Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella mt-ongelmaisen kanssa?
25.09.2015 |
Jos muuten tykkäisit ihmisestä paljon ja hän olisi mukava ja kaikinpuolin muuten hyvä kumppaniehdokas sinulle? Onko kaikki mt-ongelmat ehdoton no-no, vai onko jotain tiettyjä mitä et hyväksyisi ja jotka hyväksyisit?
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu täysin mt-ongelmasta. Jotkut ei oireile oikeastaan ollenkaan ja jotkut on pihalla kuin lumiukko. Jos sairaus vaikuttaa niin paljon ettei kykene selvään ajatteluun, saa harhoja ynnämuuta vakavaa niin siinä vaiheessa se häiritsee.
Jos on normaalia masennusta niin ei häiritse. Siitä voi vielä parantua ja yleensä ne peruslääkkeet on vielä ihan suhtkoht mietoa kamaa. Esim. paras kaverini on vakavasti masentunut mutta on todella lahjakas monessa asiassa ja kykenee ihan selvään ajatteluun. Masennuksen huomaa siitä että hän ei aina ole innokas lähtemään mihinkään ja hänellä on univaikeuksia. Ei siitä yleisesti masennusta päällepäin näe.
En mielellään. Riippuu tietysti vähän, onko kyseessä skitsofrenia vai esim. lievähkö masennus. Elämä on jo muutenkin niin mutkikasta, että löytyy sitä semmonenkin sopiva mies jostain, jonka kanssa elämästä ei tuu epäsäännöllistä, epävarmaa ja tarpeettoman raskasta mt-ongelmien takia.
Voisin jos olisi tunteita häntä kohtaan. Ei se katso sitä onko mt-ongelmainen vai ei. Tärkeintä on tunne toisesta. Siitä että hän on se yksi ja ainoa jonka kanssa voisi jakaa loppuelämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiiä. Oon itekin masentunut... joten jos vierellä ois toinen mt-ongelmainen, niin tulisikohan sitä lietsottua toistensa sairauksia? Toisaalta, eihän tässä terveellekään ihmiselle kelpaa kumppaniksi. Joten toinen masentunut saattaa olla ainut vaihtoehto.
Voisin, jos mt-ongelma ja luonne olisi samanlainen kuin minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi kuvitella seurustelevani, tekis elämästä hankalaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pysy kaukana jos voit . kuitenkin parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ne voivat olla arvaamattomia ja vaarallisia stalkkereita
Kunhan olisi lievänlaatuista ongelmaa vain. Siis sellaista, ettei vaikuttaisi normielämään kauheasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietysti joku kiva, hieman epävarma ahdistushäiriöinen kaunis nainen kelpaa
Seurustelen jo. :) Rakastan häntä kovin. Ihminen on niin paljon muutakin kuin sairautensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan voisi. Suomessa on 7-numeroinen määrä aikuisia vastakkaisen sukupuolen edustajia, joilla on lanttu kunnossa. Kyllä siinä määrässä on varaa valita, eikä tarvitse tyytyä mt-tapauksiin.
Mun on pakko vastata näin pitkäaikaissairaana, 34-vuotiaana, vaikeaa masennusta ja epävakaata pers.häiriötä sekä sosiaalisia pelkoja sairastavana naisena. Olen kouluttamaton ja ollut jo 5v. kuntoutustuella, sitä ennen 10 vuotta osa-aikaisena myyjänä ja yritin kyllä myös yliopistossa opiskella, mutta se jäi alkutekijöihinsä. Seurustelin exäni kanssa 10 vuotta 6 vuotta sitten, eli kuuteen vuoteen en ole koskenutkaan mieheen.. En voisi kuvitella seurustelevani, ennen kuin jos saan elämääni kuntoon, jonkinlaisen koulutuksen ja työn jne. Koska suoraan sanottuna, en ottaisi sellaista miestä, jonka tälläisenä voisin saada. Olen siis myös läski. Tämän sanon ihan siksi, että mies, jolle tälläisenä kelpaisin, olisi itsekin niin ongelmainen, onneton ja katkera, että vain ruokkisimme toistemme itseinhoa, masennusta ym. ongelmia- koska kukaan tasapainoinen, elämänsä hallitseva mies ei minua ottaisi, ja omissa ongelmissani on tarpeeksi, en halua toista samanlaista elämääni.
Varmaan jokaisella ihmisellä on jossain vaiheessa elämää jonkinlaisia mt ongelmia. Ihan varmasti ei niin täydellisesti kenenkään niin fyysinen kuin psyykkinenkään terveys mene. Mutta asia toinen on, että elämää ja parisuhdetta ei missään nimessä kannata sekoittaa :)
Minusta kysymys on outo, koska suurin osa ihmisistä on tavalla tai toisella mt-ongelmaisia jossain vaiheessa elämäänsä ja monet suuren osan elämästään. Käytännössä monet seurustelevat siis mt-ongelmaisen kanssa tekemättä asiasta koskaan mitään tietoista päätöstä. Nykymaailmassa monet jopa myöntävät ja kohtaavat omat ongelmansa ja hankkivat niihin hoitoa, kun taas jotkut toiset tyytyvät leimaamaan muita ja vähättelemään omia mt-ongelmiaan. Tarkoittaako ap kysyä, voisivatko lukijat seurustella vakavasti mielisairaan kuten vaikka skitsofreenikon kanssa?
En tietoisesti aloittasi suhdetta kovin sairaan kanssa tai edes epätasapainoisen.
Mutta en miestäni jättäisi, jos hän nyt esim masentuisi
En missään nimessä. Pilasin elämästäni jo 15 vuotta sellaisen kanssa.
Up