Mieheni osti lapsellemme kaljun marsun

Meillä ollut myös yksi marsu ja iloisesti eli elämänsä

Mitä vauhkootte sekopäät

Anna se mulle

Lapsena halusin koiran tai ponin. Sainkin yllätyksenä marsun (tosin se ei ollut kalju). Opetin marsulle luoksetulon, seuraamisen, tassun antamisen ym. koirajuttuja. Todella ihana, hauska ja seurallinen eläin, kun siihen tutustui.

Minikokoinen virtahepo, hellyttävä otus. Itselläni on ollut lapsena marsuja.

Lapsen innostus haihtuu nopeasti, eläin jää vaille hoitoa ja sairastuu. Marsu sairastuu herkästi, ruokavalio ja vitamiinit tärkeät. Rasvarauhanenkin pitäisi puhdistaa ja uroksen kakkakanjoni. Voi marsu raukkaa, yksinkin joutuu olemaan. Pitäisi edes perustiedot eläimestä olla ennenkuin sen hankkii.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena halusin koiran tai ponin. Sainkin yllätyksenä marsun (tosin se ei ollut kalju). Opetin marsulle luoksetulon, seuraamisen, tassun antamisen ym. koirajuttuja. Todella ihana, hauska ja seurallinen eläin, kun siihen tutustui.

Juu, marsu on älykäs ja oppii nopeasti erilaisia temppuja. Koiramainen on luonteeltaan, seurallinen ja ihana eläinlaji.

No mikä helekutin ongelma tuossa on? Lapsikin on viisaampi kuin sinä ja iloinen marsusta. Takerrut oikeasti pelkkään eläimen ulkonäköön siitäkin huolimatta? No huh huh. Kasva aikuiseksi ja ota vastuu. Ei tarvitse olla marsun paras ystävä, mutta takaa sen hyvinvointi. 

Vierailija kirjoitti:

https://www.stara.fi/2016/03/18/karvattomasta-marsusta-tuli-somejulkkis…

Tämän näköinen siis.

Ap

Söpön näköinen. Kyllä sinä opit siitä tykkäämään ajan kanssa, vaihda vaan asennetta.

Laita sille häkkiin jotain lämmikettä kun ei ole karvoja. Voi vaikka nukkua tai käpertyä sen suojiin.