Masennuksesta "paraneminen" on tuonut tolkkua päähäni. Puhdasta järkeä. Voiko olla?
Siis lääkityksen myötä oloni on parantunut. En vello itsetuhoisissa ajatuksissa, en ole enää sellainen kalpea haamu, joka yrittää selvitä päivästä toiseen. Ei ole epätoivoa eikä pimeää.
Päinvastoin. Olen reippaampi, iloisempi ja "terävämpi". En nyt mitenkään häiritsevällä tavalla ole muuttunut mutta huomaan itsessäni ja tunteissani suuren eron. Haluan kuunnella iloisia biisejä, oppia, hymyillä, pohtia positiivisia asioita. Tunteita kyllä on, siis myös negatiivisia mutta en jää roikkumaan, en vajoa niihin. Itken itkuni itsekseni jos tarvitsee ja elämä jatkuu.
Pointti kuitenkin, että olen paljon järkevämpi valinnoissani. Mietin kulutusta (monen asian suhteen), syön terveellisemmin ja olen sitoutunut itseni hoitamiseen. Kusipäisen miehen (joka haukkui ja alisti), josta en tuntunut millään pääsevän eroon, on nyt jätetty. Minua ei kiinnosta yksinkertaisesti.
Keskityn omaan elämääni ja näen paljon ratkaisukeskeisemmin ylipäätänsä. Epätoivo ei hallitse elämää lainkaan.
Kommentit (17)
Muilla pää selkiytynyt kun masennus on väistynyt?
Täytyy kyllä myöntää, että itsellä on huono muisti. Olin ehkä hieman liian pitkään tilassa, johon olisi pitänyt hakea apua jo vuosia sitten. No ei se mitään, nyt on hyvä olla vaikka se muisti takkuilee välillä ja keskittyminen ei aina suju.
Ehkä tämä korjaantuu ajallaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa että oot saanut apua. Lääkitys auttoi minuakin syvästä suosta. Meni muutama velloessa ikävissä ajatuksissa. Paljon murheellisia asioita tapahtui.
Kiitos, samat sanat!
Täytyy sanoa (varovaisesti), että nyt koettelemusten jälkeen uskaltaa luottaa elämään ja rakastaa itseään jo hieman.
Ap
Kuulostaa hypomanialle, ei millään pahalla.
Ihana kuulla että voit paremmin! Se antaa toivoa toivottasti muillekin masentuneille. Hyvää kevättä! 🌻❤️
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hypomanialle, ei millään pahalla.
Lääkityksen aiheuttamia hallusinaatioita.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa hypomanialle, ei millään pahalla.
Ei hypomaniaa.
Vaikka olen aidosti iloinen niin on minulla myös jatkuvasti tasainen olo, en käy ylikierroksilla. Ei ole mitään ihmettä tapahtunut siis, että nyt asiani olisivat järjestyksessä täydellisesti tai ette edes tuntisin niin vaan, että kykenen pohtimaan ja katsomaan kauempaa mieltä kaivertavia asioita, ne eivät vie pohjalle kuten ennen.
Olen käynyt lääkityksen aloitettua säännöllisesti keskustelemassa ja myös lääkärin tavannut. Ei viitteitä hypomaniasta vaan lääke toimii itselläni kuten pitääkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihana kuulla että voit paremmin! Se antaa toivoa toivottasti muillekin masentuneille. Hyvää kevättä! 🌻❤️
Mukava kuulla ♥ jospa teistä jokainen saisi sen avun mitä tarvitsette. Kiitos, hyvää kevättä myös sinne!
Vierailija kirjoitti:
Muilla pää selkiytynyt kun masennus on väistynyt?
Täytyy kyllä myöntää, että itsellä on huono muisti. Olin ehkä hieman liian pitkään tilassa, johon olisi pitänyt hakea apua jo vuosia sitten. No ei se mitään, nyt on hyvä olla vaikka se muisti takkuilee välillä ja keskittyminen ei aina suju.
Ehkä tämä korjaantuu ajallaan.
Ap
Muisti takkuilee minullakin vaikka masennus on jo selätetty. Sanoja jää kirjoittaessa väliin. En tiedä sitten olenko muuten vain hajamielinen. Tosiaan, pääasia että on muuten hyvä olla.
Voiko masennus aiheuttaa esim ettei muista juuri mitään esim ala-asteelta? Palautuuko yleensä vai jääkö lopullisesti pimentoon
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääkitys?
Venla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääkitys?
Venla.
Ap
Sama kokemus minullakin samasta lääkkeestä :) Ei turruta myöskään negatiivisia tunteita vaan on palauttanut minut omaksi itsekseni, sellaiseksi jollainen olin joskus ennen uupumista ja siitä seuranneesta masennuksesta. Edelleen olen jonkin verran uupunut ja väsyn nopeasti sekä keskittymiskyky on huonompi kuin ennen uupumista mutta elämään on ilo ja värit palanneet. Tsemppiä meille kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääkitys?
Venla.
ApSama kokemus minullakin samasta lääkkeestä :) Ei turruta myöskään negatiivisia tunteita vaan on palauttanut minut omaksi itsekseni, sellaiseksi jollainen olin joskus ennen uupumista ja siitä seuranneesta masennuksesta. Edelleen olen jonkin verran uupunut ja väsyn nopeasti sekä keskittymiskyky on huonompi kuin ennen uupumista mutta elämään on ilo ja värit palanneet. Tsemppiä meille kaikille!
Hienoa kuulla! Noin täälläkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Muilla pää selkiytynyt kun masennus on väistynyt?
Täytyy kyllä myöntää, että itsellä on huono muisti. Olin ehkä hieman liian pitkään tilassa, johon olisi pitänyt hakea apua jo vuosia sitten. No ei se mitään, nyt on hyvä olla vaikka se muisti takkuilee välillä ja keskittyminen ei aina suju.
Ehkä tämä korjaantuu ajallaan.
Ap
Muutaman vuoden vanha keskustelu, mutta haeskelin juuri tällaista näissä mietteissäni.
Itse en aloittanut lääkitystä, mutta muutaman muu isompi muutos tuli elämään, ja ilmeisesti jonkinlainen paraneminen käynnissä.
En kuuntele enää samaa musiikkia kuin vuosi sitten, ylipäätään vähän uusi itseeni tutustuminen menossa. Yhtäkkiä myös huomasin, että olen kulkenut melkoisissa vaatteissa tässä liki vuosikymmenen, siis pääasiassa ajat sitten kulahtaneita verkkareita ja t-paitoja. Osa ollut liian pieniäkin jo kauan, mutta jotenkin nyt vasta näen tämän.
Hienoa että oot saanut apua. Lääkitys auttoi minuakin syvästä suosta. Meni muutama velloessa ikävissä ajatuksissa. Paljon murheellisia asioita tapahtui.