin aiheen. Kuulostan kylmältä, tiedän, mutta yritän saada tähän tilanteeseen jotain järkeä!

[/quote]

Sä mahdat siis oikeasti olla aika pelottava tai julma?
[/quote]
Eiköhän tuo miehen käytös enemmän kerro siitä, ettei hänellä itsellään ole keinoja käsitellä hankalia asioita. Tuntee itsensä arvottomaksi kun ei pysty perhettä elättämään. Toivottavasti tämä päättyy hyvin.

Lisää viitteitä siitä, että mies on nähtävästi suunnitellut katoamistaan: hän on ottanut mukaan myös pankkitunnuksensa. Parin päivän päästä, kun liittymästä soitetut numerot alkavat näkyä, selviää ehkä mihin hän on mennyt.