Psykiatri määräsi SSRI-lääkkeitä, kun valitin ettei ole tunteita elämässä. Meniköhän nyt oikein?
Palsta tietäjät ja mielenterveys potilaat, miten on, pitäiskö uskoa lääkäriä vai itselääkitä mielummin?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla mitään hoitokontaktia, jonka kanssa keskustella aiheesta? Tunteiden latistuminen on tyypillinen skitsofrenian pitkäaikaisoire, sitä ei valitettavasti millään lääkkeellä saa korjattua.
Itselläni ei skitsofreniaa, mutta määrättiin Ketipinoria SSRI-vieroituksesta puhjenneeseen unettomuuteen. Kyseiset lääkkeet sotkivat uneni pitkäksi aikaa vieroituksen jälkeen pitkäaikaisen käytön jälkeen. Ja en ole KOSKAAN en koskaan tuntenut tunteitani yhtä latistuneiksi kuin Ketipinorilla. Lopetin Ketipinorin ja lopetin siis kaikki lääkkeet ja kärsittyäni pitkän aikaa lopetuksen puhkaisemasta pahasta olosta ja kummallisista oireista mukaanlukien häiriintynyt uni olo alkoi normalisoitumaan. Tuli ahaaelämys. En olisi varmaan todellisuudessa koskaan lääkitystä tarvinnutkaan. Tunteita voi ja pystyy käsittelemään myös ilman lääkettä, tosin se vaatii aikaa oppia erilaisia selviytymiskeinoja.
Sekä SSRIlääke että Ketipinor leikkasi tunteita molemmista päistä, mutta Ketipinor oli tässä vielä ihan omassa luokassaan.
Ja voit hyvin kuvitella mitä vahvat skitsofrenia lääkkeet tekee. Ihmisen kuin zombieksi ja pilaa ihmisen elämä. En tiedä voinko ikinä antaa teille anteeksi tätä, että olette pilanneet ainutlaatuisen yhden elämäni pakkolääkityksellä. Ehkä teidän pitäisi saada maistaa samaa lääkettä.
Kyllä sinun jutut kuulostaa ihan skitsofrenikon puheille. Mutta tässä on tietysti nyt se ongelma ja piirre, että juttelet tuollaisia juttuja lääkittynä. Ja sitä kun ei pitäisi olla kun on lääkitys. Että jos sinun lääkitys ei estä tuollaista ajatusmaailmaa niin lääkitys on silloin joko sopimaton tai kokonaan väärä.
Jos lievästi tai keskivaikeasti masentunut saa SSRI-lääkeet niiden avulla usein normalisoituu se tunne-elämä jonka masennus latisti ja tappoi. Omakohtaista kokemusta on 2 eri masennusjaksolta, eka 2005 ja toinen 2017.
SSRI- lääkityksen avulla paranin ja parannuttuani palasi myös tunne-elämä yllättävän nopeasti. Ilot, surut, nauru ja seksi. Ei huonoja kokemuksia lääkityksestä lainkaan.
Mutta tilanne on paljon monimutkaisempi jos on useita diagnooseja. Lääkitystä joudutaan hakemaan pitkään ja kokeilemaan, koska jokaisen kroppa reagoi yksilöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinun jutut kuulostaa ihan skitsofrenikon puheille. Mutta tässä on tietysti nyt se ongelma ja piirre, että juttelet tuollaisia juttuja lääkittynä. Ja sitä kun ei pitäisi olla kun on lääkitys. Että jos sinun lääkitys ei estä tuollaista ajatusmaailmaa niin lääkitys on silloin joko sopimaton tai kokonaan väärä.
Niin, koska en ole skitso vaan tavallinen ihminen. Voihan se teitäkin haitata että olette tervettä näin kaltoin kohdellut. Ei olisi uskonut, mutta nyt olen nähnyt tämän suomalaisen ihmisen orjuutus ja väkivalta koneiston toiminnassa vastoin ihmisen etuja.
Lääkäri on varmaan vetänyt sanomisistasi masennusdiagnoosin. Oletko masentunut?
Syötkö jotain muuta lääkettä mikä voi vaikuttaa tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on varmaan vetänyt sanomisistasi masennusdiagnoosin. Oletko masentunut?
Syötkö jotain muuta lääkettä mikä voi vaikuttaa tunteisiin.
Ei ole muita lääkkeitä. Kaikkein eniten häiritsee tuo psykoosi lääke joka vienyt tunteet elämästä. Pitäisi niiltä lääkäreiltäkin ottaa tunteet pois, niin saisivat maistaa lääkettään.
Itsellä SSRI lisäsi kiinnostusta asioihin joista olin aiemmin nauttinut, mutta jotka masentuneena ei enää kiinnostaneet. Sen lisäksi lisäsi aloitekykyä tehdä asioita elämässäni, kuten käydä tapahtumissa, muuttaa parempaan asuntoon jne joihin ei ollut henkistä energiaa ennen lääkettä.
Masennus ja ahdistus kyllä jatkuivat lievänä SSRI aikana, siksi ajattelinkin ensin ettei toimi. Mutta jälkeenpäin ajateltuna tosiaankin auttoi saamaan nautintoa asioista ja lisäsi aloitekykyä.
Vaikka olisi skitsofreniadiagnoosi, on laitonta pakkohoitaa avohoidossa potilasta ilman pakkohoitopäätöstä. Ihmisen kehollisen koskemattomuuden loukkaaminen on vakava kajoaminen perusoikeuksiin ja edellyttää hallintopäätöstä. Suomessa pitäisi olla mahdollisuus lääkkeettömään sairaalahoitoon, kuten Norjassa. Voisi turvallisessa tilassa ajaa lääkkeet alas. Monilla voi "sairaus" parantua (negatiiviset oireet, kognitiiviset puutosoireet yms.), kun "lääkitys" hallitusti lopetetaan. Lopettamiseen liittyy myös psykoosin uusiutumisriski, minkä takia tuettu lopettaminen olisi äärimmäisen tärkeää.
Aika skitsoa juttua AP on tänne tuottanut.
Siksi sanoisinkin, että se psykoosilääke on joko kokonaan sopimaton, tai sitten annostus on väärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mitä olisi pitänyt tehdä?
Se mitä minä olen yrittänyt ajaa läpi monet vuodet. Pois tuo psyykenlääke. Aikaisemmin kun oli tabletteina lääkitys ja jätin syömättä, olin mielestäni ns normaali. Luulen että liian herkästi ovat minut diagnosoineet ja osana ihmisten hallintaa.
Jo tämä viesti kertoo, että olet harhainen, ja tarvitset lääkitystä. Eivät terveet ihmiset ajattele, että joku pyrkisi hallitsemaan heitä, ja pakottamaan lääkitystä.
Heh heh
Kannattaa kertoa lääkärille näistä ajatuksista, mitä kirjoitat tänne. Kuulostaa, ettei lääkitys välttämättä ole sopiva ja toimiva. Lääkäri pystyy auttamaan, että saat oikeanlaisen lääkityksen ja olosi paranee, tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kertoa lääkärille näistä ajatuksista, mitä kirjoitat tänne. Kuulostaa, ettei lääkitys välttämättä ole sopiva ja toimiva. Lääkäri pystyy auttamaan, että saat oikeanlaisen lääkityksen ja olosi paranee, tsemppiä.
Luuletko etteivät nämä seikat voi olla totta? Et varmaan usko ufoihinkaan vaikka 40% suomalaisista uskoo ja luuletko että 40% suomalaisista on psykoosipotilaita?
SSRI- lääkkeet pikemminkin turruttavat ja vievät tunteita, kuin lisäävät tunteita, tai tunne-elämää.
Sen lisäksi tulee seksuaalista kyvyttömyyttä ja nokkosihottumaa ja ties mitä. Lue jostakin haitta ja sivuvaikutuksista. Itse asiassa jokaisen pitäisi tehdä se, ennen kuin alkaa käyttämään mitään psyykelääkkeitä.
Monilla psyyke, masennus, tai neuroleptilääkkeillä on monia sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat myös somaattisien sairauksien puhkeamiseen. Vain harvalle masennuslääkkeistä on ollut todellista apua ja hyötyä oireiden lievittämisessä. Masennusoireet voivat lievittyä kahden kuukauden, tai puolen vuoden keston ajan. Mutta sitten lääkkeet eivät enää tehoakaan. En ymmärrä, miksi niitä kukaan lääkäri enää edes tarjoaa kenellekään? Koska ne ovat useimmille täysin hyödyttömiä.
Vierailija kirjoitti:
SSRI- lääkkeet pikemminkin turruttavat ja vievät tunteita, kuin lisäävät tunteita, tai tunne-elämää.
Sen lisäksi tulee seksuaalista kyvyttömyyttä ja nokkosihottumaa ja ties mitä. Lue jostakin haitta ja sivuvaikutuksista. Itse asiassa jokaisen pitäisi tehdä se, ennen kuin alkaa käyttämään mitään psyykelääkkeitä.
Monilla psyyke, masennus, tai neuroleptilääkkeillä on monia sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat myös somaattisien sairauksien puhkeamiseen. Vain harvalle masennuslääkkeistä on ollut todellista apua ja hyötyä oireiden lievittämisessä. Masennusoireet voivat lievittyä kahden kuukauden, tai puolen vuoden keston ajan. Mutta sitten lääkkeet eivät enää tehoakaan. En ymmärrä, miksi niitä kukaan lääkäri enää edes tarjoaa kenellekään? Koska ne ovat useimmille täysin hyödyttömiä.
En tiedä näitten lääkkeitten tehosta, mutta luulen että lääkärit ja koko terveydenhoito sektori on melko pitkälti lääkeuskovaista ja lääkefirmat rahoittavat monesti näitä ja kaikenlaisia "tutkimuksia". Jos jostain lääkkeestä "tutkimuksien" yhteydessä löytyy jotain hyötyä, niin sitä hyötyä usein liioitellaan ja aletaan lobbaamaan kaikenlaisten eri hyötyjien kautta (mm osakkeen omistajat, lääkärit, spesialistit).
Ketipinorlääke vie myös monelta potilaalta kokonaan kaikki tunteet pois.
T: Kokemuksesta tiedän tämän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SSRI- lääkkeet pikemminkin turruttavat ja vievät tunteita, kuin lisäävät tunteita, tai tunne-elämää.
Sen lisäksi tulee seksuaalista kyvyttömyyttä ja nokkosihottumaa ja ties mitä. Lue jostakin haitta ja sivuvaikutuksista. Itse asiassa jokaisen pitäisi tehdä se, ennen kuin alkaa käyttämään mitään psyykelääkkeitä.
Monilla psyyke, masennus, tai neuroleptilääkkeillä on monia sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat myös somaattisien sairauksien puhkeamiseen. Vain harvalle masennuslääkkeistä on ollut todellista apua ja hyötyä oireiden lievittämisessä. Masennusoireet voivat lievittyä kahden kuukauden, tai puolen vuoden keston ajan. Mutta sitten lääkkeet eivät enää tehoakaan. En ymmärrä, miksi niitä kukaan lääkäri enää edes tarjoaa kenellekään? Koska ne ovat useimmille täysin hyödyttömiä.
En tiedä näitten lääkkeitten tehosta, mutta luulen että lääkärit ja koko terveydenhoito sektori on melko pitkälti lääkeuskovaista ja lääkefirmat rahoittavat monesti näitä ja kaikenlaisia "tutkimuksia". Jos jostain lääkkeestä "tutkimuksien" yhteydessä löytyy jotain hyötyä, niin sitä hyötyä usein liioitellaan ja aletaan lobbaamaan kaikenlaisten eri hyötyjien kautta (mm osakkeen omistajat, lääkärit, spesialistit).
Tämä on varmaan totta. Ja nykyäänkin näkee jos minkälaista mummoa, joihin lumelääkketkin tehoaa. Mutta onhan se vähän tätä bisnestä koko tämäkin ala ja sehän tässä harmittaakin, nimittäisn uskoakseni lääkärin valankin moraalin mukaan, lääkintä pitäisi olla ihmislähtöistä ja hyväsydämmistä auttamista eikä voittojen maksimointia tai ihmisten kustannuksella tehtävää bisnestä. Ei vaan taida tosi lääkäreitäkään nämä kaikki olla vaikka olisi koulut käynyt, siis sydämmeltään.
Vierailija kirjoitti:
Ketipinorlääke vie myös monelta potilaalta kokonaan kaikki tunteet pois.
T: Kokemuksesta tiedän tämän
Yleensä nämä voisi niputtaa kaikki psyykelääkkeet samaan nippuun, että vie tunteet.
Kannattaa todiisn lukea huolella ne haittavaikutuspräntit ja etsiä puilueetonta tietoa. Tiesittekö esim. sitä, että Sertralinin ja Buranan yhteisvaikutuksiin kuuluu mm. lusääntynyt verenvuotoriski. En minäkään tiennyt, eikä lääkäritkääb näyttäneet tuetävän. Kaivoin tietoa ja kerroin lääkäreille, josko oma suolistoverenvuotoni johtuisi tästä. Niinhän se johtui, ei Buranaa, ei verenvuotoa. Jokskin nyt myös tuo sertralin on lopetuksessa.
Itselläni ei skitsofreniaa, mutta määrättiin Ketipinoria SSRI-vieroituksesta puhjenneeseen unettomuuteen. Kyseiset lääkkeet sotkivat uneni pitkäksi aikaa vieroituksen jälkeen pitkäaikaisen käytön jälkeen. Ja en ole KOSKAAN en koskaan tuntenut tunteitani yhtä latistuneiksi kuin Ketipinorilla. Lopetin Ketipinorin ja lopetin siis kaikki lääkkeet ja kärsittyäni pitkän aikaa lopetuksen puhkaisemasta pahasta olosta ja kummallisista oireista mukaanlukien häiriintynyt uni olo alkoi normalisoitumaan. Tuli ahaaelämys. En olisi varmaan todellisuudessa koskaan lääkitystä tarvinnutkaan. Tunteita voi ja pystyy käsittelemään myös ilman lääkettä, tosin se vaatii aikaa oppia erilaisia selviytymiskeinoja.
Sekä SSRIlääke että Ketipinor leikkasi tunteita molemmista päistä, mutta Ketipinor oli tässä vielä ihan omassa luokassaan.